076 078HE526

76 HHy väy vä EElämälämä H ajuaisti viestii sekä nautin- noista että mahdollisista vaa- ratilanteista. Tuoksujen tul- kitseminen on yksilöllistä. Siihen vaikuttaa myös kult – tuuriympäristö. ’’Minun lähtökohtani on se, että ilman tuoksuja ei ole elämää’’, kiteyttää tuoksuihin perehtynyt, Karkkilassa asuva tietokirjailija Ari Turunen. Hänen mielestään tuoksut ovat parhaimmillaan terapeuttisia ja iloa tuovia. ’’Nenän voimaa ei kannata väheksyä, sillä se on olennainen osa elämäämme’’, toteaa Tu- runen. Samalla hän korostaa, että tuoksujen maailmassa kannattaa muistaa oikea annoste- lu, kohtuus ja huomaavaisuus muita kohtaan. Valtiotieteen lisensiaatti Ari Turunen on erikoistunut tapa- ja kulttuurihistoriaan. Hän on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja. Hänen teoksensa tuoksuista on nimeltään Tuoksujen atlas (Ari Turunen /Aula & Co, 2024). Hän on myös Turvallinen aromaterapia ry:n va – rapuheenjohtaja. Turunen tietää, että hajuaistilla on olen – nainen merkitys terveyden ylläpitämisessä. ’’Ihmisen tulisi elää terveellisessä tuok – suympäristössä voidakseeen hyvin. Meren ja metsän tuoksujen hengittäminen on ter – vehdyttävää, luonnollista ja terapeuttista.’’ Ei ole sattumaa, että aiemmin keuhko – tautiparantoloita sijoitettiin mäntykankaille. ’’Männyn eteeriset biomolekyylit sisältä- vät erilaisia terpeenejä, jotka ovat hyväksi hengityselimille’’, kertoo Turunen. TUNTEITA JA TUOKSUJA Turunen kertoo, että tuoksut vaikuttavat olennaisesti ihmisen alitajuntaan. ’’Aivojen tuoksuja aistivat reseptorit ovat hyvin lähellä aivokerrostumia, jotka vaikut- tavat sekä alitajuntaamme että tunteisiimme. Jos esimerkiksi toinen ihminen ei tuoksu hy- vältä, emme tunne häneen vetovoimaa. Ra- kastettu ihminen tuntuu tuoksuvan hyvältä. Näin tuoksu vaikuttaa jopa elämänkumppa- nin valintaan’’, hän sanoo. Osaamme alitajuisesti valita itsellemme henkilökohtaisesti resonoivan tuoksumaail- man. Turunen ei mielellään kategorisoi esi- merkiksi miesten ja naisten tuoksuja. Tuoksujen ja tunteiden voimaa hyödyn – netään myös dementoituneiden ikäihmis- ten hoidossa. ’’Tuoksujen kautta syntyy assosiaatioita tunteisiin. Siten tuoksut voivat virittää mie – likuvia ja muistoja vanhusten mieliin nuo- ruudesta ja lapsuudesta. Elämykselliset tuok- suttelut ovatkin erinomainen keino piristää heitä’’, Turunen toteaa. Tuoksuasiantuntija suosittaa kuuntele – maan omien tuoksumieltymysten viestejä. Häntä itseään viehättävät merelliset tuok – sut yhdistettyinä sitrustuoksuihin. Turunen käyttää arjessaan aromadiffuuseria, jonka kautta eteeristen öljyjen tuoksu leviää hen – gitysilmaan. ’’Pidän erityisesti suomalaisesta mänty – tuoksusta, mutta myös trooppisesta ylang ylangin tuoksusta. Ylang ylangin makea ja Terveellinen tuoksuympäristö lisää hyvinvointia Tuoksuihin perehtyneen tietokirjailijan Ari Turusen mielestä tuoksut ovat parhaimmillaan terapeuttisia. Niillä on merkitystä myös tunne-elämälle. Teksti: Merja Kiviluoma Toisen ihmisen tuoksu vaikuttaa jopa elämänkumppanin valintaan. HHy väy vä EElämälämä 77 ’’Tuoksut virkistävät ja valpastavat mieltämme, stimuloivat mielikuvitustamme ja muistiamme. Nenän voimaa ei kannata väheksyä’’, korostaa Ari Turunen tuoksutellessaan yhdessä Malanka-kosmetiikan Maareta Ahonen-Bogdanoffin kanssa. Kuva: Krista Jadin → lumoavat tuoksu vie ajatukseni ja tunteeni kuin toiseen maailmaan.’’ KULTTUURISET TUOKSUT Kirjallinen työ on vienyt Ari Turusta ympäri maailmaa erilaisten kulttuurien tuoksumaa- ilmoihin. Tehdessään taustatöitä Tuoksujen atlas -kirjaa varten hän kävi muun muassa Borneolla, Sri Lankassa, Omanissa, Geor – giassa ja Uzbekistanissa. ’’Monissa kulttuureissa tuoksuaineiden te- rapeuttisia ja lääketieteellisiä merkityksiä on ymmärretty jo pitkään. Maantieteellisesti ja historiallisesti mausteet, tuoksut ja kosme- tiikka ovat olleet loistavaa kauppatavaraa.’’ 78 HHy väy vä EElämälämä Ari Turusen Tuoksujen atlas kuljettaa lukijaa tuoksujen siivin ympäri maailmaa. Kulttuurihistoriallinen ja myös monipuolisesti kuvitettu teos esittelee 65 tuoksuainetta. ’’Tuoksut kuuluvat edelleen hyvin monen kulttuurin arkeen, luksukseen ja hyvinvoin- tiin. Esimerkiksi Omanissa poltetaan paljon olibaanipihkaa, joka tunnetaan nimellä fran- kincense. Jopa maan lentoyhtiön tunnukses- sa on suitsukeastia.’’ Turunen kertoo, että Jemenissä ja Oma – nissa mirhaa käytetään hammastahnoissa, koska mirhan terpeenit suojaavat infektioil – ta. Terveysvaikutukset perustuvat kasvien omiin puolustusmekanismeihin. ’’Erilaiset tuoksuvat mausteet kuuluvat eri kulttuurien keittiöihin. Suomessa on totut- tu käyttämään kardemummaa lähinnä pul- lassa. Intiassa kardemumma on arvostettu hiustenhoitotuote.’’ Hajuaistilla on keskeinen merkitys myös makuaistille. ’’Jokainen flunssaa potenut tietää, että hajuaisti vie pitkälti makuaistinkin. Ruoan maistuminen on riippuvainen hajuaistista. Jos ruoka ei tuoksu hyvältä, sitä ei tee mieli syödä’’, sanoo Turunen. SISÄLLÄ MALTILLISESTI Sisätilojen tuoksumaailma syntyy muun muassa rakennusmateriaaleista, tekstiileistä, mahdollisista kasveista, käytetyistä tuoksu- tuotteista ja itse asukkaistakin. Ari Turunen kertoo häntä itseään viehättävän sisätiloissa- kin puun tuoksun. ’’Useimmat suomalaiset pitävät tervan, koivun ja muiden puumateriaalien tuoksuis- taovathan ne osa suomalaista elämysmaa- ilmaa. Monissa muissa kulttuureissa, kuten Lähi-Idän maissa, poltetaan sisällä suitsuk – keita. Itse käytän suitsukkeita mieluummin ulkona’’, hän sanoo. Turunen potee kroonista yskää ja nenän tukkoisuutta. ’’Siksi käytän diffuuserissa esimerkiksi teepuu- ja eukalyptusöljyä. Näillä eteerisillä öljyillä on miellyttävä tuoksu ja ne vaikut – tavat avaavasti keuhkoihin. Diffuuserit rai- kastavat ja samalla kosteuttavat kuivaa huo- neilmaa erityisesti talvella.’’ Jos tuoksuja käyttää sisätiloissa, kannattaa se tehdä maltillisesti. Eteeriset öljyt ja suit- sukkeet ovat vahvoja. On tärkeää osata an- nostella niitä oikein. Myös lemmikit on hyvä ottaa huomioon. Koirilla ja kissoilla on ää- rimmäisen herkkä hajuaisti, joten lemmikin omistajan kannattaa harkita, käyttääkö yli- määräisiä tuoksuja lainkaan. Sisäilmaongel- mat ovat nykyisin yleisiä. ’’Ihanteellista olisi, jos ihminen pystyisi haistamaan haitalliset hajut. Hajuaistin har – jaannuttamisella on siten paikkansa’’, Turu- nen toteaa. NENÄLLE EROTTELUKYKYÄ Synteettisiä tuoksuja lisätään nykyään moniin tuotteisiin, kuten pesuaineisiin, jopa roska- pusseihin. ’’Ymmärrän esimerkiksi astianpesuaineis- sa sitrustuoksun merkityksen, mutta synteet- tisten hajusteiden laittaminen vaikkapa ros- kapusseihin on kovin tarkoituksetonta. On selvää, että roskapussissa olevat pilaantuvat biojätteet haisevat. Kun siihen yhdistetään synteettinen tuoksu, hajumaailmasta tulee melko vastenmielinen’’, Turunen toteaa. Tuoksujen liikakäytön myötä luonnolliset tuoksut peittyvät. Samalla ihminen saattaa menettää herkkyytensä erottaa hajuja. ’’Hajuaistimme kuuluu reagoida. Jos jokin haisee pahalta, se on meille viesti pilaantu- misesta. Sitä ei tulisi peitellä. Käyttäisin mie- luisiakin tuoksuja harkitusti niin, että nenän kyky erottaa erilaisia tuoksuja säilyy.’’ Tuoksujen lähteellä on väliä. Halvat par – fyymit sisältävät usein synteettisiä aineso- sia, jotka voivat aiheuttaa allergia- ja hengi- tystieoireita. ’’Kalliimmissa parfyymeissa käytetään pääsääntöisesti luonnollisia tuoksuja, kuten eteerisiä öljyjä. Se näkyy myös hinnassaja niin pitääkin.’’ Turunen muistuttaa kuitenkin, että syn – teettinen tuoksu ei aina merkitse samaa kuin luonnoton. ’’Esimerkiksi yksi ruusun molekyyli, da – maskoni, pystytään valmistamaan myös la- boratoriossa. Aidossa ruusussa on kuitenkin satoja erilaisia tuoksuaineita, eikä sitä pysty- tä sellaisenaan matkimaan synteettisesti.’’ Samalla kun synteettisiä hajusteita suosi – taan erilaisissa tuotteissa, useimmissa tilois- sa tuoksuja myös kielletään. Turunen pitää Suomea melko tuoksukielteisenä kulttuurina. ’’Meillä kielletään tuoksuja usein erilaisin lappusin, joissa muistutetaan tuoksuttomasta ympäristöstä. Ymmärrän toki tuoksuyliherk- kyyttä ja allergiaa, sillä itsekin poden aller- gioita. Tämä ei silti tarkoita sitä, että kaiken ympäristön pitäisi olla täysin hajuton’’, hän sanoo. HHEE