
Koulutoiminnan taustalla on Kouluvaarit ry., Turun seudulla toimiva aatteellinen yhteisö. Yhdistys vietti lokakuussa 20-vuotisjuhliaan.
– Kouluvaaritoiminnan perimmäinen tarkoitus on saada kouluun lisää aikuisia oppilaiden tueksi ja opettajan avuksi. Opettaja opettaa ja johtaa toimintaa, ja kouluvaari tekee sitä, mistä opettajan kanssa sovitaan, sanoo Kouluvaarit ry:n tuore, kevään vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja Pasi Aromäki, 70, Kaarinasta.
– Kouluvaaritoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä kouluvaari ole työsuhteessa kouluun. Silti kouluvaarius ei onnistu ilman tietynlaista sitoutumista, mikä tarkoittaa lukukausien aikana yhtä 4–6-tuntista kouluvaaripäivää joka viikko.
Aromäen mukaan kouluvaarit ovat useimmiten alakoulun ykkös- ja kakkosluokilla. Mutta jos koulu haluaa, voi vaari toimia muillakin luokilla.
Kouluvaarit ovat iältään 55 vuodesta ylöspäin. Vanhimmat aktiivit ovat tällä hetkellä yli 80 vuotiaita. Suurin osa 50 kouluvaarista on Turun kouluissa, muutama myös kaupunkiseudun muiden kuntien kouluissa.
Aromäki toimii itsekin kouluvaarina kahtena päivänä viikossa kahdessa koulussa. Ensimmäisellä luokalla Lausteen alakoulussa, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on suuri sekä ainoana kouluvaarina Luostarivuoren yläkoulussa.
– Yläkoulutoiminta on kokeiluluontoista. Tänä syksynä olen mukana 9- ja 8-luokkien äidinkielen tunneilla sekä toisen 8-luokan matematiikan tunneilla sekä yhden 7-luokan uskonnon tunneilla.
– Puheenjohtajuus vie ajoittain paljonkin aikaa. Lähinnä työllistää uusien kouluvaarien rekrytointi, jos kouluvaariehdokkaita on useampia yhtä aikaa.
Aromäki liittyi Kouluvaarit-yhdistykseen keväällä 2020 jäätyään eläkkeelle.
– Koronan vuoksi varsinaiseen koulutoimintaan pääsin mukaan vasta syksyllä kolme vuotta sitten. Tänä syksynä alkoi neljäs lukuvuosi kouluvaarina.
Eläkeajan lähestyessä Aromäki oli jo valmiiksi miettinyt, että hän haluaa tehdä eläkepäivinään jotakin hyödyllistä.
– Kun pääsin tutustumaan yhden koulun kouluvaaritoimintaan, minusta tuntui heti siltä, että tämä voisi hyvä juttu minullekin. Suunnittelua en enää halunnut tehdä. Sitä olin elämäni aikana tehnyt jo riittämiin, sanoo Aromäki, joka on toiminut pitkään Kaarinan kaupungin kaavoitusarkkitehtina.
Turun Sanomien eläkkeellelähtöhaastattelussa Aromäki kertoi ajatuksistaan ruveta kouluvaariksi.
– Eipä kestänyt montakaan tuntia jutun julkaisemisesta, kun yhdistyksen silloinen puheenjohtaja soitti minulle ja sanoi, että nyt minulla olisi tilaisuus lunastaa lupauksesi kouluvaariksi ryhtymisestä. Ja niinhän minä sitten tein, Aromäki juttelee.
Kouluvaarit haluttuja
Aromäen mukaan kouluvaaritoiminta on osin samantapaista kuin Mannerheimin Lastensuojeluliiton pyörittämä lukumummit- ja -vaarittoiminta. Puheenjohtajana Aromäki pitää tärkeämpänä tehtävänään uusien kouluvaarien hankkimista.
– Rehtorit toivovat kouluvaareja sellaisiin kouluihin, missä heitä ei vielä ole. Iän karttuessa osa kouluvaareista lopettaa, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia, jotta toiminta saadaan pysymään edes nykyisen laajuisena.
Yhdistys järjestää jäsenilleen koulutus- ja virkistystoimintaa. Esimerkiksi kevättalvella pidettävässä vuosikokouksessa on aina joku aiheeseen liittyvä koulutusluento, keväällä järjestetään yhteinen kevätretki ja syksyllä koulutusristeily. Vuosi päättyy joulukahveihin.