HE526 2 (Part 2 of 5)

’’Kun elimistö huomaa, että ni – velessä on jokin ongelma, esimerkiksi bak- teerin tai viruksen aiheuttama tulehdus, joka heijastuu tulehdusmerkkiaineina verenkier- toon, lisää elimistö nivelnesteen tuottamis- ta tulehdusalueella. Nivelneste on koko ajan vaihtuva neste, joka suodatetaan verenkier- rosta ja imetään sinne takaisin. Nivelnesteen määrän lisääntymisen havaitsee nivelen, esi- merkiksi polven nivelen turpoamisena.’’ Turvonnut nivel on usein kipeä ja arista – va. Sen liikeradat ovat rajoittuneet. Ihmisel- lä saattaa esiintyä yleisoireina kuumetta ja vilunväristyksiä. Yleisvointi yleensä laskee. ’’Punoitus ja kuumotus turvonneessa, ki – peässä nivelessä viestivät tulehdusvälittäjäai- neista. Tulehduksen kohdalla on aina tärkeä selvittää, onko se viruksen vai bakteerin ai – heuttama.’’ VAKAVA ASIA Tastula muistuttaa, että bakteerin aiheutta- ma niveltulehdus tarvitsee välittömästi an- Terveellinen ravinto ja liikunta sekä positiivinen elämänasenne, kiteyttää työuransa Kannuksessa terveyskeskuslääkärinä tehnyt, 71-vuotias Seppo Tastula oman hyvinvointireseptinsä. Metsätyöt pitävät hänet eläkkeellä ahkerassa liikkeessä. Tulehtunut nivel turpoaa, kangistuu ja kipeytyy Akuuttien, tulehduksellisten nivelsairauksien kohdalla lääkäri Seppo Tastula painottaa lepoa ensisijaiseksi hoitokeinoksi. Teksti ja kuva: Reetta Ahola HHy väy vä EElämälämä 23 tibioottihoidon, joka yleensä aloitetaan suo- nensisäisesti sairaalassa ja jatkuu suun kautta kotihoitona. ’’Nivelen bakteeritulehduksen kohdal – la ollaan aina vakavan asian äärellä. Veren- myrkytyksen eli sepsiksen vaara on suuri. Nivel on suljettu systeemi, ja siinä oleva bak- teeritulehdus kertoo, että bakteeri on pääs- syt sinne verenkierron kautta tai niveleeseen kohdistuneen infektion tai esimerkiksi leik- kauksen seurauksena.’’ Tastulan mukaan nivelneste on erinomai- sen hyvä alusta bakteerien kasvulle. ’’Bakteeritulehdus onkin yleensä rajuoi – reinen. Parissa päivässä nivel turpoaa, tulee kipeäksi ja jäykäksi ja alkaa punoittaa. Siinä on myös yleensä kuumotusta ja potilaalle nousee kuumetta. Niveltulehduksen kohdal- la on tärkeää ottaa nivelnesteestä näyte, jotta osataan kohdistaa oikeaan bakteerityyppiin pureva antibioottihoito.’’ Tastula kertoo, että myös moniin viruk – siin voi liittyä niveltulehdusta, kuten esimer- kiksi vihurirokkovirukseen. ’’Virusten aiheuttamat niveltulehdukset ovat kuitenkin yleensä ohimeneviä, vaikka – kin jopa kuukausia kestäviä. Niiden oireet helpottavat yleensä tulehduskipulääkkeillä.’’ MONIKIRJOINEN REUMA Muihin kuin bakteeri- ja virusperäisiin nivel- tulehduksiin voi olla useita syitä. ’’Autoimmuunisairauden kohdalla elimistö jostain syystä alkaa hyökätä omia kudoksiaan vastaan. Nivelreuma on tyypillinen autoim- muunisairaus. Reuman aiheuttamassa nivel- tulehduksessa nivelissä on usein aamuisin jäykkyyttä, joka alkaa helpottaa esimerkiksi niveliä kevyesti hieromalla. Selkärankareu- maan liittyvä niveltulehdus yleensä herättää potilaan aamulla kipuun.’’ Niveltulehduksen taustalla saattaa olla psoriasis. ’’Psoriasis on siis myös nivelsairaus, ei ai – noastaan ihosairaus’’, huomauttaa Tastula. ’’Esimerkiksi sormissa nivelpsoriasis näyt- täytyy ns. nakkisormina, jolloin sormissa on turvotusta koko sormen pituudelta, kun taas sormien nivelrikko runtelee sormien kärki- niveliä.’’ Pogostantauti  kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1970 Ilomantsissa Pogostan pitäjässä. ’’Tämä hyttysten levittämä sairaus on tyy- pillisesti loppukesän ja syksyn tauti. Pogos- tantaudissa iholle nousee punatäpläistä ihot- tumaa, myös vesikelloja. Nivelissä on kipua, etenkin ranteissa, polvissa ja nilkoissa. Kuu- meiluakin voi esiintyä. Yleensä Pogostantau- ti paranee itsestään.’’ Tastula huomauttaa, että nivelrikko ei ole tulehduksellinen nivelsairaus, vaikkakin se muistuttaa sitä ja oireina ovat yhtä lailla tur- votus, kipu ja liikeratojen rajoittuminen. ’’Nivelrikko kuitenkin yleensä reagoi är – tymällä pahemmaksi, mikäli nivelrikkoisel- le ihmiselle tulee myös tulehduksellinen ni- velsairaus. Nivelrikon syytä ei edelleenkään tiedetä’’, hän sanoo. KITEET TEKEVÄT KIPEÄÄ Kihti on tyypillisimmillään ohimenevä, kivu- lias niveltulehdus, mutta se voi myös kroonis- tua. Kihti johtuu kemiallisesta ärsytyksestä, virtsahapon suolojen eli uraattien kiteytymi- sestä nivelen sisällä. ’’Virtsahappo ei pääse elimistöstä munuais- ten kautta pois, vaan kiteytyy neulamaisik- si kiteiksi nivelnesteeseen. Kiteiden neula- maisuus aiheuttaa kihdin pistävän kivun’’, kertoo Tastula. Kihdin syntyä edeltää pitkäkestoinen veren virtsahappopitoisuuden eli uraatin kohoami- nen. ’’Mitä korkeampi uraattiarvo on, sitä suu- rempi riski on sairastua kihtiin.’’ Uraatti on puriiniaineevaihdunnan lop – putuote. Elimistö valmistaa puriinista, joka on typpipitoinen orgaaninen emäs, virtsa – happoa eli uraattia, joka normaalisti poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Veden naut- timinen edesauttaa virtsahapon poistumis- ta. Virtsahapon tuotantoa lisäävät esimerkik- si metabolinen oireyhtymä, alkoholinkäyttö sekä runsaasti puriineja sisältävä ruokavalio. ’’Ruoka-aineissa puriinia on esimerkiksi pikkukaloissa ja äyriäisissä, kanankuores – sa, veriruoissa, pavuissa ja palkokasveissa’’, toteaa Tastula. Hän huomauttaa, että olut on kihdin nä – kökulmasta kaksiteräinen miekka. ’’Oluessa on puriinipitoista hiivaa ja alko – holia, joka vielä vähentää virtsahapon erit- tymistä munuaisista.’’ Kihti voi myös tulla munuaisten vajaatoi – minnan ja tiettyjen nesteenpoistolääkkeiden seurauksena. Ne molemmat vähentävät virt- sahapon poistumista normaalisti munuais- ten kautta. Taustula toteaa, että myös kihtiä voidaan tehokkaasti ehkäistä elämäntapoja muutta – malla. Ehkäisyn kulmakiviä ovat uraattipitoi- suutta pienentävä ruokavalio, painonhallinta ja alkoholijuomien, etenkin oluen, runsaan käytön välttäminen.  HHEE Tulehduksen kohdalla on tärkeä selvittää, onko se viruksen vai bakteerin aiheuttama. 24 HHy väy vä EElämälämä O sa tapauksista muuttuu pit- käaikaiseksi eli kroonistuu, ja silloin kirurginen hoito voi olla ainoa parantava hoito. Käsi on myös tyypillinen paikka nivelrikolle, joka ei parane itsestään, mutta saattaa olla pitkään – kin oireeton tai vähäoireinen. Jännevaivat, rannekanavaoireyhtymä ja ranteen jännetuppitulehdus ilmaantuvat useimmin siihen käteen, jota käytetään enem- mäntodennäköisesti juuri kuormituksesta johtuen. Tärkeimpiä työhön liittyviä riskite- kijöitä ovat samanlaisina toistuvat työliik- keet, sellaiset työtehtävät, joissa täytyy käyt- tää suurta puristusvoimaa sekä työasennot, joissa ranteen pitää olla taivutettuna ja ran – nekanavaoireyhtymän osalta myös tärinä. Kun nämä tekijät esiintyvät yhdessä, ne vielä voimistavat toistensa vaikutusta. Käden rasitussairauksilla tarkoitetaan ranteen ja käden kiputiloja, jotka liittyvät usein kuormitukseen. Näitä ovat jännevaivat, ahtauttavat jännetuppi- tulehdukset ja rannekanavaoireyhtymä. Valtaosa käden ja kyynärvarren rasitussairauksista parantuu muutamissa viikoissa, mutta niiden toistuminen on tavallista. Tekstit: Tarja Pitkänen Käden kiputilat voivat kroonistua Käsi on ihmiselle hyvin tärkeä kaikessa tekemisessä, ja kun sitä toisinaan rasitetaan niin työssä kuin vapaa-ajallakin liiallisesti, syntyy monenlaisia kiputiloja ja vammoja. HHy väy vä EElämälämä 25 → N ivelrikkoa esiintyy eniten ikäänty- vässä väestössä. ”Ennen ajateltiin, että nivelrikko on puhtaasti kulumasairaus, mutta ny- kyisin tiedetään, että se on hyvin paljon mo- nimutkaisempi koko nivelen sairaus, jossa ruston ohenemisen lisäksi saattaa olla myös muita muutoksia nivelessä, kertoi dosentti, käsikirurgian erikoislääkäri”, LT Eero Waris Mehiläisen webinaarissa. Lopputulema on kuitenkin aina se, että ni- velruston toiminta joutuu epätasapainoon ja sitä kautta sitten syntyy nivelrikko. Nivelrikkoa esiintyy monessa kohtaa eli – mistössä, kuten lonkassa, polvessa ja selkäran- gassa, mutta käsi on tyypillisimpiä paikkoja. ”Käden nivelistä nivelrikkoa on tyypil- lisimmin peukalon kämmennivelessä sekä sormien kärkinivelissä, ja myös sormien kes- kinivelissä, mutta niissä hiukan harvemmin kuin kahdessa yleisemmässä.” Peukalon kämmennivel aivan peukalon tyvessä on nivel, jonka kautta peukaloa lii – kutetaan. Esimerkiksi pinsettiote perustuu pitkälti tämän nivelen toimintaan. NAISILLA ENEMMÄN KUIN MIEHILLÄ Nivelrikon esiintyvyys lähtee nousuun vii- denkymmenen ikävuoden jälkeen, erityisesti naisilla menopaussin jälkeen. Iän karttuessa se edelleen yleistyy. Nivelrikon riskitekijöistä ikääntyminen onkin tärkein. Naisilla nivelrikkoa on enem- män kuin miehillä. Perimä voi myös vaikut- taa, ja pitkäaikainen, toistuva käsiä kuorimit- tava työ on riski. Erilaiset nivelten sairaudet, kuten yliliikkuvuus, altistavat nivelrikolle, samoin jossain määrin ylipaino. Ylipaino altistaa eniten polven ja lonkan ni- velrikolle, mutta ylipainoisilla esiintyy myös käsien nivelrikkoa enemmän kuin muilla. ”Nivelrikko voi syntyä myös jonkun tu – lehduksen, murtuman tai muun vamman jäl- keen. Silloin se on tautina hiukan erilainen.” Nivelrikon tyypillisiä oireita ovat kipu, tur- votus ja nivelen jäykkyys. Niveleen voi myös kehittyä luiden ympärille luukyhmyjä sormi- en kärkinivelissä ja peukalon kämmennive- Nivelrikko on yksi yleisimmistä kipua aiheuttavista käden ongelmista. Niverikko aiheuttaa käteen erilaisia vaivoja ja haittaa monella lailla toimintaa ja arkielämää. Käsi on tyypillinen paikka nivelrikolle ”Kun nivelruston toiminta joutuu epätasapainoon, syntyy nivelrikko”, toteaa käsikirurgian erikoislääkäri Eero Waris. Kuva: Mehiläinen lessä. Virheasennot ovat tyypillisiä nivelri- kon edetessä. Käden voima voi myös heiketä. ”Nivelrikko saattaa kuitenkin olla myös oireeton tai vähäoireinen, vaikka röntgen – kuvissa näkyisi edennyt nivelrikko, tai oireet saattaavat aaltoilla.” KUORMITUS PIENEMMÄKSI ”Ei-kirurgisista hoidoista nivelrikossa ensisi- jaista on, että pyritään vähentämään kuormi- tusta ja toteutetaan hyvää ergonomiaa. Eri- laisia tukia, apuvälineitä ja fysioterapiaa voi käyttää”, toteaa Waris. ”Mitä paremmassa kunnossa ympäröivät li- hakset ovat, sitä enemmän ne tulevat nivelri- kon heikentämää niveltä. Kättä on myös pyrit- tävä käyttämään niin paljon kuin kipu sallii.” ”Jos on paljon kipuja, kipulääkettä otetaan tarpeen mukaan, parasetamolia ja/tai tuleh- duskipulääkkeitä. Kun kädessä ihonalainen rasva on melko ohut, monet kokevat saavan- sa apua kipuvoiteista.” Tarjolla on myös erilaisia tukia sekä ran – teille, peukalonivelelle että sormien kärkini- velille. On tyypillistä, että kipua on enem- 26 HHy väy vä EElämälämä Käden nivelrikon diagnostiikka on varsin selkeä. Nivelrikon näkee yleensä helposti ilman röntgenkuviakin. Nivelrikko yleistyy iän myötä, naisilla sitä on enemmän kuin miehillä. Michelangelon omakuvan kädestä näkee, että taiteilijalla oli nivelrikko peukalon tyvessä. män silloin, kun nivel on kuormituksessa. Kun niveliä tuetaan, kuormitus vähenee ja silloin kipukin vähenee. LÄÄKKEISTÄ EI SUURTA APUA Fysioterapialla pyritään parantamaan liike- laajuutta ja vahvistamaan lihasvoimia. ”Varsinaista näyttöä näiden hyödystä ei ole, mutta joillekin niistä on ollut apua. Eri – laisista fysikaalisista hoidoistakaan ei ole tie- teellistä näyttöä, mutta monet ovat kokeneet saaneensa apua esimerkiksi lämpöhoidoista”, toetaa Eero Waris. Apuvälineitä on tarjolla moniin arjen toi – mintoihin. Esimerkiksi veistä, jossa on pys- tymallinen kahva, on usein helpompi käyttää nivelrikkoisilla käsillä kuin tavallisia veitsiä. On myös pullojen ja purkkien avaajia, helppo- käyttöisiä saksia ja vaikkapa nappikoukkuja. lNivelrikon hoitoon on kehitetty erilaisia lääkkeitä, mutta valitettavasti käden nivelri- kossa näistä ei tutkimusten mukaan ole apua, eikä myöskään erilaisista luontaistuotteista, joten en kovin paljon suosittele näiden käyt- töä. Jotkut ovat kuitenkin kokeneet saaneen- sa niistä apua.” On myös erilaisia pistoshoitoja. ”Erityisesti kortisonipistos kivuliaaseen niveleen auttaa usein kipuun, mutta lyhy – taikaisesti. Muutaman kuukauden kuluttua kipua yleensä palaa ennalleen.” Nivelnestettä muokkaavien hyaluronipis- tosten tehosta käden nivelrikossa ei myös- kään ole näyttöä. Jos konservatiivisesta hoidosta ei ole riittä – vää apua, ja potilaalla on hankalat kivut, voi- daan miettiä kirurgisia hoitoja. ”Ensisijainen indikaatio kirurgiselle hoi – dolle on kivun hoito.” Erilaisista menetelmistä ja hoitomuodois- ta valitaan potilaalle sopivin. Ratkaisuun vai- kuttavat monet tekijät: potilaan ikä, hänen ar- kielämänsä tarpeet, mikä nivel on kyseessä, ja miten laajalti nivelrikkoa on eri sormissa. ”Kärkinivelten nivelrikon yleisin kirurgi – nen hoitomuoto on nivelen jäykistäminen ruuveilla tai piikeillä. Silloin siitä jää liike kokonaan pois eli nivel ei liiku ollenkaan, mutta kipu jää myös pois. Myös keskinivel voidaan jäykistää.” Wariksen mukaan on olemassa myös te – koniveliä ja proteeseja, mutta niiden käytös- sä on joitakin rajoitteita. ”Peukalon kämmennivel on ehkä yleisin käden nivel, jota hoidetaan kirurgisesti.” Jos potilaalla on peukalon tyvessä hankala nivelrikko ja vaikeaa kipua, voidaan poistaa peukalon tyvestä nivelrikkoinen monikul – maluu. Tilalle rakennetaan keinotekoinen valenivel, jonka avulla peukalon tyvi jää liik- kuvaksi, mutta kipu lievittyy. Eri vaihtoehdoista keskustellaan aina po – tilaan kanssa. HHEE HHy väy vä EElämälämä 27 J änne yhdistää lihaksen luuhun ja sitä kautta liikuttaa niveliä. Jännetuppi on tunnelimainen rakenne jänteen ym- pärillä. Sen tarkoitus on ohjata jänteen liikettä niin, että nivel koukistuu tai liikkuu siihen suuntaan, mihin sen on tarkoituksen- mukaista liikkua. Jänteen pinta on liukas. Käytännössä siinä ei ole kitkaa, koska jänteen on tarkoitus liik- kua sujuvasti jännetupessa ja sen muodosta- massa tunnelissa. Käsien alueella jännetuppeja on rantees – sa, kämmenselän puolella ojentajajänteessä sekä sormien alueella kaikkien sormien kou- kistajajänteissä. ”Jännetuppitulehdukseksi sanotaan tilaa, jossa jänteen liukas liike muuttuu. Tulee kitkaa, turvotusta ja kipua, tunneli ahtau – tuu ja jänteen liike siellä vaikeutuu. Tarvitaan enemmän voimaa liikuttamiseen”, kertoo kä- sikirurgian erikoislääkäri Lotta Jussila Me – hiläisestä. Tästä voi syntyä kierre, eikä jännetuppi lähde paranemaan, vaan se turpoaa ja ah – tautuu entistä enemmän. Jännetuppitulehdus siis ei aiheudu bak – teerista, kuten monet tulehdukset, vaan se syntyy kudosärsytyksestä ja mekaanisen han- kauksen aiheuttamasta kudosreaktiosta ah- taassa tunnelissa. NAPSUSORMI EI SUORISTU Yksi jännetuppitulehduksen muoto käden alueella on napsusormi. Napsusormi syntyy hankauksesta sormien koukistajajänteiden tupessa. Syntyyn saattaa vaikuttaa pitkäaikainen rasitus. Kun napsusormi lähtee kehittymään, sor- meen siihen tulee kitkaa ja jänne turpoaa niin, ettei se enää mahdu liukumaan jänne – tuppeen, jonne sen olisi tarkoitus mennä, Jännetuppitulehduksen taustalla ylikuormitus Jänteet ja jännetupet saattavat kipeytyä kenellä tahansa, mutta yleensä nämä vaivat menevät levolla ihan itsestään ohi. Joskus vaiva kuitenkin pitkittyy eikä helpotakaan itsestään. ”Yleensä jännetuppitulehduksen taustalla on jonkilainen ylikuormitus, eli tapahtuu toistuvasti samaa liikettä”, kertoo käsikirurgian erikoislääkäri Lotta Jussila. jotta sormi koukistuisi ja suoristuisi normaa- listi. Sormi saattaa silloin jäädä koukkuun, eikä sitä pysty suoristamaan, tai suoristami – nen suuremmalla voimalla aiheuttaa kipua ja kuuluu napsahdus, josta vaiva on saanut ni- mensä. Napsumista ei kuitenkaan aina kuulu, vaan sormessa voi olla vain kipua ja hiukan vaikeuksia liikutella sitä. TOISTUVA LIIKE KUORMITTAA Toinen jännetuppitulehduksen paikka kä- dessä on ranteessa peukalon puolella. Silloin ranteen ja peukalon liikkeet muuttuvat ki- vuliaiksi. ”Pinsettiote ja kynällä kirjoittaminen vai- keutuvat. Tällöin on kyseessä värttinäluun puikkolisäkkeen jännetuppitulehdus”, Lotta Jussila. Yleensä jännetuppitulehduksen taustal – la on jonkilainen ylikuormitus, eli tapahtuu toistuvasti samaa liikettä vaikkapa työn tai harrastuksen parissa. Joskus uudenlaisen työn tai harrastuksen aloittaminen voi ai – heuttaa ylikuormituksen. Se voi olla esimer- kiksi jonkin soittimen soittaminen. Käsi ei ole vielä tottunut uudenlaiseen, toistuvaan → Jännetuppitulehdus syntyy kudosärsytyksestä ja mekaanisen hankauksen aiheuttamasta kudosreaktiosta. 28 HHy väy vä EElämälämä liikkeeseen, ja kiputila pääsee kehittymään. Tyypillisiä vaivan aiheuttajia ovat muun muassa erilaiset työkalut, jotka tärisevät. Ras- kaan fyysisen työn lisäksi toimistotyökin voi olla melko kuormittavaa. Vaikka se ei ole luonteeltaan niin raskasta kädelle, se voi olla hyvin pitkäkestoista hiiren käyttöä ja näppäi- mistöllä kirjoittamista, ja silloin usein tulee jännetuppivaiva. ”On myös joitakin sisäsyntyisiä, yksilölli – siä syitä, jotka vaikuttavat aineenvaihdunnan kautta. Esimerkiksi diabetes, reumasairaudet, nivelrikko, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa siihen, että saa herkemmin jännetuppituleh- duksia. Myös ulkopuoliset vammat voivat vaikuttaa tulehduksen syntyyn.” LEPO JA LASTA AUTTAVAT ”Jännetuppitulehdukseen on erilaisia hoito- keinoja. Kun taustalla on yleensä jokin kä- dellä tekeminen, ja on tullut liikarasitusta, tärkeintä on välttää kipua aiheuttavaa käden käyttöä ja antaa sille lepoa.” Jussilan mukaan alkuvaiheessa voi kokeil- la myös kylmäpakkausta, joka vähentää tur- votusta. Myös kipulääkkeitä voi käyttää rau- hoittamaan kipua. ”Lasta on ranteen jännetuppitulehduksessa oikein hyvä. Löytyy hyviä tehdasvalmisteisia lastoja, joissa peukaloakin on hyvin tuettu. Näitä voi kokeilla viikon tai kahden ajan, sillä niiden avulla hankaus vähenee tehokkaasti ja tulehdus saattaa parantua.” Napsusormi on hiukan hankalampi lastoit- taa, koska kättä on sitten hankalampi käyt- tää, mutta siihen sopivia lastojakin löytyy. ”Jos tilanne pitkittyy, fysioterapiasta voi olla apua.” Jännetuppitulehdusta on myös mahdollista hoitaa kortisonilla. Kortisoni on tehokas tu- lehdusreaktiota ja kudosärsytystä rauhoitta- va lääke, joka vähentää turvotusta ja voi sitä kautta auttaa jännettä paranemaan. ”Kortisoni on näissä aika hyvä hoito, sillä paranee suurin osa eli noin 80 prosenttia käden jännetuppitulehduksista. Se voidaan laittaa vastaanotolla. Sitä kannattaa kokeilla ennen kuin ajatellaan leikkaushoitoa.” Kortisoni vaikuttaa melko pitkään, ja pis – toksen voi tarvittaessa uusiakin. ”Jos mikään ei ole auttanut, ja oireet edel – leen pitkittyvät, on mietittävä leikkaushoi- toa.” Leikkauksessa avataan ahtautunut kohta pitkittäin. Hankaus saadaan siten helpotta – maan ja jänne pääsee paranemaan. Leikkaus on pientoimenpide, joka voidaan tehdä paikallispuudutuksessa. Leikkauksen jälkeen kädessä on isompi sidos muutamia päiviä, ja sitten kättä saa jo alkaa kevyes – ti käyttää. Tikit poistetaan yleensä kahden viikon kuluttua, jolloin kättä saa alkaa käyt – tää normaalisti. HHEE Erilaiset tuet ovat usein avuksi käden särkeville paikoille. HHy väy vä EElämälämä 29 O n melko yleinen tilanne, että kädet puutuvat yöllä niin, että se voi he- rättää nukkujan. Rannettakin ehkä särkee, ja kipu voi säteillä myös sor- menpäihin,” toteaa käsikirurgian erikoislää- käri, LT Antti Sommarhem . ”Aamuisin sitten tuntuu siltä, ettei mikään muu auta kuin käsien ravisteleminen, ja tun- nottomiksi puutuneet sormet pitää jumpa- ta liikkeelle.” Kun vaiva alkaa, monella ensimmäinen ajatus on, että on tullut nukuttua joten – kin huonossa asennossa käden päällä. Toki joskus voi niinkin olla, mutta yleensä nuk – kuma-asennosta ei ole kysymys, vaan oireet ovat tyypillisiä rannekanavaoireyhtymälle. Rannekanavaoireyhtymässä sormiin tuntoa vievä hermo jää puristuksiin ranteen alueelle ja aiheuttaa puristuskohtaan kipua sekä tuntopuutteita sormissa. Särkylääkkeet tehoavat vaivaan huonosti. TOISTOTYÖT ALTISTAVAT Rannekanavaoireyhtymä on yleisin hermo- pinne. Sitä esiintyy sekä työikäisillä että ikäihmisillä. Iän myötä esiintyvyys lisään – tyy. Naisilla sairaus on yleisempi kuin miehil- lä. Suomalaisen tutkimusaineiston mukaan joka 20. nainen kärsii vaivasta jossain elä – mänsä vaiheessa. Rannekanava on keskellä rannetta sijaitse- va rakenne, jossa kulkevat sormiin menevä keskihermo ja jänteet. Tiivis kanava muo – dostaa ahtaan tilan, johon keskihermo saat- taa jäädä puristuksiin. Altistavia syitä oireyhtymälle on useita. ”Näyttöpäätetyö saattaa rasittaa. Samoin erilaiset tehdastyöt, vaikka toistotyöt ovat – kin nykyisin vähäisempiä kuin joskus aikai- semmin. Keittiö- ja siivoustyö, ja esimerkiksi kampaajan työ voivat altistaa rannekanavaoi- reyhtymälle. Rakennusmiehillä erityisesti tä- rinäkoneet vaikuttavat. Myös raskauden aikana oireita voi tulla, kun raskauden aikana syntyy turvotusta ja ranteen hermo ärsyyntyy. Tällöin oireet kui- tenkin poistuvat synnytyksen jälkeen. Myös jotkut sairaudet altistavat. Tällai – sia ovat muun muassa diabetes, kilpirauha- sen vajaatoiminta ja nivelreuma sekä monet muut tulehdussairaudet. ”Yksi syy on ylipaino. Lisäksi joillakin on geneettisesti ahtaampi rannekanavaon sukuja, joissa rannekanavat on leikattu mo – nilta. Rannekanavaoireyhtymässä sormiin tuntoa vievä hermo jää puristuksiin ranteen alueelle ja aiheuttaa puristuskohtaan kipua sekä tuntopuutteita sormissa. Rannekanavaoireyhtymä puuduttaa käden öisin Rannekanavaoireyhtymä on vaiva, jonka oireita ovat tyypillisesti ranteen särkeminen ja käsien puutuminen yöllä. Särky voi säteillä sormenpäihin asti, ja usein vaiva herättää kesken unien. → Rannekanava Poikittainen rannesideKeskihermo Sormien koukistajajänteet Ranneluut Ranne- kanava Sormien koukistaja- jänteetRanne- kanava Keskihermo Poikittainen ranneside 30 HHy väy vä EElämälämä Oireet, puutuminen ja pistely, ovat tavalli- sempia yöaikaan kuin päivisin. ”Tyypillinen tilanne, joissa oireilua on päi – visin, on moottoripyöräily tai polkupyöräily, ja jollakulla saattaa autoa ajaessakin sormet puutua niin, että pitää välillä irrottaa ote ja ravistella sormia”, kertoo Antti Sommarhem. Kipu on yleensä ranteen alueella, jossa puris- tuskohta on, mutta joskus kipu voi myös säteil- lä kyynärvarteen ja kyynärpäähänkin saakka. Kun vaiva on ehtinyt pidemmälle, voi mukaan tulla mukaan myös puristusvoiman heikkeneminen ja hienomotoriikan huonone – minen. Pahimmillaan hankala puristustila voi johtaa lihasten surkastumiseen. ”Hyvin tavallinen oire on, että tavaroita putoaa käsistä. Kun putoileminen johtuu ran – nekanavaoireyhtymästä, tilanteeseen ei vält- tämättä liity kipua, vaan tavara vain putoaa.” ”Rannekanavaoireyhtymän oirekuva on usein niin tyypillinen, että diagnoosi syntyy jo vastaanottotilanteessa. Sitä voidaan myös tutkia provokaatiotesteillä, eli esimerkiksi kään- netään rannetta tiettyihin asentoihin, jotka pro- vosoivat hermon puutumista.” Hermon puutumisoireita voi periaatteessa tulla myös jostain muualta, kuten ylempää kau- larangasta, mutta sellaiset hermopinteet ovat huomattavasti harvinaisempia. RASITUSTA KEVENNETTÄVÄ Kun hermopinneoireita on, ja on kysymys ran- nekanavaoireyhtymästä, ensimmäinen hoito on yölasta, jos potilas kärsii yöaikaisesta puu – tumisesta. ”Rannelastassa on jokin kovike sisällä, ja sen tarkoituksena on estää ranteen pääsy koukkuun öisin. Useinhan nukahtamisen jälkeen ihminen menee sikiöasentoon ja silloin myös koukistaa ranteita. Asento altistaa puristukselle, provosoi hermoa ja aiheuttaa puutumisoireen.” Jos epäilee rannekanavaoireyhtymää, voi Sommarhemin mukaan keventää kuormitus – ta päivisin ja kokeilla turvallisin mielin yölastaa kuukauden pari ja katsoa, rauhoittuuko tilanne.  ”Jos ei, niin sitten on hyvä hakeutua käsiki- rurgin vastaanotolle, hoitoon hakeutumista ei kannata pitkittää.” Myös päiväaikaisen rasituksen vähentäminen helpottaa usein tilannetta. Joskus rasitus on ti- lapäinen, kuten esimerkiksi jokin remontti tai pihatyö, ja silloin oireetkin helpottavat kunhan työ. on tehty. Myös rannekanavaoireyhtymälle altistavat jotkut sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhas – sairaudet. ”On myös erilaisia hermon liu’utushoitoja, elinfysioterapiaa, jossa joissa rannetta, kyynär- päätä ja sormia käännellään tiettyihin asentoi- hin, mutta näistä hoidoista ei ole paljon tieteel- listä näyttöä. Osa potilaista kuitenkin saa näistä apua.” Rannekanavaan voidaan myös pistää korti – sonipistoksia. ”Ne eivät ole kovin suosittuja käsikirurgien keskuudessa, koska hoidon teho on yleensä lyhy- taikainen. On myös varottava pistämästä korti- sonia hermoon, jotta ei synny hermovaurioita.” TOIPUMISENNUSTE HYVÄ Jos oireisto on niin hankala, että päädytään miettimään leikkaushoitoa, diagnoosin varmis- tus tehdään hermoratatutkimuksella. Hermo- ratatutkimuksessa käteen laitetaan elektrodeja, joiden läpi johdetaan pieni sähkövirta. Lääkäri pystyy tällöin havaitsemaan hermoratahäiriön. Käytännössä leikkaushoitoa harkitaan, jos yölasta ei riitä hoitamaan oireita, tai yölastan pois jättämisen jälkeen oireet palaavat. ”Jos oireet ovat hyvin hankalat, leikkaushoi- toon voidaan päätyä jo varhaisessa vaiheessa. Tai jos on nähty ja hermoratatutkimuksessa to- dettu, että hermopinne eli puristustila rantees- sa on hyvin vahva-asteinen, ei ole odotettavis- sa, että tilanne korjaantuisi muulla tavoin kuin vapauttamalla hermo kirurgisesti. Toimenpiteessä tehdään paikallispuudutuk- sessa pari kolme senttiä pitkä viilto rannekana- van kohdalle, siis kämmenen puolelle rannet- ta. Ranteen poikittainen nivelside halkaistaan. Luiden ja nivelsiteen muodostama tunneli muut- tuu avoimeksi tilaksi, jolloin paine helpottaa ja hermo vapautuu. Kun kanava on leikattu, käden voi ottaa heti normaaliin käyttöön. ”Ainoa kielto, jonka annan potilailleni, on se, että kannattaa välttää uimista ja saunomis – ta noin kymmenen vuorokautta eli niin kauan, että haava on hyvin kiinni ja ompeleet on pois- tettu tai sulaneet”, toteaa Antti Sommarhem. Normaaliin arkeen voi siis palata saman tien, mutta kovin raskasta kuormitusta on kuitenkin syytä ensimmäisten parin viikon aikana. Pientä kipua voi tuntua alkuun, ja samoin voiman puu- tetta ja painoarkuutta haavan ympäristössä, mutta nämä oireet häviävät itsestään. ”Jos rannelanavaoireyhtymä hoidetaan ajois- sa ja asianmukaisesti, ennuste on erittäin hyvä. Puutumisoireet ja säryt helpottavat pian leik- kauksen jälkeen. Jos on ollut kunnon alenemis- ta ja lihasvpiman heikkoutta, niistä toipuminen vie pidempää, jopa kuukausia.” Kun rannekanavaoireyhtymä on kerran leik- kauksella hoidettu, käytännössä se ei juuri kos- kaan uusiudu. HHEE ”Jos hermopinne on hyvin vahva-asteinen, ei ole odotettavissa, että tilanne korjaantuisi muulla tavoin kuin vapauttamalla hermo kirurgisesti”, sanoo käsikirurgian erikoislääkäri Antti Sommarhem. Kuva: Mehiläinen HHy väy vä EElämälämä 31 Käden nivelrikko → K empeleläisen Maarit Verk – kosaaren, 59, mukaan peu- kalon nivelrikkokipu on pahimmillaan raastavaa ja repivää leposärkyä. ”Ensin se on säteilevää, ei vielä niin paikallista. Mutta mitä pidemmälle mennään, sen paremmin kivun voi paikallistaa, usein sormen keskinive – leen. Nivelet myös turpoilevat ja ovat tosi tosi kipeitä.” ”Jonkin aikaa kipua kestää, mutta sitten tulee seinä vastaan. On lähdet – tävä lääkäriin ja sitä myötä leikkaus- jonoon.” Peukalossa on kaksi varsinaista luiden välistä niveltä (keski- ja kärkini- veltä vastaavat nivelet), mutta peuka- lon ja kämmenen liitos mukaan lukien peukalossa on yhteensä kolme merkit- tävää niveltä. Nivelen luudutusleikkaus (artrodee- si) tehdään silloin, kun nivel on pahasti vaurioitunut eikä sitä voi enää korjata. Leikkauksen päätavoitteet ovat pois- taa kova kipu, pysäyttää kipeä liike ja korjata virheasento. PEUKALO TÄRKEÄ SORMI Peukalo on käytännössä tärkeä sormi, ja sen nivelrikko vaikeuttaa elämää monella tavalla. ”Kun otat peukalolla kiinni josta – kin, eikä se ole kunnossa, putoavat tavarat käsistä. Joskus on meinan – nut käydä hassustikin. Sormet ovat pari kertaa palaneet, kun olen ottanut kuumaa vuokaa uunista ja vuoka on pudonnut käsistä. Painavampien ta – varoiden kanssa on myös ollut hanka- luuksia. Loppuvaiheessa käden kanssa ei voi tehdä oikein yhtään mitään, kun siinä ei ole yhtään voimaa. ”Aika pitkälle ihmiset kipujensa kanssa sinnittelevät. Olen itsekin ollut aina työssä leikkaukseen saakka.” Maarit Verkkosaari joutui ensimmäistä kertaa leikkausjonoon 2021 ja oikean peukalon keskiniveleen tehtiin luudutusleikkaus keväällä 2022. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Maarit Verkkosaaren arkisto Maarit Verkkosaaren luudutusleikkauksen läpi käynyt oikea peukalo on selvästi lyhyempi kuin vasen peukalo. Sittemmin saman leikkauksen on viime keväänä käynyt läpi myös vasen peukalo. Peukalon nivelissä riittää korjattavaa 32 HHy väy vä EElämälämä ”Normi särkylääkkeet auttavat kipuun jonkin aikaa. Minulle mää – rättiin Triptyliä, kun odoteltiin leik- kaukseen pääsyä. Sen vaikuttava aine on amitriptyliini. Sitä käytetään pieni- nä annoksina pitkäaikaisen ja vaikean hermoperäisen tai kroonisen kivun lievittämiseen erityisesti silloin, kun tavalliset kipu- tai tulehduskipulääk – keet eivät riitä. Se on pelastanut minun pahimmat aikani. Lääke on myös vat- saystävällinen, toisin kuin esimerkik- si ibuprofeeni-lääkkeet.” ”Otan illalla 1-5 kappaletta 10 -mil – ligrammaista tablettia. Lääkkeen määrää nostetaan kivun mukaan, mutta kun otetaan 4-5 tablettia illas – sa, alkaa se tie olla kuljettu loppuun ja alkaa olla leikkauksen aika. ”Tämä lääke on sopinut minulle. Monta eri lääkettä on yritetty, ja ne ovat menneet ihan hukkaan. Alkuun lähdetään usein glukosamiinilla, jonka toivotaan ylläpitävän nivelruston ja -nesteen hyvinvointia. Sitä käytetään lääkkeenä lievän ja keskivaikean nivel- rikon hoidossa. Toiset lääkärit kokei- levat myös kortisonia, mutta meidän työterveyslääkärimme eivät ole sitä kannattaneet.” EI MENNYT IHAN NAPPIIN Maaritin ensimmäinen, oikean peuka- lon jäykistys, ei mennyt ihan nappiin. ”Se oli oikeakätiselle harmillista. Peukalo lyheni liikaa. Siihen tuli myös lievä hermovaurio. Kävin peukaloihin erikoistuneen fysioterapeutin vastaan- otolla, mutta ei se siitä lähtenyt para- nemaan. Mutta onneksi sormi on pa- rantunut pikku hiljaa. Se oli pitkään turvoksissa. ”Pistely ja puutuminen alkoi oikeas- sa kädessä kesällä 2022, hermorata- tutkimuksessa todettiin ranteessa vai- keahko hermopinne, ja se operoitiin syksyllä 2022. Oireet jatkuivat leik – kauksesta huolimatta, ja kaularangan magneettikuvissa todettiin nivelrik- koa yms ongelmaa, ja kaularanka- leikkaus tehtiin kiireellisesti ostopal- veluna Mehiläisessä. Pääsääntöisesti minua on hoitanut Oys ja työterveys, ja olen kyllä tyytyväinen niihin. ”Liian lyhyt peukalo johti siihen, että vuonna 2024, kun piti tehdä tra – petsium -luun poisto peukalon tyves- tä, ei leikkausta voitu liian lyhyen peu- kalon vuoksi tehdä ja tyveen laitettiin keinonivel. Se on kirurgin mukaan harvinaista, eikä niitä ole monta Suomen maassa tehty.” Trapezium-luun eli ison monikul – maluun poisto on kirurginen toimen- pide, jolla hoidetaan pitkälle edennyt- tä ja voimakkaasti oireilevaa peukalon tyvinivelen nivelrikkoa (rhizartroo- si), kun muut hoitokeinot eivät auta. Leikkauksessa kulunut luu poistetaan osittain tai kokonaan kivun poistami- seksi ja käden toimintakyvyn paran- tamiseksi. TOIMII 60- PROSENTTISESTI ”Pärjään peukalon kanssa, vaikka se vajavainen onkin. Sormi toimii noin 60-prosenttisesti. Olen osatyökyvyt – tömyyseläkkeellä ja sormen toimin- taprosentin mukaan minulla on myös työprosentti”, kerto Maarit Verkko- saari. ”Kaikkia asioita en voi enää tehdä entisellä tavalla. Pinsettiote ei ole tarpeeksi vahva, vaikka vähän lisää pituutta sormeen tekonivelellä saa – tiinkin, ei sormi ole edelleenkään tar- peeksi pitkä.” ”Luudutettuun niveleen laitetaan aina ruuvi. Viime syksynä peukalon keskinivelestä poistettiin ruuvi, koska se alkoi jostakin syystä työntyä ulos.” ”Ei todella ole mennyt oikean peu- kalon kanssa ihan putkeen, ja pitkä on tie ollut, mutta kivut ovat onneksi pois. Joskus rasituksen tai työpäivän jälkeen se on normaalia kipeämpi, mutta kyllä sen kanssa pärjää. Kun vasen peukalo leikattiin viime kevää- nä ja käsi oli kipsissä, oli oikea käsi kovilla. Oikeassa peukalossa ei kipsiä ollut. Maarit on nukutettu leikkausten aikana. ”Pidän nukutusta paikallispuudu – tusta parempana vaihtoehtona. Puu- dutus on niin tympeä, kun kuulet siinä kaikki äänet, kolinat ja kalinat.” LEPOSÄRKY KRITEERINÄ Maarit on juuri nyt sairauslomalla ke- väisen vasemman peukalon jäykistys- leikkauksen jälkeen. Vasemman käden peukalo alkoi oireilla samalla tavalla kuin oikea aikaisemmin. ”Eipä siinä sitten paljon mietitty, että laitetaanko leikkausjonoon. Se oli melko lailla selvää.” ”Leposärky on usein tärkein kri – teeri leikkausjonoon laittamisella. Se häiritsee elämää kaikista eniten, koska estää levon. Siinä vaiheessa eivät enää Triptylit auta ja vahvempia lääkkeitä en halua syödä. Kipsin lisäksi vasem – massa kädessä myös haava oli pidem- pi kuin oikeassa peukalossa.” ”Vasemman peukalon ensimmäi – nen nivel ei leikkauksen jälkeen suo- ristu, se sai leikkauksessa jotenkin sii- peensä.” ”Haava on kuitenkin parantunut tosi hyvin. Hoidan haavat aina hyvin, en käytä hanavettä vaan ostan vedet apteekista.” ”Ei peukalolla vielä nostella maka – ronipussia kummempaa. Sitä rasite- taan pikku hiljaa nousujohteisesti, höt- Henkisesti kaikkein rankinta on se, etten pysty tekemään omaa työtäni. 2022 tehdyn oikean peukalon luudutusleikkauksen jälkeen on tehty useita leikkauksia, eikä loppua näy. HHy väy vä EElämälämä 33 tuo kotiinne ammattikokin, joka ilahduttaa arjessa laadukkaalla kotiruualla ja mukavilla kohtaamisilla. Kotikokkipalvelu SenioriHerkku Ota yhteyttä niin sovitaan maksuton tutustumis- ja suunnittelutapaaminen, joka ei sido sinua mihinkään. Yhteystiedot: Puh. 041 325692 kotikokkipalvelu@gmail.com www.senioriherkku.com Facebook: SenoriHerkku Palvelun hinta 48 €/h (sis. ALV) Kotitalousvähennyksen kanssa 28,20 € Miksi SenioriHerkku: • helpottaa arkea • parempaa hyvinvointia • enemmän elämänlaatua • huolenpitoa ja mukavia hetkiä tutun kokin ja apukokin kanssa kyily ei tässä auta, päinvastoin. Pitää olla tarkka siinä mitä tekee, miettiä ja suunnitella, eikä ryhtyä mihinkään äkkinäisiin juttuihin.” ”Hätä myös keinot keksii, osaa käyt- tää haarukkaa niin, että se on etu ja keskisormen välissä. Myös mies on apuna monessa käytännön asiassa. Hän oli tärkeä apu erityisesti kun käsi oli kipsissä.” ”Moneen asiaan tarvitaan kumpaa- kin kättä, pukemisesta lähtien. Saan kengännauhat kiinni, kun oikein kes- kityn, mutta aikaa se kyllä vie. Eikä työssä voi lapselle sanoa, että oota hetki, ja kestää puoli tuntia, kun olen ulkona”, nauraa Maarit. ”Hienomotoriset asiat ja toisaalta nostaminen ovat vielä hankalia. Mutta en pysty myöskään koskaan enää pe- laamaan tennistä, sulkapalloa tai kei- laamaan. Ne ovat olleet minulle mie- leisiä urheilulajeja.” PERITTY VAIVA Maarit arvelee, että hänen nivelrik- konsa on peritty. ”Äidilläni on nivelrikko ja hänellä on leikattu suurempia niveliä, polvet ja lonkka. Minä olen toistaiseksi sääs- tynyt niiltä. Isovarpaseen on tehty jäy- kistysleikkaus 2010 ja jo 16-vuotiaana korjailtiin pikkuvarpaita oikeaan asen- toon. Oikeassa polvessa on nivelrik- ko samoin oikeassa ranteessa. Niitä ei ole operoitu. Yli 40 vuotta lastenhoitajan työtä tuntuu nivelissä. Siinä työssä tarvitaan paljon käsiä, erityisesti peukaloita.” ”Työ on minulle hyvin tärkeä ja henkisesti kaikkein rankinta on se, etten pysty tekemään omaa työtäni, enkä yhtään tiedä, milloin pääsen ta – kaisin työhön. 60-prosenttisella työ- ajalla en pysty myöskään tekemään vuorotyötä, jota tykkäsin tehdä. Vaikka olen elänyt kipujen kanssa, on psyykkinenkin puoli ollut kovil – la. Onhan ihminen kokonaisuus. Myös talousasioihin osa-aikaisuudella on ollut vaikutuksensa.” ”Minun nivelrikkoni ei näy päälle päin samalla tavalla kuin monella muulla. Peukaloni ovat suorat. Olen – kin törmännyt siihen, ettei vaivaani ja sen kivuliaisuuteen siksi uskota.” Työmatkaa Kempeleestä Ouluun on 21 kilometriä suuntaansa. Vasen peukalo viimekeväisen luudutusleikkauksen kipsin poiston jälkeen. ”Kävin juuri kauppareissulla kokei- lemassa, sujuisiko autolla ajo jo, mutta ratin kääntö oli vielä hankalaa.” Maarit elättelee toivetta päästä syksyn mittaan takaisin työhön. Tosin vasen tyviniel on seuraavana leikka- usvuorossa. ”Se piti leikata yhtä aikaa keskini – velen kanssa, mutta ei sitten leikattu. Elokuun lopussa on vasemman käden- hermoratatutkimus, 3.9. kuvataan ja sitten on tapaaminen kirurgin kanssa. Myös Maaritin peukalon kärkini- velet ovat loppu. ”Mutta ei kaikkia niveliä voida luu- duttaa, sitten minulla ei olisi peuka- loita ollenkaan.” HHEE Leikkaus, sädehoito ja aktiivinen seuranta Eturauhassyövän laatu, potilaan ikä ja muu terveydentila vaikuttavat hoitomuodon valintaan. Teksti: Reetta Ahola 34 HHy väy vä EElämälämä Usein eturauhassyöpään sairastuessa suhde puolison kanssa syvenee. Monilla pariskunnilla myös rakkauselämä monipuolistuu akuuttien hoitovaiheiden jälkeen. Terveellisten elintapojen avulla voi pyrkiä vähentämään syöpäriskiä. Liikuntaa säännöllisesti ja päihteet minimiin. Eturauhassyöpä HHy väy vä EElämälämä 35 → E turauhanen sijaitsee miehen virt- sarakon alapuolella virtsaputken ympärillä. Aikuisen miehen etu- rauhanen on noin luumun ko- koinen, 20 grammaa painava ja läpimitaltaan 2-3 sentin mittainen elin. Etu – rauhasen tehtävä on tuottaa eturauhasnes- tettä, joka siemensyöksyn yhteydessä sekoit- tuu spermaan ja pitää sperman juoksevana. Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n toiminnanjohtaja, terveydenhoitaja Kimmo Järvinen kertoo, että eturauhassyö – pä kehittyy eturauhasta ympäröivän kapse- lin sisäpuolella ja kasvaa useimmiten hitaasti, eikä alkuvaiheessa aiheuta useinkaan oireita. Levinnyt eturauhassyöpä sen sijaan voi oireh- tia luusto- tai pehmytkudoskipuina. Eturauhassyöpäepäilyn herätessä diag – noosi varmistetaan erilaisin kokein. Ensin määritetään eturauhasen terveyttä kuvaava PSA-arvo, joka mitataan verikokeella. PSA eli prostataspesifinen antigeeni on prostata- eli eturauhassolujen tuottamaa valkuaisainet – ta. Eturauhasen syöpäsolut tuottavat myös PSA:ta, joten sen pitoisuus suurenee syövän yhteydessä. Lisäksi lääkäri tutkii eturauha – sen tunnustelemalla sitä peräsuolen kautta. Diagnoosin varmistamiseksi otetaan kudos- näytteitä sekä tehdään kuvantamistutkimuk- sia esimerkiksi ultraääni- tai magneettiku- vauslaitteilla. OMAN HOITONSA SUBJEKTI Eturauhassyövän hoitomuodon valinta riip- puu monesta eri tekijästä. ’’Siihen vaikuttaa muun muassa eturau – hassyövän laatu, levinneisyys sekä potilaan ikä ja muu terveydentila. Hoitomuodon va – lintaa pohditaan yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa, johon kuuluu yleensä lääketie- teellisten asiantuntijoiden lisäksi psykologian ja esimerkiksi fysioterapian ammattilaisia. Potilas on oman hoitonsa suhteen aina subjekti’’, painottaa Järvinen. Iäkkään miehen hitaasti etenevä eturauhassyöpä, joka ei aiheuta oirei – ta, ei välttämättä vaadi hoitoa, vaan aktiivinen seuranta voi riittää. Siinä säännöllisellä PSA-arvon mittauksella, magneettikuvauksella ja eturauhasen tunnus- telulla tarkastellaan, alkaako kasvain muut- tua. Sen sijaan nuorehkon miehen eturauhas- syöpä on usein aggressiivista laatua. ’’Nopeasti etenevää eturauhassyöpää sai – rastava, 40-50-vuotias mies tarvitsee pikai- sella aikataululla tehokkaimman mahdolli- sen hoidon’’, korostaa Järvinen. Näiden kahden ääripään väliin sijoittuu suurin osa potilaista. Heidän eturauhassyö – pänsä säilyy pitkään rauhallisena, hitaasti etenevänä sekä useimmiten hoitoihin suo – tuisasti reagoivana. Hoitoon julkiselle puolelle vai yksityiselle? ’’Sekä julkisella että yksityisellä puolella on Suomessa erittäin osaavia, eturauhassyöpään erikoistuneita urologeja ja onkologeja. Myös infra eli kuvantamis- sekä muut tutkimus- ja hoitolaitteet ovat molemmissa laadukkaita ja moderneja, mutta laitteet eivät toimi itses- tään. Sote-puolen resurssisäästöt ruuhkaut- tavat sairaaloita, jonka vuoksi hoitoon pää- syyn tulee viivettä. Mikäli miehellä todetaan erittäin aggressiivinen ja huonoennusteinen eturauhassyöpä, niin silloin on viisautta ha- keutua mahdollisimman nopeasti hoitoon. Tämä toteutuu parhaiten yksityisellä puo – lella. Toki yksityisen puolen hoitoon kaikil- la ei ole taloudellisia mahdollisuuksia’’, poh- diskelee Järvinen. UUSIA TAPOJA HOITAA Eturauhassyövän yleisimmät hoitovaihtoeh- dot ovat leikkaus, sädehoito ja aktiivinen seu- ranta. Levinnyttä eturauhassyöpää voidaan hoitaa monin eri tavoin esimerkiksi sädehoi- dolla, hormoneilla tai erilaisilla lääke- ja lää- keyhdistelmähoidoilla. ’’Lääketeollisuus tuottaa jatkuvasti uusia, hyviä hoitotuloksia antavia lääkkeitä eturau- hassyövän hoitoon’’, kertoo Järvinen. Leikkauksessa koko eturauhanen poiste – taan. Nykyään Suomessa tehdään eturauhas- syöpäleikkauksia myös kirurgin ohjaaman Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n toiminnanjohtaja, terveydenhoitaja Kimmo Järvinen muistuttaa, että kenenkään ei tarvitse, eikä kannata jäädä yksin eturauhassyöpädiagnoosin kanssa. Tietoa ja tukea on tarjolla. Uusiutunut eturauhastulehdus nostaa eturauhassyövän riskiä. 36 HHy väy vä EElämälämä Runsasta kasvisten käyttöä painottava ruokavalio on tehokas ja terveellinen tapa saada oma paino hallintaan. rauhasessa oleviin syöpäpesäkkeisiin, joiden syöpäsolujen DNA vahingoittuu lääkitykses- tä ja estää syöpäsoluja jakautumasta. Ulkoi- nen sädehoito ja HDR-Brakyterapia annetaan syöpätautien poliklinikalla. Järvinen toteaa, että nykyään myös ulkoi- nen sädehoito pystytään kohdistamaan mil- limetrin tarkasti hoidettavaan kudokseen. ’’Leikkaus- ja sädehoidoista aiheutuu kui- tenkin myös haittavaikutuksia, sekä akuutte- ja että pidemmän ajan haittoja’’, hän sanoo. Usealla leikkauksen läpikäyneistä miehis- tä on eri asteisia erektiovaikeuksia tai impo- tenssia, joillakin myös virtsankarkailua eli inkontinenssia. ’’Leikkauksen jälkeen haittavaikutukset ovat suurimmillaan heti operaation jälkeen, mutta mies toipuu ja muutaman vuoden ku- luttua tilanne voi olla jo paljon parempi. Säde- hoidon jälkeen haittavaikutukset ovat yleensä lievemmät, ja ne voivat ilmetä myöhemmin pitkäaikaisvaikutuksina.’’ Sädehoito voi aiheuttaa ripulia tai verta ulosteeseen, jos suoli vaurioituu sädehoidossa. Virtsassa saattaa esiintyä verta, jos virtsaput- ki tai virtsarakko altistuu sädehoidolle. Joil- lakin sädehoidetuista miehistä voi tulla vai- keuksia ulostamisen kanssa. Suoli saattaa toimia yllättäen tai uloste on hyvin löysää tai esiintyy ummetusta. Sädehoidon aiheut – tamat välittömät haittavaikutukset yleensä helpottuvat hoidon jälkeen lähimpien kuu – kausien aikana. Joskus kuitenkin ilmenee pit- käaikaisvaikutuksia. Kudoksen sisäinen sädehoito aiheuttaa yleensä vähemmän haittavaikutuksia. ’’Hoidon jälkeiset lähipäivät ovat hankalia, mutta toipuminen etenee nopeasti’’, sanoo Järvinen. HDR-Brakyterapiaa ei voida antaa kai – kissa tapauksissa. Tähän vaikuttaa muun muassa eturauhasen koko. Miehen lantio on hyvin ahdas, siksi suurta eturauhasta ei aina ole mahdollista hoitaa tällä hoitomuodolla. Myös kudoksen sisäinen sädehoito saattaa ai- heuttaa erektiovaikeuksia joillekin miehille, varsinkin pitkäaikaisvaikutuksena. Toimen- piteen jälkeen voi esiintyä virtsaamis- ja ulos- tamisvaikeuksia, jotka yleensä kuitenkin me- nevät ohi ajan kuluessa. SYÖVÄN POLTTOAINETTA Seksuaalisuus ja virtsanpidätyskyky ovat Jär- visen mukaan merkittävimmät asiat, joita mies pohtii eturauhassyöpädiagnoosin saa – tuaan sekä miettiessään eri hoitovaihtoehtoja. Hän myöntää, että eturauhassyöpään sairas- tuminen vaikuttaa miehen seksuaalisuuteen. ’’Vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta halut- tomuus ja toiminnalliset vaikeudet ovat erit- täin yleisiä eturauhassyöpähoidon jälkeen.’’ Järvinen kuvaa yli 90-psosenttisesti kivek- sissä ja 10 prosenttia lisämunuaisen kuoriker- roksessa syntyvää miessukupuolihormoni testosteronia miehen polttoaineeksi. ’’Testosteroni tekee murrosiässä pojasta miehen. Aikuisena se ylläpitää seksuaalitoi – Tärkeimmät tutkimukset eturauhassyövän diagnostisoinnissa mp3TMRI Magneettitutkimus PET-TT PSMA -merkkiaineella PET-kuvaus CT Tietokonetomografia Luustokartta Gammakuvaus PSA Prostataspesifinen antigeeni Testosteroni Verikoe leikkausrobotin avulla. Nämä ”robottileik- kaukset” vähentävät leikkauksen aikaista ve- renvuotoa ja sairaalassaolopäiviä. ’’Turussa TYKSissä kehitetyssä TULSA-hoi- dossa (Transurethral Ultrasound Ablation) käytetään magneettiohjattua ultraäänikuu – mennusta eturauhassyövän kasvainalueen tarkkaan tuhoamiseen’’, kertoo Järvinen uu- sista leikkaushoitomuodoista. Sädehoidon tarkoituksena on tuhota syö – päsolut. Sädehoito voidaan antaa eturauha- seen ulkoisesti eli ihon läpi tai kudokseen sisään. Kudoksen sisäisessä HDR-Brakytera- piassa radioaktiivinen lääke viedään suoraan neuloilla punktoimalla välilihan kautta etu- Tärkeimmät tutkimukset eturauhas- syöpän diagnostisoinnissa HHy väy vä EElämälämä 37 mintoja, lihasmassaa sekä myös aloite- ja kes- kittymiskykyä ja tunnekontrollia.’’ Järvinen sanoo, että eturauhassyövän al – kuvaiheessa testosteroni on kuitenkin syövän ruokaa. Tutkimusten mukaan eturauhassyö- pää ei esiinny miehillä, joiden testosteroni- tuotanto on pysähtynyt nuorella iällä. Etu- rauhassyövän sädehoitoon kuuluu usein testosteronin estohoitoja. Sädehoidon aikana testosteronin tuotanto saatetaan ajaa koko- naan alas ja testosteronin vaikutus voidaan blokata; puhutaan sädehoidon liitännäishoi – dosta. Tällöin testosteroni ajetaan kastraa- tiotasolle, potilaan taudinkuvan mukaan ly- hemmäksi tai jopa vuosin ajaksi. ’’Tämä, vaikkakin lyhytaikainen kastraa – tio varjostaa usein pitkään eturauhassyöpää sairastavan miehen elämää niin seksuaalisuu- den kuin muunkin toimeliaisuuden laantu- misena, mutta ne onneksi palautuvat’’, kan- nustaa Järvinen. Hän korostaa, että kaikille miehille saadaan kuitenkin nykyisin erek – tio aikaiseksi niin lääke- kuin muin hoidoin. Monilla pariskunnilla rakkauselämä mo – nipuolistuu eturauhassyövän akuuttien hoi- tovaiheiden jälkeen. ’’Kosketukset, katseet, keskustelut, fyy – sinen ja psyykkinen läheisyys, tulevat yhtä lailla tärkeiksi tai jopa tärkeämmiksi kuin itse yhdyntä.’’ Järvinen muistuttaa, että kenenkään ei tar- vitse, eikä kannata jäädä yksin eturauhassyö- pädiagnoosin kanssa. ’’Vakavan sairastumisen pohtiminen omassa mielessä vie kohtuuttomasti psyyk – kisiä voimavaroja. Tietoa ja tukea saa hoito- henkilökunnalta ja meiltä kolmannen sekto- rin järjestöiltä. Puhuminen läheisten kanssa yleensä helpottaa. Ennen kaikkea syöpään sairastuneet korostavat vertaistuen tärkeää merkitystä; vain saman kokenut pystyy täysin ymmärtämään, miltä toisesta tuntuu ja ja- kamaan toivoa kannattelevaa kokemuksel- lista tietoa.’’ MIESTEN YLEISIN SYÖPÄ Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, yli kolmannes miehillä todetuista syövistä koskee eturauhasta. Suomessa uusia eturau- hassyöpädiagnooseja tulee reilut 5 600 vuo- dessa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 62 500 miestä, jotka sairastavat eturauhassyöpää tai joilla on joko krooni – seksi muuttunut eturauhassyöpä tai joilla on joskus ollut eturauhassyöpädiagnoosi. Taudin ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvussa. ’’Syynä kasvaviin lukuihin on muun muassa parantunut diagnostiikka, PSA-tes – tin laaja käyttöönotto, miesväestön, suurten ikäluokkien, ikääntyminen sekä miesten po- sitiivisempi asenne testauksiin ja tutkimuk- siin’’, sanoo Järvinen.