– Minusta on tärkeää, että osaisimme jättää perinnöksi sellaista, millä myös tulevat sukupolvet pystyvät tulemaan toimeen ja elämä jatkuu. Maat, ilma ja vedet säilyvät elinvoimaisina, mietiskelee Jouko Alhainen ja kutsuu siipirikkoa Kookka-kurkeaan tanssiin. Kurki on ollut hänen hoivissaan ja kaveri vuodesta 1993 lähtien. Kuva: Tapio Tuomela

Linnut ja eläimet ovat aina olleet lähellä humppilalaisen Jouko Alhaisen , 71, sydäntä. Pikkulapsesta lähtien hän on hoitanut orpoja ja heikkoja luontokappaleita siinä missä tuotantoeläimiäkin. Hän myös kouluttautui nuorena eläintenhoitajaksi.

Lentokyvytön Kookka-kurki on ollut Alhaisen hoidossa lähes 30 vuotta.

– Kurki on ylväs ja komea ja hyvin alkukantainen eläin, joka askeltaa arvokkaasti. Sen äänimaailmakin on alkukantainen. Kurki on tänä päivänä samanlainen kuin se on ollut jo miljoonia vuosia. Kurki on suomalaisen lintumaailman vanhimman kaartin lajeja, sanoo luontoyrittäjä Jouko Alhainen Kangasalan Pohtiolammelta.

Kurki on valikoitunut kurkikuiskaajaksi kutsutun Alhaisen suosikkilinnuksi siksikin, että se on iso lintu ja helppo tunnistaa. Siitä oli helppo tehdä havaintoja Alhaisen lapsuudessa ja nuoruudessa, jolloin lintuharrastajilla ei ollut lintujen lähelle pääsemiseksi käytettävissä samanlaista tekniikkaa ja optiikkaa kuin nykyään.

– Vuosia kurkia seuranneena ja niiden kanssa eläneenä olen oppinut ymmärtämään, mitä ne viesteillään kertovat. Onko niillä nälkä vai ovatko ne iloisia, surullisia, pitkästyneitä vaiko turhautuneita. Olen nähnyt senkin, että kurki saattaa surra viikkokausia puolisonsa tai poikastensa menetystä.

– Enpä ole tainnut olla kooltani juurikaan aikuisen miehen huopatossua suurempi, kun luonto ja luonnonsuojelu alkoivat kiinnostaa. Minua ovat kiehtoneet eritoten vanhojen takametsien lajit. Kaiken tekemiseni taustalla on aina ollut halu tehdä luontoa näkyväksi ja lisätä ymmärrystä siitä. Ja nyt enemmän kuin koskaan ennen, Alhainen sanoo.

Kummajainen luonnonsuojelupiireissä

Alhaisen lapsuudenkoti oli keskellä metsää. Taustansa takia hän kuvaileekin itseään jonkinlaiseksi kummajaiseksi luonnonsuojelupiireissä, mutta on siitä yksistään ylpeä.

– Olen kotoisin syvältä maaseudulta. Nykyäänkin, kun lukee erilaisia luontoon liittyviä kommentteja, niissä usein väitetään, että ympäristöliikkeet ja luonnon puolesta puhujat ovat pääasiassa tulleet kaupungeista ja asutustaajamista. Onneksi tämä ajatusmalli on kovaa vauhtia murenemassa.

Kun ympäristöaktiivit halusivat estää lintujärven kuivattamisen Forssan Koijärvellä vuonna 1979, Alhainen oli asiantuntijana mukana. Järvi on hänelle lapsuudesta tuttu retkikohde.

Alhainen onkin kiireinen mies. Kiireet johtuvat oman firman pyörittämisestä, mutta myös ihmisten luontoon liittyvistä murheista ja asioista, joihin he haluavat puhelimessa heti vastauksen. Tätä tekemistään hän kuvaa vapaaehtoistyöksi, johon kuluu päivittäin aikaa tunnista kolmeen tuntia.

– Olen tottunut siihen ja pidän siitä, että minulla on koko ajan monta juttua menneillään, vaikka naiset sanovatkin, että me miehet emme pysty tekemään kuin yhtä asiaa kerrallaan, mies hymähtää.

Lue lisää Hyvä Elämä -lehden numerosta 7/2022!