Lajissa keskeisiä ovat joukkuekaverit, joukkuehenki ja yhteisöllisyys. Jussi Virta keskittyy joukkueen suoritukseen ja antaa panoksensa takanostajana. Kuva: Tero Vesterinen

Cheerleadingin aikuisille suunnattu toiminta on viime vuosien aikana nostanut suosiotaan. Yhä useampi seura tarjoaa alkeis-, harraste- ja kilpailutoimintaa aikuisille, joilla ei ole aiempaa lajitaustaa.

– Ajauduin cheerleadingin pariin lasteni kautta, kertoo 52-vuotias Jussi Virta. Hän toimii Iitissä maanviljelijänä ja tekee lisäksi maanrakentamiseen liittyvää suunnittelua sekä pienimuotoista urakointia.

– Lapseni olivat harrastaneet cheerleadingia Kouvolassa noin kolmen vuoden ajan, kun seuraan perustettiin klassikko- eli aikuisjoukkue. Lasteni valmentaja, Laura Kyllönen kysäisi minua ohimennen liittymään joukkueeseen.

– Mukaan lähteminen hieman mietitytti, mutta toisaalta myös kiehtoi. Kolmekymppisenä harrastin muutamia vuosia kilpatansseja, ja sieltä opin kehon hallintaan ja liikkeen tuottamiseen liittyvää perustekniikkaa. Niitä olin yrittänyt opettaa omille lapsilleni, samalla kun avustin heille flikkejä ja voltteja.

– Avovaimoni ilmoitti meidät joukkueeseen ja lähdimme katsomaan, minkälaista aikuischeerleading on, muistelee Virta.

Stuntteja ja joukkuehenkeä

Virta on harrastanut cheerleadingia nyt noin viisi vuotta. Tällä hetkellä hän kuuluu klassikoiden kilpajoukkueeseen Final Fantasyyn.

– Joukkue treenaa kaksi kertaa viikossa ja lisäksi on joitakin viikonloppuleirejä sekä kilpailuja. Näiden lisäksi olen mukana klassikkosarjassa kilpailevassa 4real -ryhmästunt-joukkueessa, johon kuuluu neljä urheilijaa. Tällä ryhmällä pyrimme treenaamaan kerran viikossa.

– Pyrin käymään kerran viikossa tyttärieni kanssa Orimattilassa, Moose Gymillä aikuisten akro-/lihaskuntoryhmässä. Satunnaisesti teen myös paristuntteja eli nostoja oman tyttäreni kanssa, listaa Virta.

Syksyn aikana Virta osallistui Suomen Cheerleadingliiton järjestämille paristunt- ja klassikkoleireille. 

– Leireiltä olen saanut uusia oppeja lajitekniikkaan ja yksittäisten stunttien tekemiseen. Leireillä on myös opeteltu uusia, hieman haastavampia stuntteja.

Leirien valmentajat ovat olleet lajinsa parhaimmistoa, ja Virta aikoo osallistua leireille jatkossakin. 

– Leireillä tapaa lajin harrastajia ympäri Suomen, vaikka illat menevätkin lähinnä lepäämiseen, koska harjoitusmäärät päivien aikana ovat sen verran isoja.

Lajissa ovat Virran mukaan parasta hyvän kunnon saavuttaminen, oman suorituskyvyn parantaminen, uusien temppujen oppiminen ja entistä haastavampien stunttien tekeminen. 

– Lajissa keskeisiä ovat myös joukkuekaverit, joukkuehenki ja yhteisöllisyys. Kavereita kannustetaan treeneissä ja yhteisiä joukkueiltoja pidetään säännöllisesti.

– WhatsApp-ryhmissä keskustelu on vilkasta. Joskus se liittyy aivan johonkin muuhunkin kuin cheerleadingiin, varsinkin perjantai- ja lauantai-iltaisin, nauraa Virta.

Lue lisää Hyvä Elämän numerosta 7/2022!