014 016HE326

14 HHy väy vä EElämälämä TERVEYSUUTISET Muistisairausriski kiinni infarktin vakavuusasteesta Aivoinfarkti suurentaa riskiä sai- rastua muistisairauteen, mutta to- dennäköisimmin siihen sairastuvat potilaat, joiden aivoinfarkti on ollut vaikea-asteinen. Osallistujien muis- tia ja muita kognitiivisia mielen- toimintoja tarkasteltiin halki kes- kimäärin 11-vuotisen seurannan. Seurannan aikana hieman yli tuhat osallistujaa sairastui ensimmäistä kertaa aivoinfarktiin. Lievään aivoinfarktiin sairas- tuneet saivat seurannan aikana dementiadiagnoosin lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka olivat säästy- neet aivoinfarktilta. Keskivaikean aivoinfarktin sairastaneiden de- mentiariski oli sen sijaan yli kol- minkertainen ja vaikea-asteisen aivoinfarktin sairastaneiden yli vii- sinkertainen, tulokset osoittivat. Varsinaisen dementiadiagnoosin lisäksi aivoinfarktin vakavuusaste vaikutti myös siihen, miten jyrkäs- ti osallistujan kognitiiviset mielen- toiminnot heikkenivät seurannan aikana. Infarktin aiheuttamien veri- suoni- ja aivokudosvaurioiden lisäk- si muun muassa krooninen tulehdus voi johtaa kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen ja dementiaan. Laihduttaminen ei lievitä eteisvärinää Lihavuus on merkittävä eteisväri- nä-rytmihäiriön riskitekijä, minkä vuoksi lihavia potilaita myös kannustetaan laih – duttamaan. Tuoreen tutkimuksen pe- rusteella iäkkäillä potilailla tämä ei tosin välttämättä tuota toivottua vaikutusta. Tutkimukseen osallistui 118 rytmin- siirtoon ohjattua keskimäärin 68-vuo- tiasta ja lihavaa eteisvärinäpotilasta. Osana tutkimusta heistä puolet noudatti vähäkalorista laihdutuskuuria 8 kuukau- den ajan ja loput toimivat verrokkeina. Vähähiilihydraattisen ruokavalion an- siosta potilaat laihtuivat keskimäärin seitsemän kiloa enemmän kuin verrokit, mutta tämä ei vaikuttanut potilaiden oi- reiluun. Laihduttamisen on aiemmis- sa tutkimuksissa havaittu vähentävän eteisvärinäoireita, mutta näissä on tar- kasteltu yleensä hieman nuorempia eli noin 60-vuotiaita potilaita. Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuo- tias. Eteisvärinä suurentaa etenkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Keliaakikon ei tarvitse pelätä suudelmia HUONO suun terveys voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta diabetesta sairastavat ovat myös alttiita ientulehduksille ja hampaattomuudel – le. Tulokset perustuvat 28 tutkimuk- sen ja yhteensä yli 300 000 potilaan tie- toihin. Tulosten perusteella parodontiit – tia eli hampaan kiinnityskudoksen tu- lehdusta potevat sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 18-25 prosenttia muita todennäköisemmin. Diabetesta sai – rastavilla todettiin seurannan aikana parodontiittia 28 prosenttia todennä – köisemmin kuin osallistujilla, jotka eivät sairastaneet tyypin 2 diabetesta seurannan alkaessa. Tutkijoiden mukaan yhteyden taus – talla saattavat olla krooninen mata- la-asteinen tulehdus, immuunijärjes- telmän muutokset sekä diabetekselle ja suusairauksille yhteiset riskitekijät. Ien – sairauksiin liittyvä tulehdus voi vaikut- taa elimistön glukoosiaineenvaihdun- taan, kun taas diabetes voi heikentää suun kudosten vastustuskykyä ja para – nemista. Parodontiittia voi ehkäistä pe- semällä hampaat kahdesti päivässä ja huolehtimalla hyvästä suuhygieniasta. VEHNÄÄ ja muita gluteenia sisäl- täviä viljoja syövät voivat suudella ke- liakiaa sairastavia partnereitaan huo- letta, tuore tutkimus osoittaa. Heidän syömänsä gluteeni ei tulosten perus – teella juurikaan kulkeudu suudel- man mukana eikä voi siten myöskään aiheuttaa partnerille oireita. Tutki – mukseen osallistui kymmenen paris- kuntaa, joissa toinen osapuoli sairasti keliakiaa. Osana tutkimusta terveet partne – rit söivät kymmenen keksiä, joissa oli yhteensä 590 mg gluteenia, minkä jäl – keen he joko joivat lasillisen vettä ja suutelivat tai odottivat 5 minuuttia ennen suutelua. Suutelussa käytet – tiin kieltä ja se kesti minuutin. Keksejä nauttineiden partne – reiden syljessä oli testien perus- teella gluteenia, mutta pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Vain kahdessa ta – pauksessa gluteenia oli hieman enem- män, ja tällöinkin pitoisuudet tip- puivat alle turvallisten rajojen heti vesilasillisen jälkeen. Keliakia on elinikäinen tauti, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöl – linen alttius taudille. Huono suun terveys voi altistaa diabetekselle HHy väy vä EElämälämä 15 Verinäyte avuksi lievän aivovamman tunnistamisessa Verinäytteestä mitattavat bio – merkkiaineet voivat auttaa lievän aivovamman diagnosointia iäkkäil- lä potilailla. Iäkkäiden lieviä aivo- vammoja on usein vaikea tunnistaa, koska niiden oireet voivat muistut- taa iän myötä yleistyviä vaivoja ja sairauksia. Tiedot käyvät ilmi tutkimukses- ta, jossa tarkasteltiin 89 iältään 60-84-vuotiasta, joista 45:llä oli to- dettu lievä aivovamma, yhdeksällä epäilty vamma ja 35 toimi verrok- keina. Potilaiden verestä mitattiin neljää eri aivovammoihin liitettyä biomerkkiainetta kahden vuoro- kauden sisällä loukkaantumisesta. Tulosten perusteella kaikkien neljän biomarkkerin pitoisuu- det olivat suurentuneet aivovam- mapotilailla verrattuna terveisiin. Parhaiten toimivat GFAP ja aivope- räinen tau-proteiini. Neurofila- mentin kevytketju (NfL) ja UCH-L1 nekin tunnistivat aivovammapoti- laita, mutta eivät yhtä hyvin. Biomerkkiaineiden viitetasot riippuivat potilaan iästä ja jois- sain tapauksissa myös sukupuo- lesta, mutta tutkijoiden mukaan etenkin GFAP:n mittaaminen voi silti parantaa lievän aivovamman tunnistamista iäkkäillä potilailla ja epäselvissä tilanteissa. VÄHINTÄÄN kerran viikossa ruo- kansa itse laittavat iäkkäät saattavat säästyä dementialta muita todennä – köisemmin, japanilaistutkimus osoit- taa. Tutkimukseen osallistui hieman alle 11 000 miestä ja naista, jotka olivat yli 65-vuotiaita keskimäärin kuusivuo – tisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana dementiadiagnoosin sai 1 200 osallistujaa. Kun tutkijat havaitsivat dementiaris – kin noin kolmanneksen pienemmäksi osallistujilla, jotka valmistivat itse ate – riansa vähintään kerran viikossa. Yhteys oli vielä voimakkaampi osallistujilla, jotka kokivat olevansa huonoja kokkeja. Jos he silti kokkasi – vat säännöllisesti, heidän dementiaris- kinsä oli jopa 70 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka laittoivat itse ruokaa vain harvoin. Ruoanlaittoon kuuluu myös kaupas – sa käymistä, ostosten suunnittelua ja kantamista sekä keittiössä puuhaste – lua, joten myös fyysinen ja psyykkinen aktiivisuus voivat selittää tuloksia. Itse kokkaavat iäkkäät pienemmässä dementiavaarassa Tupakointi, lihavuus ja masennus liittyvät nivelreumaan Useat elämäntapatekijät ja lii- tännäissairaudet näyttävät lisää- vän vaikeahoitoisen nivelreuman riskiä. Analyysin perusteella tu- pakointihistoria, lihavuus, fibro- myalgia ja masennus olivat kaikki yhteydessä suurentuneeseen vai- keahoitoisen nivelreuman toden- näköisyyteen. Sen sijaan nykyinen tupakointi, ahdistuneisuus tai pai- noindeksi jatkuvana muuttujana eivät olleet tilastollisesti merkit- sevästi yhteydessä tautimuotoon. Tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan vaikeahoitoisen nivelreuman taustalla vaikutta- vat tulehduksen lisäksi myös elä- mäntapatekijät ja liitännäissai- raudet. Suomessa nivelreumaan sairastuu vuosittain noin 40 ai- kuista 100 000:sta. Sairastuneis- ta kaksi kolmannesta on naisia. Korkea-annoksinen influenssarokote parempi iäkkäille Korkea-annoksinen influenssarokote suojaa iäkkäitä potilaita vakavilta in- fluenssaan liittyviltä sairastumisilta pa- remmin kuin tavanomainen rokote, vah- vistaa laaja meta-analyysitutkimus. Analyysissa yhdistettiin ja analysoi- tiin kahdeksan satunnaistetun ja lume- kontrolloidun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä yli 600 000 yli 65-vuotiaan seurantatiedoista. Kor- kea-annoksisen rokotteen saaneet jou- tuivat noin kolmanneksen epätodennä- köisemmin sairaalaan influenssan takia, analyysi osoitti. Suomessa korkea-annoksiset ro- kotteet eivät tällä hetkellä kuulu kan- salliseen rokotusohjelmaan, mutta yli 60-vuotiaat voivat saada niitä oma- kustanteisesti. Yli 85-vuotiaat ja im- muunipuutteiset yli 50-vuotiaat saavat kuitenkin adjuvantillisia influenssaro- kotteita, jotka nekin antavat paremman suojan kuin tavanomaiset rokotteet. Hoivakoti virus- lääkitykselle influenssa- epidemian alussa Viruslääkitys influenssaepidemian alussa voisi vähentää hoivakotiasukkai- den sairaalahoitoja, tuore tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella hyödyt saadakseen noin 70 prosenttia asukkaista pitäisi laittaa osel- tamiviirilääkitykselle kahden päivän sisällä influenssaepidemian alkamisesta. Yhdysvaltalaistutkimuksessa tarkastel- tiin yli 400 influenssaepidemiaa 318 hoi- vakodissa vuosina 2018–2022. Tutkijat vertasivat kahta asetelmaa, joista toises- sa vähintään 70 prosenttia asukkaista lai- tettiin oseltamiviirilääkitykselle kahden päivän sisällä influenssaepidemian alka- misesta ja toisessa lääkitysten kanssa ei pidetty kiirettä eikä läheskään kaikkia asukkaita lääkitty. Intensiivisen viruslääkityksen ansiosta asukkaiden riski joutua sairaalahoitoon kahden viikon sisällä oli noin viidennek- sen pienempi, tulokset osoittivat. Kuol- leisuuteen ennaltaehkäisevä viruslääki- tys ei vaikuttanut. 16 HHy väy vä EElämälämä TERVEYSUUTISET Merkittävä osa maailman syövistä jää diagnosoimatta Globaalisti huomattava osa syövistä jää edelleen toteamat- ta, minkä takia monet myös me- nehtyvät diagnosoimattomaan syöpään, tuore tutkimus osoit- taa. Tutkimuksessa arvioitiin 17 eri syövän ilmaantuvuutta 200 eri maassa vuosina 1990–2025. Vuonna 2025 diagnosoitiin arviolta 14 miljoonaa syöpää, mutta vuonna 2050 luku on to- dennäköisesti jo hieman yli 19 miljoonaa. Keuhko-, rinta- ja etu- rauhassyövät ovat todennäköi- sesti yleisimmät syövät myös lä- hivuosikymmeninä. Syöpien diagnosoinnissa on suuria eroja eri puolilla maail- maa. Kun koko maapalloa tar- kastellaan yhdessä, keskimäärin 32 prosenttia syöpään meneh- tyvistä ei saa syöpädiagnoosia ennen kuolemaansa. Läntises- sä Afrikassa niin käy kuitenkin yli 67 prosentissa ja Länsi-Eu- roopassa alle prosentissa tapa- uksista. Noin 45 prosenttia maa- ilman syövistä todetaan vasta, kun ne ovat ehtineet levitä, jol- loin ennuste on huonompi. Täs- säkin suhteessa köyhien maiden asukkaat ovat huonoimmassa asemassa. Impulsiivisuus ehkä yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskiin Impulsiiviset ihmiset saattavat sairas – tua muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin, ranskalaistutkimus osoittaa. Elintavat selittävät ainakin osan yhteydestä. Tiedot käyvät ilmi 48 000 keskimää- rin 50-vuotiaan ranskalaisen kahdek- sanvuotisesta seurannasta, jonka aikana 1 200 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin. Impulsiivi- suutta arvioitiin kyselyllä, joka mittaa muun muassa taipumusta toimia har- kitsematta, vaikeutta hillitä käyttäy- tymistä sekä taipumusta jättää huo- miotta päätösten pidemmän aikavälin seuraukset. Tulosten perusteella impulsiivisim- mat osallistujat sairastuivat sydän- ja verisuonitautiin noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka olivat keskivertotasoa. Erityises- ti aivoverenkierron häiriöt olivat heillä yleisempiä. VERENPAINE pitäisi aina mitata paljaasta olkavarresta, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella lukemat ovat suurin piirtein samoja, vaikka välissä olisi ohut hiha. Mittaukset tosin muut – tuvat epäluotettaviksi heti, kun hiha on vähänkin paksumpaa kangasta. Ohuimman hihan läpi mitatut luke – mat olivat hyvin lähellä paljaasta olka- varresta mitattuja, tulokset osoittivat, mutta 2 mm ja 5 mm hihojen läpi tehdyt mittaukset eivät enää olleet luotettavia. Niissä potilaiden verenpainelukemat olivat noin 2-3 mmHg korkeampia ja lu – kemat myös vaihtelivat enemmän mit- tauskertojen välissä. Havainnot tukevat nykykäytäntöä, jonka mukaan verenpaine mitataan aina paljaasta olkavarresta. Korkea veren – paine on maailmanlaajuisesti merkittä- PITKÄAIKAINEN altistumi- nen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua Lewyn kappale -de – mentiaan ja Parkinsonin tautiin liitty- vään dementiaan, tuore tanskalaistut- kimus osoittaa. Tulosten perusteella osallistujan sairastumisriski oli tasai – sesti sitä suurempi mitä enemmän hänen asuinalueensa hengitysilmassa oli PM2,5-pienhiukkasia ja typpidiok – sidia. PM2,5-hiukkaspitoisuudessa jo – kainen 5 mikrogramman lisäys kuu- tiometrissä hengitysilmaa liittyi lähes nelinkertaiseen Lewyn kappale -de – mentian ja kaksinkertaiseen Parkin- son-dementian riskiin. Analyysissa tar- kasteltiin osallistujien asuinalueiden kymmenvuotisia keskiarvopitoisuuksia. Typpidioksidipitoisuuden suuren – tuminen 10 mikrogrammalla kuu- tiometrissä ilmaa liittyi puolestaan lähes kaksinkertaiseen Lewyn kappa – le -taudin riskiin ja 14 prosenttia suu- rempaan Parkinson-dementian ris- kiin. Lewyn kappale -dementia on toi – seksi yleisin rappeuttava aivosairaus Alzheimerin taudin jälkeen. Parkin – sonin taudin muistisairauden oireet muistuttavat Lewyn kappale -taudin kognitiivisia oireita. PM2,5-pienhiukkasista merkittä – vä osa kulkeutuu Suomeen ulkomail- ta, mutta paikallisesti niitä ja muita hiukkaspäästöjä tulee myös auto – liikenteestä, teollisuudesta ja puun pienpoltosta. Typpidioksidi on yleen – sä peräisin teollisuudesta, energian- tuotannosta ja liikenteestä. ANEMIAA potevat iäkkäät saatta- vat olla muita alttiimpia sairastumaan Alzheimerin tautiin, ruotsalaistutki – mus osoittaa. Anemia on tulosten pe- rusteella myös yhteydessä Alzheime- rin taudin biomerkkiaineisiin, mikä osaltaan selittää tuloksia. Osallis – tujien terveydentilaa seurattiin 3–6 vuoden välein vuoteen 2019 saakka. Seurannan aikana 16 prosenttia osal – listujista sairastui dementiaan. Anemiaa potevat osallistujat sairas – tuivat dementiaan 66 prosenttia to- dennäköisemmin kuin osallistujat, joiden hemoglobiini oli normaalilu – kemissa seurannan alkaessa. Lisäksi heillä oli veressään selvästi todennä – köisemmin Alzheimerin taudin kehit- tymisestä kertovia biomerkkiaineita (p-tau217, NfL, GFAP). Sairastumisriski oli kaikkein suurin osallistujilla, joilla oli sekä anemiaa että Alzheimerin taudin biomerkki – aineita. He sairastuivat seurannan aikana dementiaan yli kolme kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut merkkiaineita eikä ane – miaa. Nyt julkaistut tulokset viittavat siihen, ettei matala hemoglobiinita – so ainoastaan myötävaikuta tautime- kanismin kehittymiseen, vaan myös heikentää aivojen kykyä kestää siihen liittyviä vaurioita. Ilmansaasteet yhteydessä dementiaan Iäkkään anemiadementiariski? vimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea ve – renpaine altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille. Ohut hiha ei haittaa mittaamista Lähde: Uutispalvelu Duodecim