HE526 2 (Part 1 of 5)

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE 5,90 HHyväyvä E Elämälämä Ravintola-alan yrittäjä Tarja Palomäki osaa jo kuunnella itseään Kotikokkipalvelu Senioriherkku tulee kotiin kokkaamaan Emerituspiispa Wille Riekkiselle metsä on todellinen kirkko 5/2026 9,90 Tulehtunut nivel turpoaa, kangistuu ja kipeytyy Sienestys jatkuu ensilumille saakka Erilainen, mutta Erilainen, mutta silti hyvä elämäsilti hyvä elämä Maaritin kumpikin peukalo on jäykistetty KÄDEN KIPUTILAT voivat kroonistua Arton sydän pysähtyi ilman varoitusta Tiina Anttonen aivoverenvuodon jälkeen: HHy väy vä EElämälämä 3 A ivoverenkiertohäiriö tarkoittaa tilannetta, jossa aivojen veren- kierto häiriintyy äkillisesti. Se voi johtua aivovaltimon tuk- keutumisesta tai aivoverenvuodosta. Kyseessä on kiireellinen sairaustila, ja oireiden alkaessa on hakeuduttava välittömästi hoitoon. Aivoinfarkti johtuu tavallisimmin aivovaltimon tukkeutumisesta, jol- loin osa aivokudoksesta jää ilman hapen ja ravinteiden saantia. Aivoveren- vuodossa verenvuoto aivoissa aiheuttaa kudosvaurion ja häiritsee aivojen toimintaa. Aivoverenkiertohäiriön oireet alkavat äkillisesti, ja tästä syystä oikea-aikainen tunnistaminen on keskeinen osa hoitoa. Oireet alkavat äkillisesti, ja ne voivat edetä minuuteissa. Jos oireet kes- tävät vain lyhyen ajan ja korjaantuvat täysin, kyseessä voi olla ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA). Joka vuosi noin 25 000 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Jopa 70 prosenttia heistä kuitenkin kuntoutuu ainakin lähes entiselleen. Miltei puolet sairastuneista tarvitsee pitkäkestoista kuntoutushoitoa ja kuntoutuminen vaatii usein kovaa työtä ja pitkäjänteisyyttä. Tärkeintä on kuntoutujan oma motivaatio ja yritys. Kuntoutumiselle pitää olla myös fyysiset edellytykset, muun muassa riittävä uni ja yleinen terveydentila. Vertaistuella on tärkeä osa kuntoutumisessa. Aivovammaliitto tar- joaa sairastuneelle ja omaisille toimintaa ja mahdollisuuksia tavata muita saman sairauden kokeneita ihmisiä. Kohonnut verenpaine lisää riskin sairastua aivoverenkiertohäiriöön moninkertaiseksi. Verenpainetauti rasittaa pitkään jatkuessaan sydän- tä, valtimoita ja munuaisia. Sen suurimmat ja vakavimmat riskit liittyvät sydän- ja verisuonisairauksiin, joita ovat aivoverenkiertohäiriön lisäksi sy- däninfarkti, jossa seuraa sepelvaltimoiden ahtautuminen ja tukkeutumi- nen. Sydämen vajaatoiminnassa sydänlihas väsyy ja paksuuntuu jatkuvan pumppauspaineen alla, eikä jaksa enää pumpata verta tehokkaasti. Munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa munuaiset vaurioitumista, kun herkkä hiussuonisto kovassa paineessa turmeltuu, mikä voi johtaa dialyy- sihoitoon. Valtimoitten repeämät ja kalkkeutuminen voivat aiheuttaa aortan repeämän (aneurysma), joka on hengenvaarallinen äkillinen tila. Myös kolesteroliarvojaan kannattaa seurata. Olematta terveysterroristi voi sanoa, että kannattaa vähentää suolan käyttöä, pudottaa tarvittaessa painoa, kiinnittää huomiota siihen mitä syö, lisätä liikuntaa ja välttää liiallista alkoholia, mikäli tavoitteena on elää terveitä ja hyviä ikävuosia. Kannattaa pohtia asiaa ja reagoida niin kauan kuin terveydentilaansa voi vaikuttaa. Jossakin kohtaa tulee se eteen tilanne, että se juna meni jo. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Iiro Jääskeläinen Puh. 040 753 8555 iiro.jaaskelainen@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-ke klo 9-11.30 puh. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 68 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 72 € Verkkolehti Kestotilaus, 8 numeroa 55 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 59 € Tilaa omasi! Seuraava numero ilmestyy syyskuun lopussa. Kannen kuva: Tarja Pitkänen Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. www.karprint.fi Mari Ahola-Aalto Kun terveyteensä voi vielä vaikuttaa HHy väy vä EElämälämä Kannattaa pohtia asiaa ja reagoida niin kauan kuin terveydentilaansa voi vaikuttaa. 4 HHy väy vä EElämälämä SISÄLTÖ 5/2026 Isovanhemmuus iso ilo Opetusneuvos Pekka Leinoselle isovanhemmuus on iloa, onnea ja hauskoja hetkeä. Sydän pysähtyi Maratoonari Arto Kuritun sydänpysähdyksestä alkoi uusi, toisenlainen elämä. Nivelrikko peukalossa Lastenhoitaja Maarit Verkkosaaren käsileikkauksilla ei näy takarajaa. 6 16 18 48 56 PÄÄKIRJOITUS  I 3 TERVEYSUUTISET  I 14 Keliaakikon ei tarvitse pelätä suudelmia NIVEL TURPOAA, KANGISTUU JA KIPEYTYY  I 22 Akuuttien, tulehduksellisten nivelsairauksien kohdalla lääkäri Seppo Tastula painottaa lepoa ensisijaiseksi hoitokeinoksi. KÄDEN KIPUTILAT VOIVAT KROONISTUA  I 24 Käden rasitussairauksilla tarkoitetaan ranteen ja käden kiputiloja, jotka liittyvät usein kuormitukseen. LEIKKAUS VAI SÄDEHOITO?  I 34 Eturauhassyövän laatu, potilaan ikä ja muu terveydentila vaikuttavat hoitomuodon valintaan. METSÄ ON KIRKKO  I 38 Emerituspiispa Wille Riekkinen kokee metsässä luonnon elvyttävän vaikutuksen ja Jumalan läsnäolon. HUONO UNI JOHTAA PAINONNOUSUUN  I 42 SIENESTYS JATKUU ENSILUMILLE SAAKKA  I 52 Myöhemmin syksyllä parhaita poimittavia sieniä ovat kylmää kestävät, sitkeä lajit. KOKKI TULEE KOTIIN  I 60 Kotikokkipalvelu Senioriherkku tuo ikäihmisen arkeen laadukasta kotiruokaa ja mukavia kohtaamisia. AJANKOHTAISIA RESEPTEJÄ  I 64 Sadonkorjuukausi löysi ruokapöytään. VASTOINKÄYMISET OLIVATKIN UUSI ALKU  I 72 Bemer Nordicin tarina Suomessa alkoi aajohtaja Merja Kämpen vakavasta sairastumisesta. TERVEELLINEN TUOKSUYMPÄRISTÖ LISÄÄ HYVINVOINTIA  I 76 RISTIKKOA RATKOMAAN  I 82 Kannessa Tiina Anttonen sai yllättäen aivoverenvuodon vain hiukan yli viisikymppisenä. HHyväyvä EElämälämä 68 Yksinäisiin hetkiin Sotainvalidi Kaisa Maasilta, 94 iloitsee seuralaisestaan Rauni Markkulasta. Riittävästi lepoa Toisen polven ravintoloitsija Tiina Palomäki on oppinut kuuntelemaan itseään. www.biomed.fi Vahva tuki  kilpirauhaselle  TH INTENSIVE Yleisön  pyynnöstä  nyt taas  saatavana! Jodi edistää kilpirauhashormonien normaalia tuotantoa Antioksidantit c-vitamiini, sinkki ja seleeni edistävät solujen  suojaamista hapetusstressiltä C-, b3- ja b1-vitamiini edistävät normaalia energia-aineenvaihduntaa C-vitamiini ja niasiini eli b3-vitamiini auttavat vähentämään  väsymystä ja uupumusta L-tyrosiini ja l-glysiini ovat aminohappoja PAKKAUKSESSA 25 – 50 YKSITTÄISTÄ-ANNOSTA Neutraalin ja hyvänmakuinen, mustikkainen clean label juoma –  juomajauhe liukenee kylmään veteen / nesteeseen erinomaisesti, joten  juoma on heti valmis nautittavaksi. 6 HHy väy vä EElämälämä Aivoverenkiertohäiriö Käytännön tekeminen on Tiina Anttoselle terapiaa. HHy väy vä EElämälämä 7 → Tiina Anttonen sai yllättäen aivoverenvuodon vain hiukan yli viisikymppisenä. Sairastumisen jälkeinen liikuntakyvyttömyys on nyt mennyttä aikaa. Tiina on kuntouttanut itsensä aktiiviseksi toimijaksi monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen Aivoverenvuodon jälkeen uuteen hyvään elämään S en piti olla ihan tavanomai- nen juoksulenkki. Vuosi oli 2017, ja tuolloin 53-vuotiaal – la vantaalaisella Tiina Ant – tosella oli tapana käydä len- killä aikaisin aamulla. Tiina oli terve, hoikka ja hy – väkuntoinen pitopalveluyrittäjä, joka oli mo- nessa mukana, eikä mikään viitannut siihen, että päivän päättyessä koko perheen elämä olisi radikaalisti muuttunut. Perheeseen kuu- luvat puoliso, mainosgraafikko Ari Antto – nen ja lapset Joonatan, Jesper, Amanda ja Kasper, jotka olivat jo yli kaksikymppisiä. Kolme nuorinta asui kotona. Ohi ajamassa ollut naapuri onneksi näki Tiinan hoipertelemassa keskellä tietä. Hän otti Tiinan kyytiin ja kysyi, onko kaikki hyvin, mutta näki kysymättäkin, ettei ollut. Hän vei Tiinan kotiin, josta Ari ei ollut vielä ehtinyt lähteä töihin. ”Muistan, että makasin eteisen lattialla. Ensin päässä tuntui vain huminaa, mutta sitten alkoi järkyttävä pääkipu. Kun ambu – lanssi tuli ja ensihoitajat kysyivät, kuinka kovaa sattuu asteikolla nollasta kymmeneen, vastasin, että kymmenen, kymmenen, kym- menen. Sen jälkeen en muista mitään, ennen kuin heräsin sairaalassa.” 8 HHy väy vä EElämälämä SYNNYNNÄINEN VIKA Sairaalassa todettiin, että oli syntynyt SAV-vuoto, eli iso valtimosuoni aivoissa oli vuotanut lukinkalvon alle. Tiina leikattiin ja vuotokohta suljettiin stentillä. Tiinalla oli synnynnäinen vika, aneurysma eli epämuo- dostunut suoni aivoissa, ja aivoverenvuoto oli aiheutunut sen puhkeamisesta. ”En ollut koskaan tiennyt, että minulla oli sellainen. Mutta sitten myöhemmin muistin, että noin kymmenen vuotta aikaisemmin mi- nulla oli todennäköisesti ollut viitteitä tästä. Työskentelin silloin lentoemäntänä. Yöllä kotiin tullessa minulla oli viiltävää kipua nis- kassa, ja aamulla sormet, varpaat ja huulet olivat puuduksissa. Kävin työterveyslääkä – rillä ja olin sitten Meilahdessa tarkkailussa, mutta mitään ei löytynyt. Kun vaiva parani jälkiä jättämättä, unohdin koko asian.” Mutta nyt oli toisin. Tilanne oli koko per – heelle ahdistava. Arilla ja perheen nuorilla oli suuri hätä: selviääkö Tiina ylipäätään hen- gissä ja jos selviää, minkälaisena hän herää? Ari oli kotona kokonaan uudessa tilan – teessa: piti hoitaa koti ja huolehtia kolmes- ta kotona asuvasta nuoresta. Ruuanlaitto oli aina ollut Tiinan kontolla, joten Arilla oli te- keminen miettiessään, miten hoitaa perheel- le ruokaa pöytään joka päivä. Oli siivoukset ja pyykit, nuorten monenlaiset asiat, päivit – täiset käynnit Tiinan luona sairaalassa, oma mainosgraafikon työ. ”Tiinan kriittinen tila ja huoli tulevasta kuitenkin myös yhdisti meitä ja teki meistä vahvan tiimin”, Ari kertoo. UUSI JÄRKYTYS Tiina sairastui marraskuussa. Hän oli leik- kauksen jälkeen kaksi viikkoa Töölössä te- ho-osastolla. Kun hän heräsi, näkökyky oli TIINA ANTTONEN, 62 Syntymäpaikka: Kotka Asuinpaikka: Vantaan Linnainen Ammatti: toimistotyöntekijä, lentoemäntä, pitopalveluyrittäjä, kahvilayrittäjä Harrastukset: kissat, yhdistystoiminta, paikallispolitiikka, kävely, roskien keruu Perhe: puoliso Ari, aikuiset lapset Joonatan, Jesper, Amanda ja Kasper, lapsenlapset Elian ja Elwin ”Aivoverenvuodosta toipuminen oli hidasta ja vaikeaa.” Friherrsin Torppa on idyllinen pieni rakennus, johon Tiina on miehensä Ari Anttosen avustuksella luonut viihtyisän lounaskahvilan. HHy väy vä EElämälämä 9 Tiina Anttonen valmistaa ja tarjoilee laadukkaita lounaita Friherrsin Torpalla kolmena päivänä viikossa. Aivoverenvuodon jälkeen palkkatöitä ei löytynyt, mutta hän järjesti itse itselleen mieluisaa ja mielekästä tekemistä. osittain poissa. Puhuminen ja liikkuminen kuitenkin sujuivat jotenkin. Jouluksi hän pääsi kotiin, ja näytti silti, että toipuminen oli hyvällä alulla. ”Mutta olin aivan hirvittävän väsynyt. En jaksanut tehdä yhtään mitään, vaikka kovas- ti yritin ja halusin kuntoutua. Kaikki meni kuitenkin suht hyvin. Uutena vuotena oltiin ystävien luona ja katsottiin raketit yhdessä.” Mutta sitten muutama päivä uudenvuo – den jälkeen Tiina puhui puhelimessa ja tunsi yhtäkkiä kovaa kipua päässä. Soitettiin am- bulanssi, ja paikalle tuli myös medihelin au- toyksikkö. ”Sen enempää en sitten muistakaan koko tammikuusta.” Tiina leikattiin uudelleen. Edellisessä leik- kauksessa asennettu stentti oli pettänyt ja nyt koko suoni täytyi sulkea. Leikkaus sujui hyvin, mutta toipuminen oli tällä kertaa hidasta ja vaikeaa. Tiinan oikea puoli oli halvaantunut, toinen silmä → 10 HHy väy vä EElämälämä ”Sairauden jälkeen parisuhde on rakennettava uudelleen.” oli sokea ja toinen korva kuuro, eikä hän pys- tynyt liikkumaan ollenkaan. Puhe sujui jos- sain määrin, mutta usein sanat olivat hukassa. LOPPUKOKEEN JÄLKEEN KOTIIN Tiinaa hoidettiin ensin Töölössä, sitten Pei- jaksessa ja lopulta kuntoutuksessa Laakson sairaalassa. ”Liikuin alkuun pyörätuolilla. Laaksossa opettelin kävelemään uudelleen, aluksi rol – laattorilla, ja sitten kyynärsauvoilla.” ”Laaksossa minulla oli sitten eräänlainen loppukoe ennen kotiinlähtöä”, Tiina nauraa. Tiina sai tehtäväkseen miettiä ilman re- septiä, mitä valkosuklaa-juustokakkuun tar- vitaan, ostaa itsenäisesti tarveaineet kaupas- ta ja valmistaa kakku. ”Tein tämän kaiken ja tarjoilin sitten kakkua hoitajille ja lääkäreille. Onnistumi – sen tunne oli mahtava. Kun olin selvinnyt tästä näytön paikasta, pääsin kotiin.” Toisella sairaalareissulla oli mennyt kaksi kuukautta, ensimmäisestä sairastumisesta laskettuna aikaa oli kulunut neljä kuukautta. PUOLISO OMAISHOITAJAKSI Kotona Ari teki parhaansa, mutta nyt oli ko- titöiden tekemisen lisäksi autettava Tiinaa monissa asioissa. Vaikka Tiinan kuntoutu – minen oli paljon edistynyt, hän ei ollut enää sama tekevä ja monessa mukana oleva ihmi- nen, jollainen oli ollut ennen. ”Olin hirvittävän väsynyt. Aivoväsymys on aivan omanlaistaan.” Ari joutui jättämään työnsä ja hänestä tuli Tiinan omaishoitaja. Kun Tiina alkoi sitten pikku hiljaa toipua, hänelle tuli suorastaan pakottava tarve päästä takaisin työelämään ja ikään kuin saada ta- kaisin menetettyä aikaa. Hän oli useammassakin työkokeilussa, mutta ne eivät johtaneet työllistymiseen. Oli raskaita vaiheita, kun hän joutui eräässä harjoittelupaikassa jopa kiusatuksi aivovam- mansa vuoksi. Jotta Tiina olisi saanut jotakin rahallista tukea, hänen täytyi hankkia lisäkoulutusta voidakseen toimia sihteerinä. Mutta sekin osoittautui hankalaksi, koska koulutuksen järjestäneellä oppilaitoksella ei ollutkaan to- dellisia valmiuksia antaa kunnon opetusta. Sitten tuli korona, joka esti monen terveen – kin työllistymisen. Perheen talous oli kovilla. Arille makset – tiin pientä omaishoidon tukea, mutta va- kuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta Tiinalle eläkettävaikka hän oli parhaassakin tapauk- sessa vajaatyökykyinen. ”Jos isäni ei olisi auttanut taloudellisesti, emme olisi selvinneet. Omakotitalostamme oli vielä runsaasti lainaa.” Tiina sai lopulta taisteltua puolikkaan eläk- keen, senkin vasta työlainsäädäntöä tuntevan naapurin otettua yhteyttä vakuutusyhtiöön. Sittemmin hän on saanut hänelle kuuluvan työkyvyttömyyseläkkeen. SAIRAUS MYÖS YHDISTI Kotona tilanne oli raskas kaikille. Tiina oli terveenä tottunut olemaan perheen työnjoh- taja, jolla oli selvät näkemykset siitä, miten mikäkin asia tehdään. Muutoinkin hän on luonteeltaan vaativa sekä itselleen että muilleasiat on tehtävä kunnolla. Nytkin hän tiesi, mitä halusi, mutta ei ollut kykenevä tekemään. Ari teki asiat eri lailla, ja hän pahoitti mielensä, kun Tiina jatkuvasti moitti, vaikka hän yritti parhaansa. ”Sairauteni on lyhentänyt pinnaa molem – milta, ikävä kyllä. Toisaalta on myös opittu tekemään yhdessä.” ”Kyllä sairaus kuitenkin meitä yhdisti, ja olemme oppineet entistä enemmän näyttä – mään myös positiivisia tunteitamme. Ja olen kiitollinen siitä, että Ari on hoitanut minua ja ollut apuna aina, kun olen apua tarvinnut.” ERILAINEN LAPSUUS Tiinan elämä on ollut mielenkiintoista ja vai- herikasta. ”Minulla oli vähän erilainen lapsuus. Isä oli kotkalainen konemestari ja merillä, ja ennen kouluikääni olimme usein äidin kanssa mukana laivalla. Pääsimme myös käymään maissa. Muistan muun muassa Gibraltarin ja Bosborin salmen, Liverpoolin, Rotterdamin ja Amsterdamin.” Sittemmin pikkusiskon syntymän jälkeen asuttiin välillä Suomessa, kunnes taas lähdet- tiin maailmalle. Perhe asui muun muassa Saudi- Arabiassa, jossa Tiina kävi amerikkalaista koulua. Kun muu perhe muutti Pohjois-Sipe- riaan, 15-vuotias Tiina jäi mummon luokse Suomeen. Valmistuttuaan Kotkan kauppa – opistosta Tiina lähti pakkaajaksi tehtaaseen HHy väy vä EElämälämä 11 HHy väy vä EElämälämä 11 Vieras ei juuri huomaa, että Tiinalla on takana vakava aivoverenvuoto, joka alussa vei liikuntakyvyn ja monta muuta taitoa. Itse hän tietää, kuinka paljon on vaatinut päästä nykyiseen kuntoon, eikä elämä silti ole ennallaan. Tukholmaan. Sieltä palattuaan hän työsken- teli Helsingissä erilaisissa toimistotehtävis- sä ja sitten parikymmentä vuotta Finnairilla. Jonkin aikaa hän myös toimi lentoemäntänä Air Finlandilla. Viimeinen työ ennen sairas- tumista oli oma pitopalvelu. Ja nyt hän yhtäkkiä olikin vain tässä, kotona Vantaalla, toisten avun varassa. Vaikka toipuminen edistyi, alkoi näyttää to- dennäköiseltä, ettei hän enää työllisty tavan- omaiseen tapaan. Niinpä hän teki uudenlaisia ratkaisuja. Ny- kyisin hän pyörittää kolmena päivänä viikos- sa Friherrsin Torpalla lounaskahvilaa, jonka koko tuoton hän lahjoittaa hyväntekeväisyy- teennuorten, lasten ja kissojen hyväksi. Sairastumisen jälkeen hankittu terapiakissa Aino ja sen jälkeläiset ovat Tiinalle kaikki kaikessa.  ”En tarvitse itselleni tuloa kahvilasta, tar- vitsen tekemistä. Pidän ruuanlaitosta ja leipo- misesta, ja lisäksi voin täällä jutella tuttujen asiakkaiden kanssa. Minun ollessani kahvi – lassa Ari saa omaa aikaa, jota hän tarvitsee.” Tiina on tavattoman taitava tekemään ar- jesta kuntoutumistreeniä. Hän tarjoilee kah- vilassa lounaat pöytiin, koska haluaa vahvis- taa tasapainoa ja koordinaatiota täysiä lautasia kantamalla. ”Enkä ole soppalautasta vielä kenenkään syliin kipannut”, hän nauraa. MUKAAN POLITIIKKAAN Tiina on vuokrannut kahvilan Friherrsin Sosialidemokraateilta. Tarjolla on Tiinan tekemä lounas, ja myös tuoreet sämpylät ja pullat syntyvät omissa käsissä. Paikka oli myös Tiinan vaalikahvila viime kunnallisvaaleissa, sillä Tiina lähti mukaan paikallispolitiikkaan demarien riveissä. ”Ei minua kukaan tuntenut, mutta ihmeek- seni sain jonkin verran ääniä, ja seuraavissa vaaleissa sitten melkein 500, joten olen nyt varavaltuutettu sekä kaupunginvaltuustossa että aluevaltuustossa.” Tiina on myös Uudenmaan AVH-yhdis – tyksen (aivoverenkiertohäiriö) puheenjoh- taja, Ari on sihteeri. Yhdistys tarjoaa tietoa ja vertaistukea sairastuneille. ”Vertaistuki on todella tärkeää. Pääsim – me alkuaikoina sairastumiseni jälkeen Arin → 12 HHy väy vä EElämälämä kanssa kuntoutuskurssille, jossa oli oma ohjel- ma sairastuneille ja toinen puolisoille. Minus- ta se oli hyvä. Luulisin, että sairaus voi mones- sa tapauksessa olla puolisolle jopa rankempi kokemus kuin sairastuneelle itselleen. Roolit perheessä muuttuvat, ja parisuhde pitää ra- kentaa uudelleen.” Tiina löysi itselleen uutta, mielekästä teke- mistä, mutta niin myös Ari. Hän kouluttau- tui nuorten työpajaohjaajaksi, ja työskentelee nykyään projektiluontoisesti. Hän on myös muusikko, joka laulaa ja soittaa kitaraa eri – laisissa kokoonpanoissa. ”Meillä on lisäksi nyt alkanut uusi, ihana aikakausi, sillä olemme saaneet kaksi lasten- lasta, jotka nyt ovat 3- ja 2-vuotiaat. Nautin heidän kanssaan vietetystä ajasta suuresti, Tiina sanoo. ERILAINEN ELÄMÄ Tiina on nyt lähtötilanteeseen nähden hy- vässä kunnossa. ”Pärjään, mutta en esimerkiksi pystyisi asumaan yksin.” Kun Tiina alkoi toipua ja saada voimiaan takaisin, hän lähti aamuisin aikaisin ulos kä- velemään. ”Rupesin sitten ulkona kulkiessani kerää- mään roskia tartuntapihdeillä. Sekin paran- taa koordinaatiota ja tasapainoa, ja siitä tulee hyvä mieli kun roskat ovat poissa. Muutaman kerran olen kyllä sitten tienpientareelta jo- takin roskaa kurkotellessani molskahtanut ojaan”, hän nauraa. Aivoverenvuoto halvaannutti Tiinalta oikean puolen, joka jäi hiukan kömpelöksi. Tiina on oikeakätinen, eikä käden toiminta ole entisessä kunnossa. Sokeutuneen silmän näkö onneksi on palautunut, mutta korva jäi kuuroksi. Muistin ja keskittymiskyvyn kanssa on myös ongelmia edelleen. ”Lähimuisti on huono, ja kaikenlaisia unohduksia sattuu helposti. Minun on oltava todella tarkkana, etten unohda hellaa päälle.” ”Asioiden kokonaishallinta on vaikeaa. Pystyn keskittymään kunnolla vain yhteen asiaan kerrallaan. Yleensä naiset ovat multi – taskaajia, mutta minä enää ole, minulla on nyt sitten miehen putkiaivot!” Tietokoneen käyttökin on hankalaa. ”Välillä en edes löydä sähköpostia, saatik- ka että saisin sillä jotain tehtyä. Varsinkaan puhelimella se ei suju.” Ajokorttia Tiina ei enää voi saada takai – sin, joten Ari kuljettaa Tiinaa usein. Tiina ei myöskään enää pysty juoksemaan. Ari tulee hakemaan Tiina kahvilasta ja toteaa: ”Ei tämä aina ole helppoa ollut, mutta kaikilla on elämässä haasteita. Sitä toivon, ettei Tiina aja itseään piippuun, kun hän haluaa osallistua niin monenlaiseen ja lait – taa aina itsensä täysillä likoon.” ”Olen tavattoman kiitollinen siitä, että olen näinkin hyvässä kunnossa. Toisinkin voisi olla”, sanoo Tiina ja lähtee viemään astioita tiskikoneeseen. HHEE ”Olen kiitollinen siitä, että olen näinkin hyvässä kunnossa.” Kotipihalla on kissojen kesämökki, ja sitä saavat lapsenlapsetkin käyttää, kunhan kysyvät kissoilta luvan! Kuva: kissakalenterista www.pharmanord.fi Arki voi toisinaan olla uuvuttavaa, mutta Bio-Qinon Active Q10 Gold voi tarjota luonnollista apua jaksamiseen. Se sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja B2-vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa. Tämä yhdistelmä on mainio tuki silloin, kun energiavarastot ovat vähissä. Valmisteen erinomainen imeytyvyys on todistettu useissa kansainvälisissä kliinisissä tutkimuksissasiksi Bio-Qinon Active Q10 Gold on markkinoiden johtava Q10-brändi. Alkuperäinen Q10-valmiste Jaksaminen koetuksella? Voit vähentää väsymystä ja uupumusta 14 HHy väy vä EElämälämä TERVEYSUUTISET Muistisairausriski kiinni infarktin vakavuusasteesta Aivoinfarkti suurentaa riskiä sai- rastua muistisairauteen, mutta to- dennäköisimmin siihen sairastuvat potilaat, joiden aivoinfarkti on ollut vaikea-asteinen. Osallistujien muis- tia ja muita kognitiivisia mielen- toimintoja tarkasteltiin halki kes- kimäärin 11-vuotisen seurannan. Seurannan aikana hieman yli tuhat osallistujaa sairastui ensimmäistä kertaa aivoinfarktiin. Lievään aivoinfarktiin sairas- tuneet saivat seurannan aikana dementiadiagnoosin lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka olivat säästy- neet aivoinfarktilta. Keskivaikean aivoinfarktin sairastaneiden de- mentiariski oli sen sijaan yli kol- minkertainen ja vaikea-asteisen aivoinfarktin sairastaneiden yli vii- sinkertainen, tulokset osoittivat. Varsinaisen dementiadiagnoosin lisäksi aivoinfarktin vakavuusaste vaikutti myös siihen, miten jyrkäs- ti osallistujan kognitiiviset mielen- toiminnot heikkenivät seurannan aikana. Infarktin aiheuttamien veri- suoni- ja aivokudosvaurioiden lisäk- si muun muassa krooninen tulehdus voi johtaa kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen ja dementiaan. Laihduttaminen ei lievitä eteisvärinää Lihavuus on merkittävä eteisväri- nä-rytmihäiriön riskitekijä, minkä vuoksi lihavia potilaita myös kannustetaan laih – duttamaan. Tuoreen tutkimuksen pe- rusteella iäkkäillä potilailla tämä ei tosin välttämättä tuota toivottua vaikutusta. Tutkimukseen osallistui 118 rytmin- siirtoon ohjattua keskimäärin 68-vuo- tiasta ja lihavaa eteisvärinäpotilasta. Osana tutkimusta heistä puolet noudatti vähäkalorista laihdutuskuuria 8 kuukau- den ajan ja loput toimivat verrokkeina. Vähähiilihydraattisen ruokavalion an- siosta potilaat laihtuivat keskimäärin seitsemän kiloa enemmän kuin verrokit, mutta tämä ei vaikuttanut potilaiden oi- reiluun. Laihduttamisen on aiemmis- sa tutkimuksissa havaittu vähentävän eteisvärinäoireita, mutta näissä on tar- kasteltu yleensä hieman nuorempia eli noin 60-vuotiaita potilaita. Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuo- tias. Eteisvärinä suurentaa etenkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Keliaakikon ei tarvitse pelätä suudelmia HUONO suun terveys voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta diabetesta sairastavat ovat myös alttiita ientulehduksille ja hampaattomuudel – le. Tulokset perustuvat 28 tutkimuk- sen ja yhteensä yli 300 000 potilaan tie- toihin. Tulosten perusteella parodontiit – tia eli hampaan kiinnityskudoksen tu- lehdusta potevat sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 18-25 prosenttia muita todennäköisemmin. Diabetesta sai – rastavilla todettiin seurannan aikana parodontiittia 28 prosenttia todennä – köisemmin kuin osallistujilla, jotka eivät sairastaneet tyypin 2 diabetesta seurannan alkaessa. Tutkijoiden mukaan yhteyden taus – talla saattavat olla krooninen mata- la-asteinen tulehdus, immuunijärjes- telmän muutokset sekä diabetekselle ja suusairauksille yhteiset riskitekijät. Ien – sairauksiin liittyvä tulehdus voi vaikut- taa elimistön glukoosiaineenvaihdun- taan, kun taas diabetes voi heikentää suun kudosten vastustuskykyä ja para – nemista. Parodontiittia voi ehkäistä pe- semällä hampaat kahdesti päivässä ja huolehtimalla hyvästä suuhygieniasta. VEHNÄÄ ja muita gluteenia sisäl- täviä viljoja syövät voivat suudella ke- liakiaa sairastavia partnereitaan huo- letta, tuore tutkimus osoittaa. Heidän syömänsä gluteeni ei tulosten perus – teella juurikaan kulkeudu suudel- man mukana eikä voi siten myöskään aiheuttaa partnerille oireita. Tutki – mukseen osallistui kymmenen paris- kuntaa, joissa toinen osapuoli sairasti keliakiaa. Osana tutkimusta terveet partne – rit söivät kymmenen keksiä, joissa oli yhteensä 590 mg gluteenia, minkä jäl – keen he joko joivat lasillisen vettä ja suutelivat tai odottivat 5 minuuttia ennen suutelua. Suutelussa käytet – tiin kieltä ja se kesti minuutin. Keksejä nauttineiden partne – reiden syljessä oli testien perus- teella gluteenia, mutta pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Vain kahdessa ta – pauksessa gluteenia oli hieman enem- män, ja tällöinkin pitoisuudet tip- puivat alle turvallisten rajojen heti vesilasillisen jälkeen. Keliakia on elinikäinen tauti, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöl – linen alttius taudille. Huono suun terveys voi altistaa diabetekselle HHy väy vä EElämälämä 15 Verinäyte avuksi lievän aivovamman tunnistamisessa Verinäytteestä mitattavat bio – merkkiaineet voivat auttaa lievän aivovamman diagnosointia iäkkäil- lä potilailla. Iäkkäiden lieviä aivo- vammoja on usein vaikea tunnistaa, koska niiden oireet voivat muistut- taa iän myötä yleistyviä vaivoja ja sairauksia. Tiedot käyvät ilmi tutkimukses- ta, jossa tarkasteltiin 89 iältään 60-84-vuotiasta, joista 45:llä oli to- dettu lievä aivovamma, yhdeksällä epäilty vamma ja 35 toimi verrok- keina. Potilaiden verestä mitattiin neljää eri aivovammoihin liitettyä biomerkkiainetta kahden vuoro- kauden sisällä loukkaantumisesta. Tulosten perusteella kaikkien neljän biomarkkerin pitoisuu- det olivat suurentuneet aivovam- mapotilailla verrattuna terveisiin. Parhaiten toimivat GFAP ja aivope- räinen tau-proteiini. Neurofila- mentin kevytketju (NfL) ja UCH-L1 nekin tunnistivat aivovammapoti- laita, mutta eivät yhtä hyvin. Biomerkkiaineiden viitetasot riippuivat potilaan iästä ja jois- sain tapauksissa myös sukupuo- lesta, mutta tutkijoiden mukaan etenkin GFAP:n mittaaminen voi silti parantaa lievän aivovamman tunnistamista iäkkäillä potilailla ja epäselvissä tilanteissa. VÄHINTÄÄN kerran viikossa ruo- kansa itse laittavat iäkkäät saattavat säästyä dementialta muita todennä – köisemmin, japanilaistutkimus osoit- taa. Tutkimukseen osallistui hieman alle 11 000 miestä ja naista, jotka olivat yli 65-vuotiaita keskimäärin kuusivuo – tisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana dementiadiagnoosin sai 1 200 osallistujaa. Kun tutkijat havaitsivat dementiaris – kin noin kolmanneksen pienemmäksi osallistujilla, jotka valmistivat itse ate – riansa vähintään kerran viikossa. Yhteys oli vielä voimakkaampi osallistujilla, jotka kokivat olevansa huonoja kokkeja. Jos he silti kokkasi – vat säännöllisesti, heidän dementiaris- kinsä oli jopa 70 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka laittoivat itse ruokaa vain harvoin. Ruoanlaittoon kuuluu myös kaupas – sa käymistä, ostosten suunnittelua ja kantamista sekä keittiössä puuhaste – lua, joten myös fyysinen ja psyykkinen aktiivisuus voivat selittää tuloksia. Itse kokkaavat iäkkäät pienemmässä dementiavaarassa Tupakointi, lihavuus ja masennus liittyvät nivelreumaan Useat elämäntapatekijät ja lii- tännäissairaudet näyttävät lisää- vän vaikeahoitoisen nivelreuman riskiä. Analyysin perusteella tu- pakointihistoria, lihavuus, fibro- myalgia ja masennus olivat kaikki yhteydessä suurentuneeseen vai- keahoitoisen nivelreuman toden- näköisyyteen. Sen sijaan nykyinen tupakointi, ahdistuneisuus tai pai- noindeksi jatkuvana muuttujana eivät olleet tilastollisesti merkit- sevästi yhteydessä tautimuotoon. Tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan vaikeahoitoisen nivelreuman taustalla vaikutta- vat tulehduksen lisäksi myös elä- mäntapatekijät ja liitännäissai- raudet. Suomessa nivelreumaan sairastuu vuosittain noin 40 ai- kuista 100 000:sta. Sairastuneis- ta kaksi kolmannesta on naisia. Korkea-annoksinen influenssarokote parempi iäkkäille Korkea-annoksinen influenssarokote suojaa iäkkäitä potilaita vakavilta in- fluenssaan liittyviltä sairastumisilta pa- remmin kuin tavanomainen rokote, vah- vistaa laaja meta-analyysitutkimus. Analyysissa yhdistettiin ja analysoi- tiin kahdeksan satunnaistetun ja lume- kontrolloidun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä yli 600 000 yli 65-vuotiaan seurantatiedoista. Kor- kea-annoksisen rokotteen saaneet jou- tuivat noin kolmanneksen epätodennä- köisemmin sairaalaan influenssan takia, analyysi osoitti. Suomessa korkea-annoksiset ro- kotteet eivät tällä hetkellä kuulu kan- salliseen rokotusohjelmaan, mutta yli 60-vuotiaat voivat saada niitä oma- kustanteisesti. Yli 85-vuotiaat ja im- muunipuutteiset yli 50-vuotiaat saavat kuitenkin adjuvantillisia influenssaro- kotteita, jotka nekin antavat paremman suojan kuin tavanomaiset rokotteet. Hoivakoti virus- lääkitykselle influenssa- epidemian alussa Viruslääkitys influenssaepidemian alussa voisi vähentää hoivakotiasukkai- den sairaalahoitoja, tuore tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella hyödyt saadakseen noin 70 prosenttia asukkaista pitäisi laittaa osel- tamiviirilääkitykselle kahden päivän sisällä influenssaepidemian alkamisesta. Yhdysvaltalaistutkimuksessa tarkastel- tiin yli 400 influenssaepidemiaa 318 hoi- vakodissa vuosina 2018–2022. Tutkijat vertasivat kahta asetelmaa, joista toises- sa vähintään 70 prosenttia asukkaista lai- tettiin oseltamiviirilääkitykselle kahden päivän sisällä influenssaepidemian alka- misesta ja toisessa lääkitysten kanssa ei pidetty kiirettä eikä läheskään kaikkia asukkaita lääkitty. Intensiivisen viruslääkityksen ansiosta asukkaiden riski joutua sairaalahoitoon kahden viikon sisällä oli noin viidennek- sen pienempi, tulokset osoittivat. Kuol- leisuuteen ennaltaehkäisevä viruslääki- tys ei vaikuttanut. 16 HHy väy vä EElämälämä TERVEYSUUTISET Merkittävä osa maailman syövistä jää diagnosoimatta Globaalisti huomattava osa syövistä jää edelleen toteamat- ta, minkä takia monet myös me- nehtyvät diagnosoimattomaan syöpään, tuore tutkimus osoit- taa. Tutkimuksessa arvioitiin 17 eri syövän ilmaantuvuutta 200 eri maassa vuosina 1990–2025. Vuonna 2025 diagnosoitiin arviolta 14 miljoonaa syöpää, mutta vuonna 2050 luku on to- dennäköisesti jo hieman yli 19 miljoonaa. Keuhko-, rinta- ja etu- rauhassyövät ovat todennäköi- sesti yleisimmät syövät myös lä- hivuosikymmeninä. Syöpien diagnosoinnissa on suuria eroja eri puolilla maail- maa. Kun koko maapalloa tar- kastellaan yhdessä, keskimäärin 32 prosenttia syöpään meneh- tyvistä ei saa syöpädiagnoosia ennen kuolemaansa. Läntises- sä Afrikassa niin käy kuitenkin yli 67 prosentissa ja Länsi-Eu- roopassa alle prosentissa tapa- uksista. Noin 45 prosenttia maa- ilman syövistä todetaan vasta, kun ne ovat ehtineet levitä, jol- loin ennuste on huonompi. Täs- säkin suhteessa köyhien maiden asukkaat ovat huonoimmassa asemassa. Impulsiivisuus ehkä yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskiin Impulsiiviset ihmiset saattavat sairas – tua muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin, ranskalaistutkimus osoittaa. Elintavat selittävät ainakin osan yhteydestä. Tiedot käyvät ilmi 48 000 keskimää- rin 50-vuotiaan ranskalaisen kahdek- sanvuotisesta seurannasta, jonka aikana 1 200 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin. Impulsiivi- suutta arvioitiin kyselyllä, joka mittaa muun muassa taipumusta toimia har- kitsematta, vaikeutta hillitä käyttäy- tymistä sekä taipumusta jättää huo- miotta päätösten pidemmän aikavälin seuraukset. Tulosten perusteella impulsiivisim- mat osallistujat sairastuivat sydän- ja verisuonitautiin noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka olivat keskivertotasoa. Erityises- ti aivoverenkierron häiriöt olivat heillä yleisempiä. VERENPAINE pitäisi aina mitata paljaasta olkavarresta, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella lukemat ovat suurin piirtein samoja, vaikka välissä olisi ohut hiha. Mittaukset tosin muut – tuvat epäluotettaviksi heti, kun hiha on vähänkin paksumpaa kangasta. Ohuimman hihan läpi mitatut luke – mat olivat hyvin lähellä paljaasta olka- varresta mitattuja, tulokset osoittivat, mutta 2 mm ja 5 mm hihojen läpi tehdyt mittaukset eivät enää olleet luotettavia. Niissä potilaiden verenpainelukemat olivat noin 2-3 mmHg korkeampia ja lu – kemat myös vaihtelivat enemmän mit- tauskertojen välissä. Havainnot tukevat nykykäytäntöä, jonka mukaan verenpaine mitataan aina paljaasta olkavarresta. Korkea veren – paine on maailmanlaajuisesti merkittä- PITKÄAIKAINEN altistumi- nen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua Lewyn kappale -de – mentiaan ja Parkinsonin tautiin liitty- vään dementiaan, tuore tanskalaistut- kimus osoittaa. Tulosten perusteella osallistujan sairastumisriski oli tasai – sesti sitä suurempi mitä enemmän hänen asuinalueensa hengitysilmassa oli PM2,5-pienhiukkasia ja typpidiok – sidia. PM2,5-hiukkaspitoisuudessa jo – kainen 5 mikrogramman lisäys kuu- tiometrissä hengitysilmaa liittyi lähes nelinkertaiseen Lewyn kappale -de – mentian ja kaksinkertaiseen Parkin- son-dementian riskiin. Analyysissa tar- kasteltiin osallistujien asuinalueiden kymmenvuotisia keskiarvopitoisuuksia. Typpidioksidipitoisuuden suuren – tuminen 10 mikrogrammalla kuu- tiometrissä ilmaa liittyi puolestaan lähes kaksinkertaiseen Lewyn kappa – le -taudin riskiin ja 14 prosenttia suu- rempaan Parkinson-dementian ris- kiin. Lewyn kappale -dementia on toi – seksi yleisin rappeuttava aivosairaus Alzheimerin taudin jälkeen. Parkin – sonin taudin muistisairauden oireet muistuttavat Lewyn kappale -taudin kognitiivisia oireita. PM2,5-pienhiukkasista merkittä – vä osa kulkeutuu Suomeen ulkomail- ta, mutta paikallisesti niitä ja muita hiukkaspäästöjä tulee myös auto – liikenteestä, teollisuudesta ja puun pienpoltosta. Typpidioksidi on yleen – sä peräisin teollisuudesta, energian- tuotannosta ja liikenteestä. ANEMIAA potevat iäkkäät saatta- vat olla muita alttiimpia sairastumaan Alzheimerin tautiin, ruotsalaistutki – mus osoittaa. Anemia on tulosten pe- rusteella myös yhteydessä Alzheime- rin taudin biomerkkiaineisiin, mikä osaltaan selittää tuloksia. Osallis – tujien terveydentilaa seurattiin 3–6 vuoden välein vuoteen 2019 saakka. Seurannan aikana 16 prosenttia osal – listujista sairastui dementiaan. Anemiaa potevat osallistujat sairas – tuivat dementiaan 66 prosenttia to- dennäköisemmin kuin osallistujat, joiden hemoglobiini oli normaalilu – kemissa seurannan alkaessa. Lisäksi heillä oli veressään selvästi todennä – köisemmin Alzheimerin taudin kehit- tymisestä kertovia biomerkkiaineita (p-tau217, NfL, GFAP). Sairastumisriski oli kaikkein suurin osallistujilla, joilla oli sekä anemiaa että Alzheimerin taudin biomerkki – aineita. He sairastuivat seurannan aikana dementiaan yli kolme kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut merkkiaineita eikä ane – miaa. Nyt julkaistut tulokset viittavat siihen, ettei matala hemoglobiinita – so ainoastaan myötävaikuta tautime- kanismin kehittymiseen, vaan myös heikentää aivojen kykyä kestää siihen liittyviä vaurioita. Ilmansaasteet yhteydessä dementiaan Iäkkään anemiadementiariski? vimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea ve – renpaine altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille. Ohut hiha ei haittaa mittaamista Lähde: Uutispalvelu Duodecim HHy väy vä EElämälämä 17 Säännöllinen liikunta ehkäisee virtsankarkailua Paljon liikuntaa harrastaville naisil – le kehittyi virtsankarkailua noin 20-30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naisille, jotka harrastivat vähänlaisesti liikuntaa. Yhteydet hieman vaihtelivat, mutta liikunta liittyi pienempään ponnistus-, pakko- ja sekamuotoisen virtsankarkai – lun riskiin. Liikunta voi vahvistaa lan- tionpohjan lihaksia, mikä ehkäisee virt- sankarkailua, mutta se voi myös vähentää virtsankarkailun riskitekijöitä kuten li- havuutta. Virtsankarkailu on varsin yleinen vaiva etenkin naisilla. Siitä kärsii noin viidennes 40–60-vuotiaista suomalaisnai- sista ja yli 70-vuotiaista jopa puolet. Virt- sankarkailulle altistavat muun muassa ylipaino, ummetus, krooninen yskä sekä runsas tupakointi. Keski-iässä riittävästi liikkuvat elävät toden- näköisesti pitempään Liikuntasuositusten mukaisesti kes – ki-iässä liikkuvat elävät todennäköisem- min muita pitempään, tuore australia- laistutkimus vahvistaa. Tutkimuksessa tämä havaittiin 50-70-vuotiailla naisilla. Tulosten perusteella naisen riski me – nehtyä 15 vuoden seurannan aikana oli puolet pienempi, jos hän liikkui suositus- ten mukaisesti koko tutkimuksen ajan. Tämä havaittiin verrattuna naisiin, joiden fyysinen aktiivisuus jäi koko seurannan ajan alle liikuntasuositusten. Riittävänä liikuntana pidettiin vähin – tään 2 tuntia 30 minuuttia reipasta liik- kumista viikossa. Tämä saattoi tarkoittaa esimerkiksi uintia, jumppaa tai tanssia. T U T K I M U S S E L V I T T I Hyvä kestävyyskunto keski-iässä ennustaa terveempiä elinvuosia H yvä kestävyyskunto keski-iäs- sä liittyy pidempään aikaan ilman vakavia pitkäaikaissai – rauksia ja vähäisempään sairastavuu- teen, osoittaa laaja yhdysvaltalainen seurantatutkimus. Hyväkuntoiset myös usein elävät muita kauemmin. Tutkimuksessa seurattiin yli 25?000 miestä ja naista, joiden kestä – vyyskunto mitattiin ennen 65 vuoden ikää. Osallistujat olivat terveitä tut- kimuksen alkaessa. Parhaassa kestä- vyyskunnossa olleet elivät keskimää- rin pitempään ja terveempinä kuin osallistujat, joiden kestävyyskunto oli huono alle 65-vuotiaana. Hyvä – kuntoisten elinvuosista suurempi osa oli ns. terveitä elinvuosia eli vuosia, jotka elettiin ilman kroonisia sairauk- sia kuten sydän- ja verisuonitauteja. Lisäksi hyväkuntoisten sydän- ja verisuonisairaudet, aineenvaihdun – taan ja munuaisiin liittyvät sairaudet sekä syöpäsairaudet alkoivat keski- määrin 1,5 vuotta myöhemmin kuin osallistujien, joiden fyysinen kunto oli huonompi seurannan alkaessa. Tulok- set vahvistavat näyttöä keski-iän fyy- sisen kunnon merkityksestä ja osoitta- vat hyvän fyysisen kunnon liittyvän pitempään ja terveempään elämään yli 65-vuotiailla. 18 HHy väy vä EElämälämä Sydän pysähtyi ilman varoitusta ” Sairastumiseni tapahtui kahdessa osassa. Kaikki alkoi siitä, kun syk – syllä vuonna 2024 juoksulenkkini eivät enää kulkeneet yhtä hyvin kuin aiemmin. Lisäksi sydämeni sykki epäsäännöllisesti”, kertoo 67-vuotias Arto Kurittu. Hän oli vuotta aiemmin jäänyt eläkkeelle Mikkelin kaupungin museovirkailijan toimes- ta ja muuttanut Espoon Tapiolaan. Elintavat ja kunto Kuritulla olivat mainiot, sillä hän oli 100- maratoonari ja rakasti juoksemista. 100+-kerhoon pääsevät sellaiset, jotka ovat juosseet vähintään sata maratoonia. ”Ensimmäisten oireiden takia hakeuduin lääkärin vastaanotolle ja siitä matka jatkui Jorvin sairaalaan. Kyseessä oli sydämen säh – köjärjestelmän vasemman puolen haarakat- kos. Tämä korjattiin johdinratatahdistimella eli DDDR-tahdistimella.” Tilanne tasaantui ja Kurittu pystyi jälleen kuntoilemaan lähes entiseen tapaan. Kevääl- lä vuonna 2025 hän kuitenkin tunsi juoksu- lenkkiensä aikana hieman heikkoutta. Tou- kokuussa se odottamaton tapahtui. ”Olin Helsingin Oulunkylässä sijaitsevas- sa kahvilassa, kun menin elottomaksi. Mi- nulle ei ole tuosta tilanteesta mitään muis- Hyväkuntoisen ja terveellisiä elämäntapoja noudattaneen miehen sydämen sähköjärjestelmä petti kesken kahvilakäynnin. Sydänpysähdyksestä seurasi kuitenkin uusi ja toisenlainen hyvä elämä. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Arto Kuritun kotialbumi Sydänsairaus Kurittua kiinnostavat kulttuuri ja historialliset esineet jo työnsä puolesta. Mielenkiintoiset harrastukset ovat jatkuneet eläkkeelle jäännin ja sydänpysähdyksen jälkeenkin. HHy väy vä EElämälämä 19 → Arto Kurittu jäi eläkkeelle vuonna 2023 Mikkelin kaupungin museovirkailijan toimesta. Vanha miekka saa tässä kuvassa huolellisen paketoinnin. Kurittu oli sairaalassa kolme viikkoa sydänpysähdyksensä jälkeen. Siitä alkoi uudenlainen elämä. tikuvia enkä edes tiedä, kuinka elottomaksi menoni tapahtui.” Kyseessä oli nimenomaan sydänpysähdys, ei sydänkohtaus eikä sydäninfarkti. Sydämeen oli tullut kammiovärinä, ja se lopetti toimin- tansa. Toisin kuin sydäninfarkti tai sydänkoh- taus, sydänpysähdys ei anna yleensä mitään varoituksia. PALUU UUTEEN ELÄMÄÄN Tuntematon ihminen elvytti kahvilassa Ku- rittua ambulanssin saapumiseen saakka. Hoi- tohenkilöstö käytti defibrillaattoria kolme kertaa, ennen kuin hänen sydämensä käyn – nistyi uudelleen. ”Toivuin Meilahden teho-osastolla kolmen viikon ajan. Elvytyksessä minulta oli mennyt kolme kylkiluuta poikki ja ne olivat repineet keuhkoja, lisäksi olin saanut keuhkokuu- meen. Kumpaankin keuhkoon laitettiin las- kuputket. En muista kolmesta ensimmäises- tä vuokaudesta tuon taivaallista.” ”Tällä kertaa minulle asennettiin johdin – rata-rytmihäiriö-defibrillaattoritahdistin eli LBB-DDDR-ICD-tahdistin. Tilanne oli ollut erittäin vakava, mutta palasin tähän maail – maan.” Kotiinpaluu aiheutti hämmennystä eikä Kurittu oikein tiennyt, mitä olisi tehnyt en – simmäiseksi. Kolmen viikon pitkän poissa- olon aikana hänen siskonsa ja kummityttönsä olivat onneksi käyneet katsastamassa asun- non, jottei siellä ollut esimerkiksi pilalle men- neitä elintarvikkeita. ”Muistaakseni ryhdyin tekemään heti arki- askareita. Köpöttelin pikkuhiljaa kauppaan, kävin kirjastossa sekä järjestelin koko asun – non ajan tasalle. Nämä puuhat auttoivat pää- semään kiinni normaaliin elämään.” ”Ryhdyin myös kaivelemaan netistä fak – tatietoa niin sydämestä, kammiovärinästä kuin tahdistimista. Jo pelkästään Maisan ra – porttien outojen lyhenteiden selvittely auttoi, sillä tutkimusten mukaan sairaalapotilailla ilmenee paljon tiedonjanoa omasta tapauk – sestaan.” LIIKUNTAA MATALALLA SYKKEELLÄ ”Sain elinikäisen lääkityksen ja ymmärsin, ettei paluuta entiseen elämään enää ollut. Mi- nulle korostettiin, ettei syke saa nousta liian korkeaksimuutoin uhkana olisi kammiovä- rinä liiallisen vauhdin takia”, summaa Kurittu. ”Vasta yhdeksän kuukauden kuluttua ta- pahtuneesta aloin hiljalleen sisäistää, ettei entisenlainen liikunta ole jatkossa enää mah- dollista.” ”Juoksemisesta luopuminen oli minulle to- della vaikeaa. Se oli ollut osa elämääni, päi- värytmiäni ja itsetuntoani. Lisäksi juoksemi- nen antoi minulle hyvää mieltä ja terveyttä.” Nyt Kurittu on kuitenkin liikkunut verrat- tain matalasykkeisesti. Kuntokin on kohentu- nut normaalin 67-vuotiaan tasolle. Liikunta sujuu pikkuhiljaa, joskaan se ei tuota saman- laista mielihyvää kuin aiemmin. ”Olen käynyt kuntosalilla tekemässä yllä – pitävää harjoitusta matalalla sykkeellä. Lisäk- 20 HHy väy vä EElämälämä Sydänpysähdys voi sattua kenelle tahansa Sydänpysähdyksen voi saada mihin tahan- sa ikäryhmään kuuluva henkilö, mutta riski kasvaa iän myötä. Suunnilleen puolelle po- tilaista sydämenpysähdys tulee kuin sala- mana kirkkaalta taivaalta. Suomessa noin 2 800 ihmistä vuodessa saa äkillisen, odottamattoman sydämen – pysähdyksen. Heistä noin 13,4 prosenttia jää henkiin (2011). Mahdollisuus jäädä henkiin sydänpysäh – dyksen jälkeen on huomattavasti suurempi, mikäli potilas saa heti hengen pelastavaa ensiapua. Siinä todetaan nopeasti sydä – menpysähdys, aloitetaan välittömästi pai- nelu-puhalluselvytys eli PPE ja yritetään käynnistää sydän mahdollisimman pian. PPE perustuu olennaisesti kahteen hoi – tomuotoon: rintakehän paineluun, jolla yl- läpidetään verenkiertoa sekä puhalluksiin, joilla ylläpidetään elimistön hapensaantia. Näin voidaan rajallisen ajan sisällä suojata elintärkeitä elimiä, kuten sydäntä ja aivoja, pysyviltä vaurioilta. PPE ei yleensä yksinään riitä käynnis – tämään sydäntä uudelleen. Useimmissa tapauksissa tarvitaan defibrillaattorin an – tamaa hoitoa, joka on tehokkain sydänpy- sähdyksen hoitokeino. Sydänpysähdyksen syy ei aina selviä, mutta usein syynä on veritulppa sydämes – sä. Sydän voi pysähtyä, kun yksi tai useam- pi sydämeen verta tuovista sepelvaltimois- ta tukkeutuu veritulpan vuoksi. Lähde: Sydänturva Arto Kuritulle maratoonit olivat elämäntapa sekä terveyden ja hyvinvoinnin lähteitä. si juoksulenkit ovat vaihtuneet kävelyksi tai höyrypääkävelyksi.” ”Toki edelleenkin haaveilen edes lyhyis – tä juoksulenkeistä. Noin viiden kilometrin lenkki onnistuu, mikäli kävelen välillä.” MIELEN HYVINVOINTIA HARRASTUKSILLA Arto Kurittu on tietoisesti pyrkinyt unoh- tamaan vuoden takaiset tapahtumat. Hän on hyväksynyt, ettei aiempaan ole paluuta. ”Elän nyt sen mukaisesti, jopa erittäin hyvää elämää. Mielestäni hyvä elämä ta – pahtuu tässä ja nyt. Siihen kuuluu itsestään huolehtiminen eli psyykkisen, sosiaalisen ja fyysinen hyvinvoinnin hoitaminen. Pikku – asioilla ei ole merkitystä eikä turhanpäiväi- nen valitus johda mihinkään.” ”Mielen hyvinvointi pysyy kunnossa har – rastuksilla ja mielekkäällä tekemisellä, unoh- tamatta sosiaalista puolta. Minulle harrastuk- set ovat hyvin tärkeitä.” Heraldikkona Kurittu harrastaa vaaku – noita, kunniamerkkejä ja muita vastaavia. Työ museovirkailijana johti kiinnostuksen kohteet arkkitehtuurin, kulttuurin ja muse – oiden pariin. Uutena harrastuksena on va- paaehtoistyö vanhusten palvelukeskukses- sa kirkolla ja Sydänliitossa. Hän toteaa, että joutuu melkeinpä joka päivä muistuttamaan itselleen, ettei riehui – si liikaa fyysisesti, henkisesti ja psyykkisesti. AITOA KIINNOSTUSTA JA VERTAISTUKEA Sydän- ja verisuonitautia sairastavien on Ku- ritun mukaan tärkeää pitää itsestään huolta. Oma tilanne on syytä hyväksyä ja elää sen mukaisesti, vaikka se vaatisi suuriakin muu- toksia. ”Painosta tulee huolehtia ja liikunnasta, samoin kuin terveellisestä syömisestä sekä lääkkeiden ottamisesta. Tupakka ja alkoholi eivät kuulu sydänsairaiden elämään.” Vertaistuesta saa merkittävää apua ja siihen Sydänliitto sekä sen yhdistykset tarjoavat paljon mahdollisuuksia, esimerkiksi luento – jen, keskustelutilaisuuksien ja teemailtojen muodoissa. ”Tapasin jo Jorvin sairaalassa Sydänliiton vertaistukihenkilön. Tapaaminen oli mer – kittävä ja tuli henkisesti erittäin tarpeeseen. Sairaalassa hoidetaan loistavasti itse sairaut- ta, mutta siellä harvemmin on aikaa kysel- lä potilaan henkistä vointia tai kuulumisia, tähän vertaistuki auttaa.” Kurittu kouluttautui itsekin vertaistuki – henkilöksi ja on käynyt muutamia kertoja Jorvin S7- osastolla juttelemassa sydänsai – raiden kanssa. Lisäksi hän vierailee kerran kuukaudessa Helsingin Kampissa tahdistin – tapaamisissa. ”Minulla ei ole perhettä, mutta sisareni on ollut tärkeä huolehtija tässä tilanteessa. Har- rastuksieni kautta olen myös saanut paljon myötätuntoa ja tukea.” ”Monesti jo ihan ilo tapaamisista ja terve – tulotoivotukset auttavat. Kukaan ei ole vähä- tellyt tapaustani, muttei liioitellutkaan. Rea- listiset keskustelut aiheesta ja ylipäätään aito kiinnostus ovat lämmittäneet mieltäni.” HHEE 22 HHy väy vä EElämälämä L ääkäri Seppo Tastula korostaa, että niveltulehdukseen liittyvä turvotus kertoo siitä, että elimis- tö on hereillä.