Kesät vaihtelevat paljon, ja sää ratkaisee, milloin sienisatoa tulee.
’’Tänä vuonna metsät olivat pitkään lumettomia, mikä saattaa vaikuttaa vähentävästi syksyn sienisatoon”, pohtii Marttaliiton johtava asiantuntija Tiina Ikonen.
Ruokasieniä voi kuitenkin hyvänä vuonna löytää kaikenlaisista metsistä. Niitä saa kerätä jokaisen oikeuksien nojalla. Ikonen muistuttaa, että sieniä kerätessä kannattaa silti muistaa 50 askeleen sääntö.
’’Kerätään vain puhtailta paikoilta, vähintään 50 askelta teistä, asutuksesta ja tehtaista. Rauhallisemmilla alueilla riittää 25 metriä pölyävästä hiekkatiestä.’’
Kevään ensimmäinen sieni on yleensä korvasieni. Jatkoa satokausi saa kesäkuun loppupuolella. Keltahapero on usein ensimmäinen ja isohapero toinen satoa tuottava ruokasieni. Keltavahvero eli kantarelli tulee yleensä pian näiden perässä. Sen kasvukausi jatkuu pitkälle syksyyn, jopa pakkasiin saakka.
KUITUA JA AMINOHAPPOJA
Suurin osa sienistä, 50-90 prosenttia, on vettä. Energiaa ja rasvaa niissä on vähän. Joissakin lajeissa on enemmän proteiinia, esimerkiksi herkkutatissa 3,1 grammaa 100 grammassa. Yleisesti sienissä on monipuolinen aminohappokoostumus. Lisäksi sienissä on vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita sekä kuitua.
Sienissä on myös sienisokeria, joka voi osalle aiheuttaa vatsavaivoja. Erityisen paljon sitä on herkkutatissa ja kantarellissa, joten niitä kannattaa maistella aluksi varovasti, jollei ole sieniä juurikaan ennen syönyt.
Tiina Ikonen kannustaa kokeilemaan sieniä kaikenlaisessa ruoanlaitossa. Pääsääntöisesti sienet sopivat hyvin korvaamaan lihan tai kalan.
’’Esimerkiksi tatit, haperot ja keltavahverot voi laittaa suoraan pannulle ja kypsentää sienen omassa nesteessä sekä lisätä tilkan öljyä, suolaa ja mausteita. Sienet sopivat esimerkiksi kasvispihveihin ja -pulliin, wokkeihin, keittoihin ja kastikkeisiin.’’