Jokainen meistä kokee joskus vihamielistä ja ilkeää käyttäytymistä. Sitä voi tulla vastaan missä tahansa yhteisössä: perheessä, parisuhteessa, työpaikalla tai harrastuksissa. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten siihen suhtaudumme.

Psykoanalyytikko Pertti Simula on perehtynyt aiheeseen. Hän ruotii aihetta keväällä ilmestyneessä kirjassaan Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä – keinot vaikeisiin tilanteisiin (Into Kustannus, 2020).

Viha ja ilkeys ovat vallankäytön välineitä, jotka nousevat esiin muun muassa parisuhteessa.

– Jos toinen on tyytymätön, niin toinen alkaa voida huonosti. Jos toinen kääntää selkänsä, se lisää pahoinvointia entisestään. Huutaminen ja suuttuminen ovat ensimmäisiä alkeellisia vallankäytönvälineitä, joita jo lapsetkin käyttävät, Simula sanoo.

Viha voi johtaa pattitilanteeseen

Viha on merkki siitä, että ihminen on stressaantunut. Se saa usein ihmisen myös fyysisesti vahvemmaksi.

– Meille on kuitenkin opetettu, ettei tunteita saisi olla. Ei saa itkeä, ei saa vihoitella. Tunteita kontrolloidaan ja sensuroidaan aivan ratkaisevalla tavalla. Viha on kielletty tunne, Simula tuumaa.

Jos joku on vihainen, toinen saattaa kuvitella, että vika on hänessä.

– Yritän tehdä kaikkeni, ettet sinä olisi vihainen. Ryhdyn kontrolloimaan sinua siten, ettet olisi enää vihainen. Parisuhteessa tätä tapahtuu usein, samoin työpaikoilla. Mutta samalla, kun ryhdyn kontrolloimaan toista, menetän oman vapauteni. Ja kun toinen kokee, että häntä yritetään kontrolloida tunteissaan, hän vihastuu yhä enemmän. Pian ollaan tilanteessa, että ei uskalleta puhua ongelmista enää ollenkaan.

Simula näkee, että vihasuhteita on joka paikassa: lasten ja vanhempien välillä, parisuhteissa ja valtioiden johtajien välillä.

– Valtion johtajat uhittelevat toisilleen ja käyttävät kovaa kieltä. Se pärjää, kuka uskaltaa eniten, Simula tuumaa.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 4/2020!