HE526 1 (Part 4 of 5)

Hänen äidillään oli useampia sisustusliikkeitä ja perheen isä Jorma Railonkoski hyppäsi pois turvalli – sesta diplomi-insinöörin työstä perustaak- seen ravintolan. Kaikkiaan hän oli perusta- massa noin kymmentä eri ravintolaa ympäri Helsinkiä. Yksi näistä oli keskustassa sijaitseva Sto – ryville. Sittemmin suosittuja kohtaamispaik- koja on perustettu enemmänkin. Yrittäjän elämää Menestynyt toisen polven ravintola-alan yrittäjä on oppinut kuuntelemaan itseään ja huolehtimaan riittävästä levosta. Hän on iän myötä huomannut, että vaikeimmatkin tilanteet menevät lopulta ohi. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Tarja Palomäen kotialbumi ”Ihmisten tarve kohdata toisiaan ei ole kadonnut minnekään”, kiteyttää Tarja Palomäki. Elämyksiä, iloa ja ihmisiä Yhdessäoloa kaipaavat kaikki HHy väy vä EElämälämä 57 → Tarja Palomäki oli jo lapsena varsin omatoiminen ja puuhakas. Tarja Palomäki piti puheen isänsä Jorma Railonkosken muistokonsertissa, jazzmies oli monien rakastama ravintoloitsija. Jorma Railonkoski oli perustamassa kaikkiaan noin kymmentä ravintolaa. Tämä on Tarja Palomäen viimeinen kuva isästään. ”Ravintola-ala oli osa arkeamme ja nuo- ruuttani, vaikka aluksi jännitin isän rohkeaa hyppyä tuntemattomaan. Hän rakasti hyvää ruokaa ja juomaa, mutta minä pelkäsin kon- kurssia. Toisaalta näin myös sen, miten ra- vintolat voivat tuoda ihmisille iloa, elämyk- siä ja yhteisöllisyyttä.” ”Työskentelin 15-vuotiaana isän Ros – mariini -ravintolassa. Samaan aikaan kou- luttauduin ensin matkaoppaaksi ja sitten Markkinointi-instituutissa markkinoinnin ja viestinnän maailmaan. Toimin mainostoi- mistossa copywriterina kymmenen vuoden ajan.” Se kausi avasi Palomäelle näkökulmia, ja vahvan pohjan brändien rakentamiseen, ta – pahtumien markkinointiin sekä asiakaskoke- muksen kehittämiseen. Kaikki tiet veivät vää- jäämättä siihen varsinaiseen kutsumukseen. Eräänä päivänä hän tuumasi isälleen, voi- vansa tehdä tämän ravintoloissa töitä. Tämä johti yhdessä yrittämiseen ravintola Copa- cabanassa. IHMISET TARVITSEVAT KOHTAAMISIA Tarja Palomäen varsinainen siirtymä ravin- tola-alalle tapahtui kolmekymppisenä. Ala tuntui hänestä heti omalta, koska siinä yh – distyivät ihmiset, elämykset, markkinointi ja yrittäjyys. ”Pitkät päivät, henkilöstöasiat, viranomais- määräykset ja taloudelliset riskit tulivat no- peasti tutuiksi. Toisaalta opin paljon ja olen aina ollut valmis tekemään töitä tavoittei – deni eteen.” Ravintola-ala on altis vaihteluille, vuok – rat voivat olla suuria eli ala on vaativa ja usein myös armoton. Erityisen konkreetti – sesti tämä näkyi korona-aikana, jolloin Palo- mäen mottoa: ”Kaikesta selvitään” todellakin testattiin. Onneksi vaikeimmatkin tilanteet menevät lopulta oli. Nyt uutena haasteena on lain sallima mah- dollisuus tilata alkoholia kotiin. ”Mielestäni tässä on vaarana se, että ih – miset mököttävät kotona entistäkin enem- Nyt uutena haasteena on lain sallima mahdollisuus tilata alkoholia kotiin. 58 HHy väy vä EElämälämä män. Kotoilun suunta on ollut kasvava ko- rona-ajasta lähtien. Kuitenkin ihmisten tarve kohdata toisiaan ei ole kadonnut minnekään”, tietää Palomäki. ”Saan itsekin voimaa arkeeni nimenomaan ihmisistä. Kohtaamiset, keskustelut ja asiak- kaiden viihtyminen antavat energiaa. Myös perhe ja ystävät ovat tärkeitä voimavaroja, joiden seurassa rentoudun.” Palomäen mukaan ihmiset kaipaavat edel- leen toisiaan, mutta kohtaamiset ovat muut- tuneet tietoisemmiksi. ”Koronavuosien jälkeen moni arvostaa enemmän aitoja elämyksiä ja yhdessäoloa. Digitaalisuus ei ole korvannut ihmiskontak- tia, vaan ehkä jopa lisännyt sen merkitystä.” ”Spontaanius on kadonnut ihmisten koh- taamisista. Me tarvitsemme toisiamme, joten liiallinen kotiin poteroituminen ei mielestä- ni johda mihinkään hyvään.” KOKO PERHEEN PROJEKTI Tällä hetkellä Tarja Palomäellä on neljä ra- vintolaa, joita kaikkia yhdistää halu tarjota ihmisille elämyksiä ja kohtaamisia. Storyville on yksi Helsingin tunnetuim – mista liveklubeista, jossa jazz, soul, blues ja muut live-esiintyjät ovat vahvasti läsnä. Se on erityisen suosittu varttuneemman väen kohtaamispaikkana. Rymy-Eetu puolestaan on energinen bile- ja livemusiikkiravintola sekä Helsingissä että Tampereella. Lisäksi Palomäki on mukana Hard Day’s Night -terassikonseptissa Triplas- sa sekä Maljassa Helsingissä. Suunnitteilla on toiminnan laajentaminen pohjoiseen. Rovaniemeltä olisi jo tilakin val- miiksi katsottuna. ”Yrittäjyys on usein koko perheen yhtei – nen projekti. Perheeni on ollut yrittäjätaipa- leella vahvasti mukana sen eri vaiheissa”, tar- kentaa Palomäki. ”Poikani on erityisen kiinnostunut moot- toriurheilusta, mutta sen lisäksi kiinnostuk- sen kohteena on liiketoiminta ja hän työs- kentelee yrityksissäni. Toivon, että voimme tehdä jatkossakin runsaasti töitä yhdessä, sillä meillä on hyvin läheiset välit.” MERI, AURINKO JA IHMISMIELI ”Nuorempana saatoin tehdä seitsemänä päi- vänä viikossa töitä lähes kellon ympäri. Ny- kyään työpäivät ovat edelleen pitkiä, mutta yritän keskittyä enemmän strategiseen puo- leen ja jättää tilaa myös palautumiselle”, summaa Tarja Palomäki. ”En jaksa valvoa enää samalla tavalla kuin nuorempana, ja palautuminen kestää kauem- min sekä sen merkitys on kasvanut huomat- tavasti.” Hän irtautuu parhaiten työasioista aurin – gon, meren ja uusien ympäristöjen parissa. Siihen on avuksi löytynyt matkailu ja erito – ten Espanjan Torrevieja, jossa Palomäki viet- tää aikaansa aina mahdollisuuksien mukaan. ”Olemme koko perhe viettäneet talvet Torreviejassa kymmenen vuoden ajan, paitsi poikkeuksellisesti viime talvena. Poikani on käynyt osan koulustaan siellä ja monet ystä- Espanjan Torrevieja kutsuu talvisin koko perhettä. Palomäki kertoo poikansa olevan erityisen kiinnostunut moottoriurheilusta, mutta on sen lisäksi mukana perheen ravintolatoiminnassa. ”En jaksa valvoa enää samalla tavalla kuin nuorempana.” HHy väy vä EElämälämä 59 Perhe ja ystävät antavat voimaa ja tuovat iloa Tarja Palomäen arjen kiireisiin. vämme reissaavat kahden maan välissä, esi- merkiksi espanjalaiset vierailevat usein ke- säisin Suomessa.” ”Mieleen on jopa juolahtanut ravintolan perustaminen Espanjaan. Saa nähdä mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan”, myhäi – lee Tarja. Auringon ja espanjalaisen merituulen vas- tapainoksi jonkinlainen synkkyys vetää häntä puoleensa. Elokuvat ja erityisesti Nordic noir -lajityyppi kuuluu rentoutumisrepertuaariin. Lisäksi ihmisten pimeät puolet vaativat sel- vennystä. ”Olen kiinnostunut ihmisten psyykestä ja sen koukeroista, siksi luen paljon niin ih – mismielestä kuin psykologiasta sekä elämä- kertoja.” ”Koen olevani melko helppo ja mutkaton ihminen, mutta olen huomannut, etteivät kaikki ole samanlaisia. Minua kiinnostaa se, miksi ihminen luo itselleen jonkinlaisen kuoren, jonka alle voi kätkeytyä. On häm – mentävää, mikäli kaikki ei aina olekaan sitä, miltä aluksi näyttää.” IKÄ ANTAA PERSPEKTIIVIÄ ”Kotioloissa rauha ja turvallisuus ovat tär- keitä. Kotona pitää voida olla oma itsensä ja ladata akkuja. Mielipaikka kotona on tie – tenkin sänky, sillä nukkuminen on ihanaa”, toteaa Palomäki. ”Hyvä elämä on mielestäni sitä, että saa tehdä itselleen merkityksellisiä asioita, viet – tää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa ja olla terve. Menestys ei yksin riitä, jos muut osa- alueet eivät ole kunnossa.” Yrittäjänä vapaa-aikaa on usein vähemmän kuin haluaisi, mutta hän pyrkii liikkumaan ja ulkoilemaan mahdollisimman paljon. Ikä on tuonut omat haasteensa, mutta kehoa on toki oppinut kuuntelemaan paremmin. Palomäen terveys on tähän saakka ollut hyvä ja hän kokee sen takia itsensä onnek – kaaksi. Nykyään terveys ei ole itsestäänsel- vyys. ”Haluaisin enemmän lihasvoimaa käsiin ja jalkoihin, sillä voimaa tarvitaan. Tavoitteena- ni olisi treenata tätä varten. Minua kiinnos- taa myös harjoittelumuotona tai chi, sen liik- keiden helppouden takia eivätkä kiinalaisen lääketieteen ikiaikaiset opit voi olla pahaksi.” ”Ikä on antanut rauhallisuutta ja perspek- tiiviä. Olen monessa asiassa nykyään viisaam- pi kuin kolmekymppisenä.” Palomäki haaveilee siitä, että voisi jatkaa elinvoimaisten ravintoloiden rakentamista sekä viettää enemmän aikaa Espanjassa. ”Haluan löytää tasapainon työn ja muun elämän välille. Haaveilen myös siitä, että ym- pärilläni olevat ihmiset voisivat hyvin.” HHEE 60 HHy väy vä EElämälämä Hyvän ruuan ympärille syntyy parempi päivä Kotikokkipalvelu Senioriherkku ilahduttaa ikäihmisen arjessa laadukkaalla kotiruualla ja mukavilla kohtaamisilla. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Kotikokkipalvelu Senioriherkku ”Kokkaus on oma intohimoni ja ruuan pitää mielestäni olla maukasta ja terveyttä edistävää. Palvelen myös mielelläni ja haluan tuottaa hyvää mieltä ihmisille”, kertoo Osku Katila lohiwokkia valmistaessaan. HHy väy vä EElämälämä 61 → ”Ihan kuin palvelulle olisi tässä ajassa selkeä tarve ja tilaus.” O n paljon kotona asuvia senio- reita, joiden kunto on heiken- nyt, ja sitä myötä ruokailun laadusta ja syömisestä tingi – tään. Kotikokkipalvelu tuo ammattitaitoisen kokin vierailulle seniorin kotiin valmistamaan ruokaa asukkaan toivei- den mukaan. Kotikokkipalvelu mahdollistaa ja omalta osaltaan turvaa kotona asumista. Kokki apukokkeineen suunnittelee ruuat yhdessä asiakkaan kanssa, toteuttaa ruoka – toiveet ja luo sekä fyysistä että henkistä hy- vinvointia. Hyvä ruoka on iso ilo ja antaa virtaa ikääntyvän elämään. ”Poikani on koulutukseltaan kokki, ja mi- nulla puolestani on kokemusta senioreiden kanssa toimimisesta. Meille syntyi yhteinen idea, jolla voisimme olla avuksi senioreille”, kertoo poikansa kanssa Kotikokkipalvelu Se- nioriherkkua pyörittävä Ulla Katila-Nurkka. ”Olen seurannut lähipiirini vanhenevien sukulaisten toimintakyvyn hiljalleen alene – van ja arkisten askereiden hoitamisen vaikeu- tuvan. Kaupassa käynnistä tulee hankalaa, ja ruuanlaitosta ja terveellisestä syömisestä tin- gitään”, pohtii puolestaan Osku Nurkka , 39. ”Seniori-ikäinen äitinikin innostui asias- ta ja lupautui auttamaan ja tukemaan minua yrityksen alkuvaiheessa ja toimii nyt apukokkinani.” ”Toiminta alkoi tämän vuoden tammi – kuussa ja olemme saaneet paljon hyvää pa- lautetta.” ”Ihan kuin palvelulle olisi tässä ajassa selkeä tarve ja tilaus” sanoo Osku. Mutta äiti ja poika toteavat myös, että kokonaan uuden palvelun läpilyöminen kestää oman aikansa. RAVINTOA JA SEURAA Yksi Kotikokkipalvelun vakituinen asiakas asuu Helsingin Töölössä. ”Me poikani kanssa tapaamme Kampissa, jossa käymme kaupassa tekemässä ruokaos- tokset. Jo ennakolta tutun asiakkaan sairau- desta johtuen me ehdotamme hänelle, mitä ruokaa laitamme, ostamme ruokatarvikkeet valmiiksi ja menemme niiden kanssa hänen luokseen”, kertoo Ulla Katila. Maukkaan ja terveellisen ravinnon lisäksi yhteisöllinen puoli on tärkeä. ”Tästä tulee hyvä mieli myös meille”, hymyilee Ulla Katila yhdessä asiakkaan kanssa. 62 HHy väy vä EElämälämä Ruokapöytä on katettu kylmäsavulohipastalla ja porkkana- punajuuri-omena raasteella heti nautittavaksi. Valmis ateria jääkaappiin tai palastimeen. ”Olin työssä Asumisen apu-yhdistyksessä, joka auttoi senioreita asumisasioissa”, kertoo apukokki Ulla Katila. Osku Katila on saanut koulutuksen ammattikokiksi Omniassa Espoossa. HHy väy vä EElämälämä 63 ”Kun tulemme asiakkaan luokse, ryhdym- me laittamaan suunnittelemaamme ruokaa, jossa päävastuu on pojallani. Minä teen usein raastetta tai vastaavaa ja katan pöydän asiak- kaan kanssa.” ”Kokkaaminen saa kodin tuoksumaan her- kulliselta ja nälän tunteen syntymään”, in- nostuu Osku. ”Toiminnassa on myös yhteisöllinen puoli. Asiakkaan kanssa tulee ruoanvalmistuksen ja ruokailun aikana myös seurusteltua. Usein hän on hieman allapäin oltuaan niin paljon yksin, mutta piristyy siitä päivän mittaan. Tästä tulee hyvä mieli myös meille, hymyi – lee Ulla. ”Useimmiten olemme paikalla 3-4 tuntia kerrallaan ja katsomme, että asiakas syö kunnon annoksen. Haluamme valmistaa ter- veellistä ja maistuvaa ruokaa, jota syö mie- lellään seuraavanakin päivänä. Asiakas on yleensä itse vastuussa ruuan lämmityksestä ja syömisestään. Hänen arkeensa kuuluu paljon eineksiä, joten kotona tehty ruoka maistuu hänelle erinomaisesti.” VAIN PIENIÄ RUOKALASKUJA ”On ollut yllättävää meillekin, kuinka pieniä ruokalaskut ovat olleet, alle 30 euroa kerral- ta. Meillä on täsmäresepti jonka mukaan os- tamme tavarat juuri siihen neljälle hengelle tarkoitettuun annokseen. Teimme esimerkik- si viime kerralla kylmäsavulohipastaa, jonka neljän hengen ainekset maksoivat 25 euroa. Asiakas söi siitä yhden aterian kun olimme paikalla, kaksi tuli jääkaappiin ja vielä kaksi pakastimeen, yhteensä viisi annosta.” Kokkauksen veloitus on 48 euroa tunnil – ta. Palvelu räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Kaupassakäynteineen useamman päivän aterioiden tekoon menee Ulla Kati – lan mukaan kolmisen tuntia. ”Haluammehan luoda myös hyvän kiireet- tömän hetken ikäihmisen kotiin.” Kotikokkipalvelusta saa kotitalousvähen- nyksen. ”Tarjoamme myös ilmaisen tutustumis – käynnin. Käynnillä tutustutaan asiakkaaseen ja hänen toiveisiinsa.” Kotikokki Senioriherkun toiminta-alue on Espoo, Helsinki ja Kauniainen.” HHEE!→  !” # !→→ ”Kotikokkipalvelusta saa kotitalousvähennyksen.” Sadonkorjuun aikaan keskiössä ovat suomalaisen sadon antimet, marjat ja juurekset. Kerää, käytä ja säilö myös oman puutarhan sato. Kaalilaatikko on perinteinen ja maukas laatikkoruoka! Näillä resepteillä voi verrata jauheliha- tai kasviskaalilaatikkoa niin maun kuin ravintoarvojen suhteen. Italialainen kalapata puolestaan on papujen, vihannesten ja kalan kaunis liitto. Myös mustaherukasta on moneksi, kuten reseptit kertovat, niin marjoina kuin lehtinäkin. Maistuvaa ja ravinnerikasta lautaselle sadonkorjuun aikaan 64 HHy väy vä EElämälämä Kirjolohisalaatti ja mustaherukkamajoneesi G, 4 ANNOSTA Salaatti noin 400 g lämminsavustettua kirjolohta 1 ruukku salaattia 2 avomaankurkkua 1 nippu retiisejä 200 g kirsikkatomaatteja Pinnalle: 2 dl mustaherukoita 1 dl auringonkukan siemeniä 1 rkl soijakastiketta 1. Huuhdo salaatti ja pilko tarjoiluastialle. 2. Kuori ja pilko avomaankurkut ja lisää salaattiin. 3. Viipaloi retiisit salaatin joukkoon. 4. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää salaattiin. 5. Puhdista kirjolohi ja asettele kalapalat salaatin päälle. 6. Ripottele mustaherukat salaatin pinnalle. 7. Paahda auringonkukan siemeniä kuivalla pannulla. Lisää joukkoon soijakastike ja sekoita. 8. Viimeistele salaatti paahdetuilla siemenillä ja musta – herukkamajoneesilla. Reseptit Reseptit ja kuvat: Martat HHy väy vä EElämälämä 65 Mustaherukka- majoneesi 1 kananmuna 2,5 dl rypsiöljyä 1 tl sinappia (esim. dijon) 1 tl etikkaa (esim. valkoviini- tai väkiviinaetikkaa) 0,5 tl suolaa 0,5–1 dl mustaherukoita 1. Riko kananmuna korkean astian pohjalle. Lisää päälle öljy, sinappi, etikka ja suola. 2. Aseta sauvasekoitin astian poh – jaan varovasti, niin että keltuainen jää teräosan alle. Käynnistä sauva – sekoitin, pidä käynnissä ja astian pohjassa kiinni, kunnes öljy on se – koittunut kananmunan kanssa. Nosta sauvasekoittimen terää hi – taasti ylös pintaa kohti, kunnes koko seos on tasaista majoneesia. 3. Soseuta mustaherukat. Lisää ne majoneesin joukkoon. Tarkis – ta maku. 4. Tarjoa salaatin kanssa. Ravintosisältö /annos Energia 894 kcal Rasva 78,9 g Rasvahapot tyydyttyneet 6,7 g Proteiini 32 g Hiilihydraatti erotuksena 20,2 g Sokerit 8,3 g Kuitu, -kokonais 6,2 g Natrium 1489,3 mg Kalsium 153,8 Rauta 4,2 mg C-vitamiini 86,7 mg Italialainen kalapata 8 ANNOSTA VINKKI! Ohjeessa voi käyttää suo – laliemeen säilöttyjä valkopapuja tai limanpapuja. Valkoviinin voi halu – tessaan korvata kalaliemellä tai til- kalla sitruunamehua tai omename- hua. Vihreitä papuja on saatavilla ympäri vuoden pakasteena, mutta tuoreiden tarhapapujen sesonki on loppukesästä alkusyksyyn. 1 punasipuli 2 valkosipulinkynttä 2 sellerinvartta 1 kesäkurpitsa 2 porkkanaa 3 rkl oliiviöljyä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 dl kuivaa valkoviiniä 400 g kokonaisia tomaatteja 1 tlk (320 g) valkoisia papuja suolaliemessä 5 dl kalalientä puoli litraa vihreitä papuja, kuten pensas- tai salkopapuja 500 g nahatonta, ruodotonta vaalean kalanfileetä, esim. kuhaa 1 sitruunan kuori 3 rkl sitruunan mehua 1 dl tuoretta persiljaa hienonnettuna pinjansiemeniä tai auringonkukan siemeniä TARJOILUUN: vaaleaa leipää 1. Kuori ja hienonna sipuli ja valko – sipuli. Huuhtele selleri ja kesäkurpit- sa sekä pese ja kuori porkkana. Pilko porkkana, selleri ja kesäkurpitsa kuu – tioiksi. 2. Kuumenna oliiviöljy suuressa kat – tilassa. Lisää joukkoon sipuli, selleri, porkkanat, kesäkurpitsa ja valkosipu – li. Mausta suolalla ja pippurilla. Kyp- sennä seosta toisinaan sekoitellen, kunnes kaikki kasvikset ovat pehmei – tä ja tuoksuvat, 4–5 minuuttia. 3. Lisää kattilaan viini. Sekoita tasai – seksi ja anna kiehua 2–3 minuuttia. Lisää kokonaiset tomaatit ja murskaa niitä hieman lastalla kattilan pohjaa vasten. Huuhtele ja valuta valkoiset pavut ja lisää ne kattilaan. Lisää ka – laliemi ja kuumenna nopeasti kie- huvaksi, alenna sitten lämpöä kes- kilämmölle. Peitä kattila ja hauduta hiljalleen välillä sekoittaen 20 mi – nuuttia. 4. Jos käytät tuoreita papuja: huuh – tele pavut ja katkaise halutessasi kovat päädyt pois sekä paloittele. Pa – loittele myös kala. Lisää ne kattilaan ja peitä kattila kannella. Jatka kyp – sentämistä, kunnes kala ja vihreät pavut ovat kypsiä, noin 10 minuuttia. 5. Lisää kattilaan sitruunan kuori ja mehu. Ota kattila pois liedeltä ja tar – kista maku! Lisää tarvittaessa suolaa tai pippuria. Hienonna persilja ja ri – pottele se ja siemenet padan päälle. Tarjoa pata vaalean leivän kanssa. Ravintosisältö /annos Energia 179 kcal Rasva 7 g Rasvahapot tyydyttyneet 1 g Proteiini 14,2 g Hiilihydraatti, imeytyvä 15,2 g Sokerit 3,8 g Kuitu, -kokonais 3,5 g Natrium 468,9 mg Kalsium 98 mg Rauta 2,1 mg C-vitamiini 21,9 mg → 66 HHy väy vä EElämälämä Kasvis- kaalilaatikko 6 ANNOSTA 1 sipuli 4 valkosipulinkynttä 0,5 dl rypsiöljyä 1 pkt kaurajauhista tai härkäpapuvalmistetta 0,5 tl suolaa n. 800 g keräkaalia 5 dl vettä 2 dl ruokakermaa tai kaurapohjaista kasvirasvasekoitetta 1 dl ohrasuurimoita 2 tl timjamia 3 tl meiramia 0,5 tl mustapippuria 1 rkl siirappia LISÄKSI öljyä vuoan voiteluun 1. Keitä ohrasuurimot kypsäksi pakka – uksen ohjeen mukaan. 2. Paloittele kaali ja laita suureen katti – laan. Lisää vettä ja hauduta kaalia puoli- sen tuntia niin, että se on pehmennyt. 3. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosi – puli. Kuullota sipuleita pannulla öljyssä. Lisää kaurajauhis ja paista seosta noin 5 minuuttia välillä sekoitellen. Mausta seos suolalla. 4. Sekoita uunivuoassa kaalit, ohrasuu – rimot, mausteet, siirappi ja sipuli-kaura- jauhisseos sekä ruoka- tai kaurakerma. 5. Kypsennä kaalilaatikkoa 200-astei – sen uunin alimmalla tasolla noin tunnin ajan. Sekoita laatikkoa kerran paistami – sen alkuvaiheessa. 6. Tarjoile kaalilaatikko puolukoiden kanssa. Kaalilaatikko on vegaaninen ja maido – ton kun valitset kasvipohjaisen kasvi- rasvasekoitteen. Jauheliha- kaalilaatikko 10:lle 2 dl puuroriisiä tai rikottuja ohrasuurimoita 5 dl vettä n. 1 kg keräkaalia 2 sipulia 300–400 g jauhelihaa 1–2 rkl siirappia suolaa, valkopippuria, meiramia n. 3 dl nestettä (esim. kasvis- tai lihalientä, kermaa tai maitoa) Ravintosisältö /annos Energia 504 kcal Rasva 11,9 g Rasvahapot tyydyttyneet 0,7 g Proteiini 3,5 g Hiilihydraatti erotuksena 25 g Sokerit 8,8 g Kuitu, -kokonais 5,9 g Natrium 223,5 mg Kalsium 66,4 mg Rauta 3,4 mg C-vitamiini 51,2 mg KASVISLIHA 1. Keitä riisit tai ohrasuurimot vedessä kypsiksi, valuta ylimääräinen vesi pois. 2. Hienonna kaali ja sipulit. 3. Ruskista jauheliha padassa, lisää kaali ja sipulit ja hauduta 5-10 minuuttia koko ajan sekoittaen. 4. Sekoita kaikki aineet keskenään, lisää neste ja pane seos voideltuun uunivuo – kaan. 5. Paista laatikkoa 175 °C:ssa noin tunti. Tarjoa puolukkasurvoksen kanssa. Kokeile vaihteeksi kasvisversiota Ravintosisältö /annos Energia 154 kcal Rasva 3,4 g Rasvahapot tyydyttyneet 1,2 g Proteiini 9,6 g Hiilihydraatti erotuksena 22,5 g Sokerit 6,9, g Kuitu, -kokonais 2,6 g Natrium 255,7 mg Kalsium 55,3 Rauta 1,9 mg C-vitamiini 38,7mg HHy väy vä EElämälämä 67 Ravintosisältö /annos Energia 504 kcal Rasva 11,9 g Rasvahapot tyydyttyneet 0,7 g Proteiini 3,5 g Hiilihydraatti erotuksena 25 g Sokerit 8,8 g Kuitu, -kokonais 5,9 g Natrium 223,5 mg Kalsium 66,4 mg Rauta 3,4 mg C-vitamiini 51,2 mg Kesälimonadi 10 ANNOSTA 2,5 l vettä 1 litra mustaherukan lehtiä tai 1 litra raparperin paloja 1 dl mesiangervon kukintoja 2 sitruunaa 1–3 dl hunajaa tai sokeria maun mukaan 1. Kiehauta vesi ja lisää joukkoon huuhdellut mustaherukanlehdet tai raparperinpalat ja mesianger – von kukat. Älä keitä enää ja siirrä kattila liedeltä. 2. Pese sitruunat hyvin harjalla. Kuori sitruunoiden keltainen osa ja purista mehu. 3. Lisää sitruunamehu ja sitruu – nan keltaiset osat juoman jouk- koon, sekä hunaja/sokeri. 4. Sekoita ja peitä kattila kannella tai kelmulla. 5. Anna hautua yön yli. 6. Siivilöi juoma, pullota ja laita kylmään. Juoma säilyy jääkaapis – sa muutaman päivän. Hillo kovakuorisista marjoista 50 ANNOSTA (herukat, puolukka, karpalo, karviaismarja, pihlajanmarja) 1 kg (n. 2 l) marjoja 3-4 dl vettä 600-700 g (7-8 dl) sokeria 1. Keitä vettä ja sokeria noin 10 minuut – tia. 2. Lisää joukkoon puhdistetut marjat. 3. Keitä hilloa pienellä lämmöllä noin puoli tuntia. 4. Ravistele kattilaa välillä pohjaan pa – lamisen estämiseksi. Kuori vaahto. 5. Tölkitä hillo hyvin pestyihin, kuumen – nettuihin tölkkeihin piripintaan. 6. Sulje kannet välittömästi. Myslisämpylät 18 ANNOSTA 5 dl vettä, maitoa tai kasvimaitoa 1 rkl hunajaa 1 tl suolaa 9-11 dl hiivaleipä- tai vehnäjauhoja 1 ps kuivahiivaa 2 dl mysliä 1 rkl rypsiöljyä lisäksi jauhoja leivontaan 1. Lämmitä neste hieman kättä lämpi – mämmäksi (noin 42 astetta). Voit lämmittää nesteen mikrossa tai hellalla kattilassa. Kaada lämmin neste leivontakulhoon. 2. Lisää kulhoon suola, hunaja, noin puolet jauhoista ja kuivahiiva. Sekoi – ta hyvin. 3. Lisää mysli ja rypsiöljy. Lisää loput vehnäjauhot taikinaan pienissä osissa. 4. Vaivaa taikinaa, kunnes se irtoaa kä – sistä ja kulhon reunoista. 5. Anna taikinan kohota leivinliinan alla lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. 6. Kumoa taikina jauhotetulle pöydäl – le. Jaa se kahteen osaan. Muotoile mo- lemmat osat pitkiksi tangoiksi. Leikkaa kumpikin 9 palaan. Nosta palat leivinpa – perin päälle uunipellille. 7. Kohota sämpylöitä leivinliinan alla 15–20 minuuttia lämpimässä paikassa. 8. Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia. Ravintosisältö /annos Energia 57 kcal Rasva 0,1 g Rasvahapot tyydyttyneet 0 g Proteiini 0,7 g Hiilihydraatti, imeytyvä 16,3 g Sokerit 12,1 g Kuitu, -kokonais 2 g Natrium 5,7 mg Kalsium 52 mg Rauta 0,2 mg C-vitamiini 4,7 mg Ravintosisältö /annos Energia 124 kcal Rasva 2,5 g Rasvahapot tyydyttyneet 0,2 g Proteiini 3,8 g Hiilihydraatti, imeytyvä 20,7 g Sokerit 2 g Kuitu, -kokonais 1,8 g Natrium 142,8 mg Kalsium 7,9 mg Rauta 1,4 mg C-vitamiini 0,1 mg Ravintosisältö /annos Energia 60 kcal Rasva 0,1 g Rasvahapot tyydyttyneet 0 g Proteiini 0,1 g Hiilihydraatti, erotuksena 15,7 g Sokerit 14,3 g Kuitu, -kokonais 0,5 g Natrium 0,1 mg Kalsium 4,7 mg Rauta 0,1 mg C-vitamiini 1,5 mg 68 HHy väy vä EElämälämä ”Arvostan kovasti Kaisan kanssa viettämääni aikaa. Olen myös tutustunut Kaisan lämminhenkiseen perheeseen”, hymyilee seuralainen Rauni Markkula (vas.) vierellään Kaisa Maasilta. Hyvä mieli Yksinäisiin hetkiin seuraa Mirka Saarisen luotsaama valtakunnallinen palvelu tuo seuralaisen piristämään ikäihmisen päivää. Juttelun lomassa voidaan tehdä monia mukavia asioita. Teksti: Liisa Airaksinen Y stäväpalvelua ikäihmisille tar- joava Seurana Oy syntyi sen perustajan Mirka Saarisen omista tarpeista, kun hänen muistisairas pappansa päätyi reilu kymmenen vuotta sitten hoivakotiin. ’’Kukaan meistä sukulaisista ei asunut hänen lähellään. Mietimme, miten papalle saataisiin iloa viiteen arkipäivään, kun me kävimme hänen luonaan viikonloppuisin. Hoitajilla ei ollut aikaa seurustella asukkai – den kanssa. Päätin hankkia papalle eläke- HHy väy vä EElämälämä 69 → Seurana Oy:n toimitusjohtaja Mirka Saarinen kertoo, että vuosittain Saarisen papan mukaan nimitettynä päivänä eli Sulon päivänä 13. helmikuuta valitaan Vuoden Mummu tai Pappa. Mirka yllätti täysin Vuoden Mummuksi 2025 valitun Satu Palhomaan, kun hän tuli tuomaan tunnustusta Palhomaan kotiin Hirvensalmelle. Satu otti tunnustuksen iloisena vastaan. Sotainvalidi Kaisa Maasillan, 94, ja seu – ralainen Rauni Markkulan, 75, välille on syntynyt lämmin ystävyys. Yhdessä he kokevat ja tekevät monenlaista: jut – televat, kahvittelevat, käyvät Lotta-mu- seossa ja ulkoilevat. Kaikki alkoi siitä, kun Rauni soitti Kaisan ovikelloa eräänä itsenäisyyspäi – vänä. Lammilla, nykyisessä Hämeenlin- nassa, asuva Rauni haluaa itsenäisyyspäi- visin tuottaa iloa pitäjän sotaveteraaneille itse tekemillään kransseilla. ’’Toivotin Kaisalle hyvää itsenäisyys – päivää ja annoin hänelle Seuranan esit- teen sekä tekemäni sinivalkoisen karkki- kranssin. Kaisa jäi pohtimaan asiaa, näytti esitettä tyttärelleen ja soitti sitten vielä Seuranaan varmistaakseen palvelun luo- tettavuuden, kun nykyään on niin paljon kaikenlaisia huijareitakin liikkeellä’’,jut- telee Rauni. Kaisalla ja Raunilla on aina jokin pro – jekti menneillään. Toissa vuonna se oli Kaisan elämäkertakirja, johon he valitsi- vat yhdessä kuvat. Rauni kirjoitti Kaisan tarinan tekstiksi. Viime vuonna yhtei- senä projektina oli tilkkutäkin tekemi- nen. Tilkkutäkkiä varten oli valmiina iso määrä Kaisan aikoinaan tekemiä ja huo- lella kaappiin talteen laittamia tilkkuja. Hän oli aikonut tehdä tilkkutäkin lahjaksi tyttärentyttärenpojalleen, mutta työ oli jäänyt kesken. ’’Kun mukava ja toimelias seuralainen tuli arkeeni mukaan, ehdotin Raunille, että tehdäänpä tämä peite yhdessä val – miiksi. Nyt poika sai sen seitsemänvuo- tislahjaksi”, kertoilee Kaisa. Uudet tilkut syntyivät niistä langois – ta, joita oli käytettävissä. Uusia lankoja ei työhön hankittu. Suunnittelu oli yksi mukavimmista vaiheista. ”Tutustuimme tekoälyyn, joka suun – nitteli meille mallin ja palojen asettelut, jotta saatiin ne symmetrisesti esille. Pro- jekti oli niin innostavaa yhdessä tekemis- tä, että aika pysähtyi ja kahvinkeittokin välillä unohtui, kun syvennyimme niin täydellisesti peiton sommitteluun”, ystä- vykset tarinoivat. Yhdessä tekeminen tuo iloa ikäistä seuraa ja vertaistuellisen ystävän.’’ Aktiivisesti kahdeksan vuotta toiminut Seurana on laajentunut koko Suomeen. Nup- pineulakartta Saarisen toimiston seinällä kertoo, että tällä hetkellä yrityksellä on toi – mintaa 270 kunnassa ympäri Suomea. ’’Jos asiakas kaipaa seuralaista sellaiseen kuntaan, jossa Seuranalla ei vielä ole seu – ralaista, niin hyvin ketterästi päästään sin- nekin. Verkkoja vain vesille! Parin viikon sisään meillä on sielläkin seuralainen’’, lupaa Saarinen. Ensimmäiset kaksi vuotta hän toimi yksin Helsingissä ja oli sekä seuralainen että kaik- kea muuta mahdollista. ’’Halusin nähdä, miten toiminta käynnis – tyy ja onko tällaiselle ystäväpalvelulle tarvet- ta. Puskaradion kautta tieto rupesi pikkuhil- jaa leviämään.’’ Korona meinasi kukistaa yrityksen, koska ikäihmisten luona ei saanut käydä, ei kotona eikä hoivakodeissa. ’’Kun korona väistyi, pyrähdimme valta – kunnalliseen kasvuun. Moni oli havahtunut siihen, että kauempana asuva läheinen on kovin yksinäinen’’, Saarinen kertoo. TYÖ JOUSTAA Seuranan seuralaisina toimi viitisensataa elä- keläistä, joiden ikähaarukka on 55-87 vuotta. Valtaosa on naisia, mutta yhä enenevissä määrin mukaan tulee miehiäkin. ’’Miehiä on tullut mukaan vaimojensa hou- kuttelemina tai mies on itse huomannut, että vaimo on saanut uutta puhtia, kun tekee mu- kavia asioita. Pariskunta on sitten saattanut 70 HHy väy vä EElämälämä Kahvinkeittokin välillä unohtui, kun syvennyimme tilkkupeiton sommitteluun. Sotainvalidi Kaisa Maasilta (vas.) ja seuralainen Rauni Markkula ovat tuttuja vieraita Lotta-museossa. päättää, että he ovat joitakin tunteja töissä samana viikonpäivänä ja samaan aikaan’’, juttelee Saarinen. Seuralaisen työ joustaa sen mukaan, miten paljon hän haluaa tehdä töitä. Hänellä voi olla yksi asiakas yhtenä päivänä viikossa pari tuntia tai useita asiakkaita jopa viitenä päi- vänä viikossa. ’’Monet eläkeläiset eivät halua enää tehdä kokopäivätyötä, mutta jotakin kuitenkin. Ikäihmisen seuralaisena toimiminen tarjoaa siihen mainion mahdollisuuden.’’ ONKO SINUN JUTTUSI? Seuralaiseksi haluavaa Saarinen kehottaa miettimään, onko työ hänen juttunsa tes – taamalla itseään. ’’Löytyykö itseltä sydäntä, tervettä maa – laisjärkeä ja aitoa paloa olla vanhuksen ystävä. Koska henkilöstä tulee vanhukselle tärkeä ihminen, seuralaiskandidaatilta vaaditaan taitoa olla läsnä ja sitoutumista tehtävään. Jos on sovittu, että tavataan kerran viikos – sa, sitten myös tavataan.’’ Jos tehtävä tuntuu omalta, voi lähettää ha- kemuksen. Saarisen mukaan Seuranan rekis- terissä on töitä odottamassa 3 000 eläkeläistä. Haastatteluseulojen lävitse päässeet koulute- taan tehtävään. ’’Seuraavaksi katsotaan, miten asiakkaan toivomukset ja seuralaisen ominaisuudet so- pivat yhteen ja onko asiakkaalla erityistoivei- ta seuralaisen suhteen, vaikkapa, että tämä olisi käsityötaitoinen, tykkää laulaa tai käydä kulttuuririennoissa. Jos kaikki näyttää hyväl- tä, niin hänet valitaan seuralaiseksi kyseisel- le asiakkaalle.’’ Kuukausittain Saarinen ja seuralaiset ta – paavat verkossa, jossa he saavat samalla ver- taistuellista koulutusta, kun he jakavat toinen toisilleen työvinkkejään, esimerkiksi, miten muistisairaan kanssa sujuu parhaiten ulkoilu. ’’Joka toinen kerta verkkotapaamisessa on mukana ulkopuolinen kouluttaja kertomas- sa tietystä, seuralaisten toivomasta ajankoh- taisesta aiheesta. Mahdollisuuksien mukaan yritetään kohdata myös kasvotusten. Meillä on esimerkiksi toimistolla neljännesvuosit – tain avoimet ovet seuralaisille.’’ Saarinen korostaa, että seuralainen ei ole siivooja eikä ruoanlaittaja, mutta yhdessä voi- daan toki kokata. Seuralainen ei myöskään tarjoa sairaanhoidollista palvelua. Ammattitaustaltaan seuralaiset ovat mo – nenkirjava ryhmä. Asiakkaista puolestaan nuorin on 50-vuotias, työikäisenä muistisai – rauteen sairastunut ja vanhin 105-vuotias so- taveteraani. ’’Kun kemiat kohtaavat, suurimman osan välille syntyy todellista ystävyyttä’’‚ hymyilee Seuranan toimitusjohtaja Mirka Saarinen. HHEE Haluaisitko sinä seuralaiseksi? Lähetä hakemus: seurana.fi Tilkkutäkki valmistui Kaisan tyttärentyttärenpojan seitsemänvuotissyntymäpäivälahjaksi. 2 HHy väy vä EElämälämä S ydämen ja verenkiertoelimistön terveys riippuu monista tekijöistä, mutta viime vuosina tutkijoiden huomio on kohdistunut erityisesti vitamiinin kaltaiseen koentsyymi Q10:een eli ubikinoniin. Sitä tarvitaan solujen energiavoimaloik – si kutsutuissa mitokondrioissa, jotka muun- tavat ravintoaineita energiaksi. Sydän ei ole koskaan levossa, joten se on riippuvainen jat- kuvasta Q10:n saannista energiantarpeensa kattamiseksi. Q10 toimii myös voimakkaana antioksi – danttina, joka auttaa suojaamaan soluja ha- petusstressiltä eli vapaiden radikaalien ai- heuttamalta ja potentiaalisesti haitalliselta prosessilta. Hapetusstressi on luonnollinen osa ikään- tymistä, ja se on yhdistetty verisuonissa, ve- renkierrossa ja muuallakin sydän- ja veren- kiertoelimistössä iän myötä tapahtuviin muutoksiin. KUOLLEISUUS PIENENI 54 PROSENTTIA Tutkimuksissa on syvennetty erityisesti Q10:n ja sydän- ja verisuoniterveyden mah – dolliseen yhteyteen. Taustalla vaikuttaa tieto siitä, että elimistön kyky tuottaa Q10:tä heik- kenee iän myötä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että sydän- ja verisuonitauteja sairastavien Q10-tasot ovat keskimäärin ter – veitä verrokkeja matalampia. Tutkijat ovat- kin pyrkineet selvittämään, voisiko riittävien Q10-tasojen ylläpitäminen tukea sydämen toimintaa sekä sydämen ja verenkiertoeli – mistön terveyttä. Vaikuttavimpia tuloksia saatiin KiSel-10- tutkimuksesta. Kyseiseen kaksoissokkou – tettuun lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui 443 iäkästä miestä ja naista, joista puolelle annettiin päivittäin 200 mg Q10:tä ja 200 µg seleeniä ja puolelle lumelääkettä. Neljän vuoden kuluttua ravintolisää saanei – den ryhmän sydän- ja verisuoniperäinen kuol- leisuus oli 54 prosenttia lumeryhmää pienem- pi. Lisäksi ravintolisää saaneilla havaittiin useita merkkejä, jotka viittasivat sydämen toiminnan paranemiseen. LIIKUNTA JA VERENPAINE Koentsyymi Q10:n merkitys ulottuu sydäntä laajemmalle. Koska sillä on keskeinen tehtä- vä solujen energiantuotannossa, tutkijat ovat pyrkineet selvittämään, vaikuttaako se myös fyysiseen suorituskykyyn. Liikunta rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä, jolloin eli – mistö joutuu kuljettamaan rasituksen koh- teena oleville lihaksille enemmän happea ja ravintoaineita. Q10 on herättänyt laajaa mielenkiintoa myös liikuntaa harrastavien keskuudessa, koska se osallistuu solujen energiantuotan – toon. Joissakin tutkimuksissa on perehdytty siihen, voisiko Q10-lisän avulla tukea fyysis- tä suorituskykyä ja edistää palautumista eri- tyisesti kypsään ikään ehtineillä aikuisilla, joilla elimistön kyky tuottaa Q10:tä on al – kanut hiipua. Lisäksi tutkijat ovat selvittäneet Q10:n suhdetta verenpaineeseen. Tarkempia vai – kutusmekanismeja ei vielä tunneta, mutta tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota eri – tyisesti Q10:n rooliin verisuoniston toimin- nan tukemisessa ja solujen suojaamisessa ha- petusstressiltä. HHEE Lähde: Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementa- tion: A 5-year prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. International Journal of Cardiology. 2013;167(5):1860–1866. Ubikinonisydänterveyttä ja aktiivista elämäntapaa tukeva yhdiste Sydän pumppaa verta valtimo-, laskimo- ja hiussuoniverkoston läpi väsymättä ympäri vuorokauden. Verenkierron ylläpitämiseen kuluu runsaasti energiaa, minkä vuoksi sydänlihaskudosten koentsyymi Q10 -pitoisuudet ovatkin elimistön suurimpia. Ubikinonia saa ravinnosta vain vähän, keskimäärin noin viisi milligrammaa päivässä. Ubikinonin parhaita luonnollisia lähteitä ovat eläinten sisäelimet (sydän, maksa, munuaiset), rasvainen kala (kuten sardiinit, makrilli ja lohi), liha, maapähkinät sekä soijaöljy. Keho pystyy myös itse tuottamaan sitä, mutta tuotanto vähenee iän myötä. 72 HHy väy vä EElämälämä Vastoinkäymiset olivatkin uusi alku ’’Haluan omalla esimerkilläni kertoa, ettei kannata luovuttaa, vaan pyrkiä etsimään oma tie terveyteen’’, sanoo Merja Kämpe. ” Nyt 17 vuotta myöhemmin olemme tässä mieheni kanssa Pohjoismaista toimintaa vetämässä”, hän toteaa. ”Viestini on, että kroonisen sai – rauden diagnoosi ei välttämät- tä ole elämän loppu, vaan se voi olla uuden elämän alku.” Aluksi MS-taudin oireena oli valtava uu – pumus. Sitä kesti pitkään, kunnes alkoi tulla myös puutumista ja elohiiriä kasvoihin. Lo- pulta Merjalta katosi tunto toiselta puolelta alakehosta Vammauttavat oireet ja tutkimustulokset vahvistivat MS-taudin diagnoosin vuonna 1997. Se vei terveyden lisäksi muutakin: Merjan vaatetusalalla 20 vuotta toiminut yritys meni konkurssiin ja yritykset lainat veivät perheeltä kodin. ”Yrittäjän asema on todella heikko, kun sairastuu vakavasti”, Merja huokaisee. ”Lähdin yrittäjäksi todella nuorena, 23-vuotiaana. Tein töitä valtavasti. Molem – pien lapsieni synnyttyä pidin vain kolmen viikon äitiyslomat, mikä oli mahdollista, kun äitini auttoi lasten hoidossa. Kehoni ei tainnut kestää tällaista tahtia”, Merja arvelee. ”Sairastuttuani elämän arvot piti laittaa uusiksi, ja miettiä, mikä onkaan tärkeää.” HOITOKOKEILUT HAVAHDUTTIVAT ”MS-diagnoosi vei mustaan tunneliin, mutta aika pian aloin ajatella, että kun tähän on jo- tenkin tultu, niin täytyy myös olla keinot päästä pois, pohti Merja ja lähti mukaan MS-tautia sairastavien vertaistukiryhmiin. Hän ei kuitenkaan kokenut toimintaa omakseen. ”Vertaistukiryhmät painottivat sairauden kanssa pärjäämistä, mutta itse halusin etsiä keinoja parantua. En ollut valmis luovutta – maan!” Merja tapasikin hienoja terapeutteja ja luontaishoitajia, jotka saivat hänet heräämään Mistä Bemer Nordicin tarina Suomessa alkoi? Maajohtaja Merja Kämpen Vakavan sairastumisensa myötä Merja Kämpe aikanaan kiinnostui Bemer-terapiasta. Teksti: Kirsi Paananen HHy väy vä EElämälämä 73 siihen, että itsekin voi tehdä paljon oman ter- veytensä eteen näiden ihmisten tuella. Kun terveys, työpaikka ja koti olivat men- neet, ajattelivat Kämpet, että olisi hyvä vaih- taa ympäristöä ja päästä hengittämään va- paammin. He muuttivat aina Indonesiaan asti. ”D-vitamiiniarvoni oli aivan pohjaluke – missa, 16 nmol/l. Sain aluksi aurinkoihot- tumaa, mutta parin kuukauden kuluttua aloin ruskettua. Stressi alkoi myös helpot – taa ja energiatasoni nousi vähitellen. Samoin kävely helpottui”, muistelee Merja toipumi- sen käynnistymistä. ”Se antoi toivoa, että olen oikealla tiellä!” Merja kokeili myös holistisen Sanoviv-kli- nikan hoitoja Meksikossa. ”Istuin siellä liikaa savua saaneen palo – miehen kanssa ylipainehappihoidossa, joka silloin oli hoitomuotona vielä aika harvinai – nen. Siellä hoidot olivat hyvin monipuolisia ravintohoidot mukaan lukien. Niissä huomi- oitiin niin fysiikka kuin psyykekin.” Merja koki olonsa kohentuneen paljon tuon viikon aikana. ”Koin, että tällaista kokonaisvaltaista hoidon todella pitäisi olla joka hoitolaitok – sessa, mutta samalla nousi raivo siitä, miksei se ole.” BEMER TULI APUUN, JA SUOMEEN ”Ystävättäreni Saksasta soitti vuonna 2009, että olisinko kiinnostunut kokeilemaan Be – mer-hoitoa. Hetken juteltuamme, sanoin, että olin. Ja se oli mahtavan hyvä päätös!”, Merja Kämpe iloitsee. Hänen energiatasonsa paranivat ja keho alkoi voida paremmin melko pian sen jäl – keen, kun hän otti terapian säännölliseen käyttöönsä. ”Totesin, että tästä voisi olla apua muille – kin ja tein kolmessa viikossa päätöksen alkaa myydä laitteita Suomessa. Siinä se yrittäjän into taas heräsi”, hän hymyilee. Silloin ei vielä ollut todisteita Bemerin mi- kroverenkiertoa parantavista vaikutuksista, vaan tutkimukset osoittivat ne vasta myö- hemmin, vuonna 2014, jolloin laitteet serti- fioitiin lääkinnällisiksi laitteiksi. Joka tapauksessa kiinnostus terapiaa koh- taan kasvoi nopeasti, kun ihmiset saivat ai- dosti apua monenlaisiin vaivoihinsa. Tie ei kuitenkaan ole ollut tasainen, vaan vastus – tustakin on matkan varrella ollut riittämiin, kuten useita muitakin täydentäviä hoitoja kohtaan Suomessa. ”Se on ollut surullista ja turhauttavaa, sillä epäilyjen heittäminen täydentäviä hoi – toja kohtaan jättää monet ilman apukeino- ja, joista saattaisi olla käänteentekevääkin hyötyä. Toivon, että ajattelu tässä suhteessa avartuisi meilläkin.” Kun Merja alkoi käyttää Bemer-hoitoa, ka- tosivat kaikki MS-taudin oireet vähitellen. ”Mietin jopa, oliko alkuperäinen diagnoosi ollut oikea. Silloin sanottiin, ettei hermoso- luja päällystävä myeliini uusiutuisi, mutta nykytiedon mukaan se uusiutuu. Ja uusiutu- mista tukee hyvä mikroverenkierto, johon Bemer-terapialla on tutkitusti korjaava vai – kutus.” ”Nyt 17 vuoden kuluttua aloittamisesta viesti Bemer-terapian vaikutuksista alkaa mennä laajemmin läpi, kun mikroveren – kierron merkitys terveydelle on ymmärret- ty. Myös terveysteknologian käyttö on tullut yleisemmäksi ja tavallisemmaksi”, iloitsee Merja. ÄLÄ LUOVUTA, ETSI OMA TIESI! Merja Kämpe täytti juuri 71 vuotta, mutta se ei ole tahtia hidastanut. ”Minulla ei ole lääkityksiä, herään aamul- la pirteänä ja jaksan tehdä töitä innolla. Ja in- nolla niitä teenkin, koska tämä työ on tär- keää! Olen voinut auttaa tuhansia ihmisiä voimaan paremmin”, hän summaa tyyty – väisenä tuntojaan. Bemer-terapian ohella hän syö terveelli – sesti ja käyttää myös muita hoitoja sekä ra- vintolisiä kehoaan tukemaan. ”Mikroverenkierron tukeminen on kuiten- kin terveyteni kulmakivi, sillä hyvä veren- kierto auttaa hyödyntämään happea ja ravin- toakin paremmin. Eikä kehossa ole yhtään uudistumis- tai paranemisprosessia, johon mikroverenkierto ei vaikuttaisi!”, hän pai – nottaa. Puolison tuki on ollut Merjalle tärkeää tämän paranemismatkan varrella ja puoliso on itsekin ollut avoin kokeilemaan erilaisia hoitoja omaa vointiaan kohentamaan. ”Nils on mukana Bemer-liiketoiminnassa yhtä täysillä kuin minäkin. Täydennämme toisiamme sopivasti.” ”Sisukkuus on ollut sekä voimavarani että heikkouteni. Sen avulla olen saanut elämäs- sä paljon aikaan ja löytänyt keinoja, mutta toisaalta painan helposti päälle silloinkin, kun pitäisi hellittää. Oppia ikä kaikki”, Merja naurahtaa. ”Haluan omalla esimerkilläni kuitenkin kertoa, ettei kannata luovuttaa, vaan etsiä oma tie terveyteen!” HHEE Bemer-verisuoniterapia parantaa pienten veri- suonten heikentynyttä verenvirtausta. Näin se auttaa palauttamaan riittävän hapen ja ravin- teiden tarjonnan kudossoluille ja poistamaan niistä kuona-aineita, minkä seurauksena kudok- silla on paremmat edellytykset toimia, uusiu- tua ja toipua. Soluilla on myös paremmat mah- dollisuudet tuottaa energiaa. Bemer-terapia voi myös rauhoittaa ja auttaa nukkumaan parem- min. Mikroverenkierron toiminnan paranemi- sen seuraukset ovat yksilöllisiä elimistön tilan- teesta riippuen. Lisätietoja: www.bemergroup.com/fi 74 HHy väy vä EElämälämä Ennaltaehkäisevän terveyden asiantuntija, 75-vuotias Veli-Jussi Jalkanen on pitänyt päiväkirjaa nivelterveydestään ja niveltensä itsehoidosta. Hän muistelee matkaansa vinkiksi ja vertaistueksi muille. Teksti: Veli-Jussi Jalkenen Hauiskäännön yhdellä kädellä Veli-Jussi Jalkanen tekee 25 kilon painolla. Nivelrikko hallintaan itsehoidolla HHy väy vä EElämälämä 75 Tilanne vuonna 2014 Minun suvussani on huonot nivelet. Niistä ovat kärsineet isoisät jo kolme polvea taaksepäin ja heidän jälkeläisensä. Näin kävi myös minulle. Olen nyt 63-vuotias (vuonna 2014), mutta vakuutusyhtiö poisti polveni sairausvakuutuksen korvauspiiristä jo kym- menen vuotta sitten, sillä polveni rustopinnat olivat pahoin ohentuneet. Tein nivelterveyteni hyväksi jotakin, mutta en tarpeeksi. Kaksi vuotta sitten (vuonna 2012) polveni olivat taas turvoksissa ja jäykät, eivätkä kestäneet kovaa rasitusta. Olkapäässäni oli ratsastusvaurio ja yöuneni häiriintyivät ni- velsäryistä. Lääkäri määräsi minut olkaleikkaukseen, johon en fysioterapeutin kehotuksesta mennyt, vaan aloin hoitaa olkapäätäni kuminauhajumpalla. Se paransikin olkapääni no- peasti. Panin myös polvilleni toimeen uuden itsehoito-ohjel- man, joka toimi hyvin. Turvotusta ei ole, ei myöskään mitään liikkumiseen liittyviä kipuja, eikä jäykkyyttä polvissa, eikä ol- kapäissäkään. Teen töitä yrityksissäni kuutena päivänä vii- kossa, 10-12 tuntia päivässä. Nykyiset hyvin toimivat tehokeinot: Tilanne kesäkuussa 2026 Keväällä 2021, kun täytin 70 vuotta, polveni turposivat ja kipeytyivät lyhyen ajan sisällä. Kävin magneetti- ja röntgen- kuvissa. Tuomio oli, että rustot ovat menneet ja nivelet tu- lehtuneet. Seuraava osoite on leikkauspöytä ja keinonivelet. Päätin hoitaa polviani vielä tehokkaammin kuin aiemmin. Sainkin polvikivut pois ja turvotuskin hävisi. Välillä polvet ovat hieman arkiintuneet pariksi päiväksi. Ohimenevästä kipeyty- misestä on kuitenkin jo monta kuukautta. Joka päivä on kiitoksen aika, kun nyt 75-vuotiaana voin liik- kua ja urheilla kivuttomilla polvilla, joissa ei ole ollut rustoja moneen vuoteen, mutta ei ole turvotustakaan. Pelaan ten- nistä ja lentopalloa, käyn kuntosalilla, uimassa ja ratsasta- massa, harrastan myös rappujuoksua. Marraskuussa 2025 tehdyssä isossa selkäleikkauksessa minulta poistettiin lannerangan kaikista hermojuurikanavista hermoja painavat ahtaumat. Leikkauksesta toipuminen meni oikein hyvin. Juurisyynä tässäkin ongelmassa olivat huonot nivelgeenit ja ehkä selän liikarasitus teini-iässä. Nivelterveydellinen itsehoitoni koostui seuraavista asioista vuonna 2014: Istun keinuvaistuimisella sa- tulatuolilla, jossa polvet ja lonkat asettuvat 135 asteen kulmiin. Tämä aktivoi nive- lien nestevirtauksia ja poistaa rustopainetta. Liikun, pelaan tennistä ja lentopalloa, kävelen, uin, voi- mailen, ratsastan ja hiihdän muutamia tunteja viikossa. Pilkon istumisen aiheutta- man liikkumattomuuden toi- mistossa liikunnalla, muun muassa keikuttelemalla satu- latuolini istuinta, mikä tapah- tuu automaattisesti, rullailen satulatuolilla hakemassa tava- roita, hoidan puhelut kävellen ja teen usein ”hidas” -jumppaa kahvakuulalla, tennismailalla ja muutamilla muilla kuntovä- lineillä. Samalla hoidan neuvot- telut ja puhelut. Teen olkapäilleni moni- puolisen kuminauhajumpan 2-3 kertaa viikossa ja käyn ui- massa spurtteja ainakin kerran viikossa. Käytän alaraajoissa vain väljiä ja täysin puristamattomia vaatteita. Pidän jalkalihasteni lihasvoiman kunnossa. Istun autossa ja lentokoneessa Salli Driver – istuinlisäkkeen päällä, sillä se ei estä nestevirtauksia tavallisen istuimen tapaan. Pidän polviani pari kertaa viikossa vaihtuvan magneetti- kentän terapialaitteessa aktivoi- dakseni nivelrustoa. Olen otta- nut kahden kuukauden kuurin homeopaattista lääkettä nive- lien elvyttämiseksi. Syön yli puolet ruuasta- ni raakaravintona. Tärkeintä ruokavaliossani ovat marjat, idätetyt siemenet, hedelmät, vihannekset ja pähkinät. Ra- vinnostani osa on luomulaa- tuista. Kaikki ravintoni laa- dukasta, eikä sisällä lainkaan tyhjiä kaloreita. Olen maadoittanut makuu- huoneestani pois maasäteily- kentän, jossa olen nukkunut vuosikausia. Se on heikentänyt nivelterveyttäni. Tämä saattaa olla merkittävin tekijä nivelter- veyteni kannalta. Eräällä talli- yrittäjäystävälläni useita hevosia tuli perä jälkeen nivelsairaaksi juuri siinä karsinassa, jossa oli voimakas maasäteilyristeys. Syön niveliäni varten tietty- jä lisäravinteita, kuten omega- 3-rasvahappoja kaksi grammaa vuorokaudessa, serrapeptaasia eli silkkiäisperhosen tuotta- maa entsyymia, magnesiumia, kondroitinsulfaattia, hainevä- ja sinisimpukkauutetta, nok- kosta, inkivääriä ja MSM:ää. Lisäksi syön useita muita an- tioksidantteja. Minusta on merkittävää ja muille toivoa antavaa, että rikkinäisiksi diagnosoidut ja jo pahasti oireilevat polvet ja ol- kapäät voi saada oireettomik- si monipuolisella itsehoidol- la. Luonnollisesti pitää nähdä vaivaa ja kulujakin tulee, mutta kumpaistakin paljon vähem- män kuin jos jättäytyisin pas- siiviseksi sekä lääke- tai leik- kaushoidon varaan.  Kokoan syyskesällä 2026 tär- keimpiä nivelterveydelli- siä itsehoitokeinojani. Olen kuuden yritykseni toimitus- johtaja ja istun toimistossa 8-10 tunnin työpäivät kehittä- mälläni keskiraollisella keinu- valla Salli-satulatuolilla, joka ylläpitää hyvää koko kehon ryhtiä, erityisesti alaselässä ja hartioissa sekä mahdollis- taa 135 asteen terveellisiä ni- velkulmia polville ja lonkille. Korkeusohjelmoidussa työ- pöydässäni on mahakolo ja kyynärpehmikkeet keventä- mässä istumapainetta. Laadu- kas laajakulmamonitori mah- dollistaa neljän rinnakkaisen asiakirjan samanaikaisen kat- somisen juuri oikealla kor- keudella sekä samalla kaulan rentouden. Näin mahdollis- tuu maksimaalinen aivove- renkierto. Polviin vaikuttavina li- säravinteina otan antioksi- danttien lisäksi omega3-ras- vahappoja kolme grammaa, cissus-lääkeyrttiä, serrapep- taasia, sinisimpukkauutetta ja boswelliayrttiä. Luulen, että miesterveyskeskeinen elin- tapani ja lisäravinteet, kuten kollageeni ja kreatiini hoita- vat myös polvia. Polvien ni- velrakojen päälle laitan fran- kinsensin eteeristä öljyä ja kuismaöljyä sekä inkivääri- voidetta. Erilaisilla yrteillä ja terveysmausteilla sekä mar- jasmootheilla koetan pitää kaikki verisuoneni mahdol- lisimman puhtaina nivelter- veydenkin takia. Käytän puristamattomia ja minimimäärän vaatteita veri- ja imunestekierron maksimoi- miseksi. Seison pienissä pät- kissä ja liikun pois työpisteeltä toistuvasti. Puhelut hoidan kä- vellen. Kartanomme alueel- la käyn katsomassa työmaita maastopyörällä.