Liikunnasta saatavat terveys- ja hyvinvointihyödyt ovat kiistattomia”, sanoo kansanterveystieteen dosentti Katja Borodulin Ikäinstituutista.
”Kun liikkumiskyky säilyy, pystyy käymään vaikkapa kaupassa, asioilla ja apteekissa. Liikkuminen auttaa myös jaksamisen kanssa, on kyseessä sitten omaishoitajana toimiminen tai lastenlasten hoitaminen.”
Ikääntymisen ja erityisesti sairauksien myötä liikkuminen usein vähenee, jolloin fyysisen toimintakyvyn osa-alueet heikkenevät. Kun liikkumisesta alkaa tulla yhä epävarmempaa, vähentää se edelleen liikunnan harrastamista.
”Liikkuminen ylläpitää liikkumiskykyä, lisäksi säännöllinen liikunta on myös tehokkain keino ehkäistä kaatumisia. Ikääntymisen myötä tuleva lihasten surkastuminen voitaisiinkin ehkäistä riittävällä liikunnalla”, painottaa Borodulin.
HYÖTYNÄ HENKINEN HYVINVOINTI
Iäkkäille on olennaista saada liikunnasta iloa, elämänlaatua ja erityisesti arjen toimintakykyä.
”Kotona pärjäämisen lisäksi, liikunta edesauttaa niin mielen hyvinvointia kuin sosiaalisia tarpeita. Liikunta kannattelee psyykkistä hyvinvointia ja tuo merkitystä arkeen”, tietää Borodulin.
”Tutkimusnäyttöjen mukaan liikunnalla voidaan ennaltaehkäistä mielen terveysvaikeuksia ja toisaalta myös hoitaa jo ilmaantuneita ongelmia. Ulkona oleminen vahvistaa mieltä, tuo mukavasti vaihtelua ja virkistää.”
Ryhmäliikunnassa parasta ovat sosiaaliset kontaktit.
”Tiedämme tutkimuksista, että moni arvostaa liikunnasta saamaansa lihasvoimaa ja tasapainoa. Iäkkäät arvioivat kuitenkin korkeimmaksi hyödyksi ryhmäliikunnasta saatavan sosiaalisen hyvinvoinnin”, kertoo Borodulin.