HHy väy vä EElämälämä 17 Säännöllinen liikunta ehkäisee virtsankarkailua Paljon liikuntaa harrastaville naisil – le kehittyi virtsankarkailua noin 20-30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naisille, jotka harrastivat vähänlaisesti liikuntaa. Yhteydet hieman vaihtelivat, mutta liikunta liittyi pienempään ponnistus-, pakko- ja sekamuotoisen virtsankarkai – lun riskiin. Liikunta voi vahvistaa lan- tionpohjan lihaksia, mikä ehkäisee virt- sankarkailua, mutta se voi myös vähentää virtsankarkailun riskitekijöitä kuten li- havuutta. Virtsankarkailu on varsin yleinen vaiva etenkin naisilla. Siitä kärsii noin viidennes 40–60-vuotiaista suomalaisnai- sista ja yli 70-vuotiaista jopa puolet. Virt- sankarkailulle altistavat muun muassa ylipaino, ummetus, krooninen yskä sekä runsas tupakointi. Keski-iässä riittävästi liikkuvat elävät toden- näköisesti pitempään Liikuntasuositusten mukaisesti kes – ki-iässä liikkuvat elävät todennäköisem- min muita pitempään, tuore australia- laistutkimus vahvistaa. Tutkimuksessa tämä havaittiin 50-70-vuotiailla naisilla. Tulosten perusteella naisen riski me – nehtyä 15 vuoden seurannan aikana oli puolet pienempi, jos hän liikkui suositus- ten mukaisesti koko tutkimuksen ajan. Tämä havaittiin verrattuna naisiin, joiden fyysinen aktiivisuus jäi koko seurannan ajan alle liikuntasuositusten. Riittävänä liikuntana pidettiin vähin – tään 2 tuntia 30 minuuttia reipasta liik- kumista viikossa. Tämä saattoi tarkoittaa esimerkiksi uintia, jumppaa tai tanssia. T U T K I M U S S E L V I T T I Hyvä kestävyyskunto keski-iässä ennustaa terveempiä elinvuosia H yvä kestävyyskunto keski-iäs- sä liittyy pidempään aikaan ilman vakavia pitkäaikaissai – rauksia ja vähäisempään sairastavuu- teen, osoittaa laaja yhdysvaltalainen seurantatutkimus. Hyväkuntoiset myös usein elävät muita kauemmin. Tutkimuksessa seurattiin yli 25?000 miestä ja naista, joiden kestä – vyyskunto mitattiin ennen 65 vuoden ikää. Osallistujat olivat terveitä tut- kimuksen alkaessa. Parhaassa kestä- vyyskunnossa olleet elivät keskimää- rin pitempään ja terveempinä kuin osallistujat, joiden kestävyyskunto oli huono alle 65-vuotiaana. Hyvä – kuntoisten elinvuosista suurempi osa oli ns. terveitä elinvuosia eli vuosia, jotka elettiin ilman kroonisia sairauk- sia kuten sydän- ja verisuonitauteja. Lisäksi hyväkuntoisten sydän- ja verisuonisairaudet, aineenvaihdun – taan ja munuaisiin liittyvät sairaudet sekä syöpäsairaudet alkoivat keski- määrin 1,5 vuotta myöhemmin kuin osallistujien, joiden fyysinen kunto oli huonompi seurannan alkaessa. Tulok- set vahvistavat näyttöä keski-iän fyy- sisen kunnon merkityksestä ja osoitta- vat hyvän fyysisen kunnon liittyvän pitempään ja terveempään elämään yli 65-vuotiailla.