Savolaismurteet ovat levittäytyneet laajalle alueelle ympäri maata – myös Savon ulkopuolelle – ja varmaankin juuri siksi ne ovat yksi Suomen tunnistetuimmista murreryhmistä. Savolaisista ”vieräleuoista” on myös lukematon määrä vitsejä.
Savolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
”Kun savolainen puhuu, vastuu siirtyy kuulijalle.” Leikkimielisessä kommentissa voi olla totta toinen puoli, sillä savolainen puhetapa on usein monisanaista, humoristista ja värikästä – eikä kysyjä siksi aina ymmärrä, tarkoittiko hänen saamansa vastaus loppujen lopuksi kyllä vai ei. Jos ymmärrät kaeken, oot käsittännä viärin.
Savolaismurteita pidetään yleisesti sanastoltaan rikkaina, ja usein kiinnitetään huomiota savolaisten sanastolliseen luovuuteen eli ekspressiivisanojen runsaaseen käyttöön: köllykkä ’isokokoinen’, jämpyrä ’itsepäinen’, tai jopa uusien synonyymien keksimiseen: näköreiät ‘silmälasit’. Usein mainitaan niin kutsutut koloratiivirakenteet, kuten mennä jolkutti.
POHJOIS-KARJALAN MURRE SAVOLAISMURRETTA
Savolaismurteet jaetaan suomen murteiden tutkimuksessa näin: Pohjois-Savon murteet, Etelä-Savon murteet, Savonlinnan seudun välimurteet, itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalan murteet, Kainuun murteet, Keski-Suomen murteet, Päijät-Hämeen pohjoisja itäosan savolaismurteet sekä Keuruun– Evijärven välimurteet eli niin sanottu savolaiskiila.
Itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalassa käytetty puheenparsi aiheuttaa usein hämmennystä. Puhekielessä ”karjalan murteella” tarkoitetaan usein joko pohjoiskarjalaisia savolaismurteita tai eteläisempiä kaakkoismurteita, joita puhutaan tai puhuttiin Suomen Karjalan alueilla.
Karjalan kieli sen sijaan on itsenäinen suomen kielen lähisukukieli, jonka puhujia asuu nykyisin Venäjän puolella ja jonkin verran Suomessakin, mutta kaiken kaikkiaan niin vähän, että kieli on uhanalainen.
Näin ollen Pohjois-Karjalassa puhuttu murre lasketaan siis kielitieteellisesti savolaismurteisiin. Toki alueen ihmisillä voi silti olla vahva karjalaiseen kulttuuriperintöön rakentuva pohjoiskarjalalainen identiteetti.
Oman ryhmänsä ovat muodostaneet Ruotsin Vermlannin metsäsuomalaisten savolaismurteet, jotka sammuivat 1900-luvulla – niiden viimeinen äidinkielinen puhuja kuoli 1970.