Tuoreen tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (76 %) tietää, että antibiootit vaikuttavat mikrobiomeihin.
Mikrobiomi on terminä suomalaisille melko tuntematon, mutta kun mennään käytännön tasolle, niiden vaikutus terveyteen tunnetaan hyvin.
”Suoliston, ihon, suun ja vaginan mikrobiomit toimivat suojamuurina haitallisia mikro-organismeja vastaan. Valtaosa (76 %) suomalaisista tunnistaa terveyttä edistävien mikrobien merkityksen immuunipuolustukselle ja tietää, että antibiootit vaikuttavat niihin haitallisesti”, kertoo lääkeyritys Biocodexin tieteellinen asiantuntija Julia Cuellar.
Kyselyn vastaajat kertovat, että Suomen terveydenhoitoalan ammattilaisilta saa luotettavinta tietoa. Opettajat ovat opiskeluaikana seuraavaksi luotettavin tiedonlähde. Kyselyyn vastaajat kokivat, että somevaikuttajilla sen sijaan on luotettavuuden näkökulmasta vähemmän painoarvoa.
”Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli viestiä, millaisilla keinoilla tai elintavoilla mikrobiomien terveyttä voisi tukea. Valitettavan usein vastaanotolla viesti jää puolitiehen. Kyselyn vastaajista 15 prosenttia on saanut antibioottikuurin yhteydessä kattavasti mikrobiomiterveyteen tarvittavaa tietoa. Vain 23 prosenttia on saanut ohjeita siitä, miten antibioottien aiheuttamat haitat voisi ehkäistä”, Cuellar sanoo.
Käytetään viisaasti ja suojataan suolistoa
Suolistoterveyden vaaliminen vähentää antibioottiresistenssin leviämistä. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat vuosittain yli miljoona kuolemaa maailmassa. Suomessa antibiootille vastustuskykyiset bakteerit tappavat vuosittain noin sata ihmistä.
”Riski resistenttien bakteerikantojen kehittymiselle kasvaa jokaisen syödyn antibioottikuurin myötä. Reseptejä määrätään onneksi varovaisemmin kuin ennen koronaa, mutta parannettavaa vielä on. Antibiootteja tulisi käyttää viisaasti ja samalla suojata suolistoa. Se tapahtuu varmuuden varalta syötyjä kuureja välttämällä, terveellistä ruokavaliota noudattamalla sekä käsi- ja elintarvikehygieniasta huolehtimalla. Lisäksi probioottilääkkeellä pystyy korjaamaan suoliston epätasapainoa antibioottien tai ripulin yhteydessä, tiivistää Cuellar.
Reissuilta tuliaisina superbakteereja
Suuri osa resistenteistä bakteereista kulkeutuu reissaajien suolistoissa. Matkalla bakteeritartunnan voi saada esimerkiksi saastuneesta vedestä tai ruoasta.
Suolistossa on alituinen kisa elintilasta hyvien ja haitallisten mikrobien välillä. Matkaripuli syntyy, kun suolistoon päässyt taudinaiheuttaja ärsyttää suolen pintaa ja häiritsee sen normaalia toimintaa. Nesteen imeytyminen heikkenee ja suoleen kertyy vettä, mikä aiheuttaa vetisen ripulin. Samalla suoliston oma, suojaava mikrobisto järkkyy ja voi altistua uusille tartunnoille.
”Pahimmillaan matkalla sairastuneista jopa 70 prosenttia palaa ulkomailta mukanaan resistentti bakteeri. Jos matkailija hakeutuu lääkäriin ja saa matkaripuliin tarpeettoman antibioottikuurin, hoito tuhoaa suoliston omaa mikrobistoa ja voi raivata tilaa superbakteereille”, kertoo Cuellar.
Oman mikrobiomin testaus kiinnostaa
Mikrobiomin kuntoa mittaavista testeistä tiedetään Suomessa vielä vähän. Vain joka kymmenes (12 %) on kuullut testauksen mahdollisuudesta. Nuoret tietävät aiheesta enemmän kuin vanhemmat. Kysyttäessä vajaa puolet vastaajista (44 %) olisi halukas testaamaan mikrobiominsa.
”Tällä hetkellä markkinoilla ei ole luotettavaa testiä, jolla voitaisiin esimerkiksi selvittää suolistomikrobien koostumus antibioottikuurin jälkeen. Eri valmistajien testit voivat antaa samasta näytteestä keskenään ristiriitaisia tuloksia. Testauksen hyöty on kaiken kaikkiaan pieni, sillä tulos on vain sen hetken kuva. Mikrobiomi muuttuu jatkuvasti ruokailun ja elintapojen mukaan”, Cuellar toteaa.
Suomalaisten tietotaso mikrobiomeista on parantunut. Ruokavalion vaikutus mikrobiomin tasapainoon ymmärretään paremmin kuin muissa maissa keskimäärin. Myös mikrobiomin epätasapainon ja terveyshaittojen yhteys ymmärretään hyvin.
”Vaikka tietoa on, suomalaiset eivät muuta tottumuksiaan. Vain neljä kymmenestä (39 %) suomalaisesta on muuttanut elintapojaan mikrobiomeille suotuisammiksi. Muissa tutkimusmaissa tartutaan toimeen herkemmin, sillä niissä keskimäärin reilusti yli puolet (58 %) on muuttanut tapojaan”, Cuellar sanoo.
Probioottitietotaso on suomalaisilla alhaisempi kuin muilla kyselyssä mukana olleilla mailla.
”Vain neljäsosa suomalaisista tietää, mitä probiootit ovat. Maailmalla yhdeksän kymmenestä on niistä tietoinen. Myös ero probioottien käytössä on suuri. Suomessa probiootteja käyttää vain neljännes (24 %), maailmalla puolet (49 %)”, päättää Cuellar.
Kansainvälinen Microbiota Observatory 2025 on mikrobiston tutkimukseen keskittyneen Biocodex Microbiota Instituutin ja tutkimusyhtiö Ipsoksen toteuttama kyselytutkimus. Se on laajin koskaan toteutettu tutkimus, jossa selvitetään ihmisten mikrobiomeja koskevaa tietotasoa ja käyttäytymistä, jolla mikrobiomien hyvinvointiin voidaan vaikuttaa. Kyselytutkimukseen vastasi 7 500 yli 18-vuotiasta henkilöä 11 maasta: Yhdysvalloista, Brasiliasta, Meksikosta, Ranskasta, Portugalista, Kiinasta, Saksasta, Italiasta, Puolasta, Vietnamista ja Suomesta. Tutkimus toteutettiin jo kolmatta kertaa ja Suomi osallistui siihen toista kertaa.
Kehon seitsemän mikrobiomia:
- Suolisto
- Suu
- Iho
- Korva, nenä ja kurkku
- Vagina
- Virtsatiet
- Keuhkot
Mikrobiomisanastoa:
Mikrobiomi: Monimuotoinen mikrobien yhteisö, joka toimii suojamuurina haitallisia mikro-organismeja vastaan. Kehon suurin mikrobiomi sijaitsee suolistossa.
Mikrobi: yksisoluisia eliöitä, kuten bakteereja, viruksia, hiivoja ja sieniä
Dysbioosi: epätasapaino mikrobiomissa, joka voi heikentää terveyttä
Eubioosi: tasapaino mikrobiomissa, joka tukee terveyttä
Probiootti: elävä, terveyttä edistävä mikrobi, esimerkiksi maitohappobakteeri tai hiiva, jota saadaan esimerkiksi lääkkeenä, ravintolisistä tai ruoasta
Prebiootti: ravintokuitu, joka ruokkii hyödyllisiä mikrobeja ja tukee niiden kasvua
Faktoja
- Vain 15 prosenttia potilaista saa antibioottikuurin yhteydessä kattavasti tietoa niiden haittavaikutuksista ja miten niitä voi ehkäistä.
- Mikrobiomi on käsitteenä suomalaisille edelleen vieras, mutta suolistossa, iholla ja limakalvoilla asustavien mikrobien vaikutus terveyteen ymmärretään hyvin.
- Antibioottiresistenssin leviämisen ehkäisyssä avainasemassa ovat turhien antibioottien välttäminen ja suolistoterveydestä huolehtiminen sekä hyvän käsi- ja elintarvikehygienian vaaliminen erityisesti matkoilla.
- Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat vuosittain yli miljoona kuolemaa maailmassa ja noin sata Suomessa.
- Jopa 70 prosenttia matkalla sairastuneista palaa ulkomailta suolistossaan antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri.
