Pääkaupunkiseudulla asuva Mikko, 63, oli jo pitkään tuntenut olonsa jotenkin vetämättömäksi. Työpäivän jälkeen ei jaksanut oikein mitään. Omakotitalon monet pikku askareet jäivät tekemättä, mökillä puut pilkkomatta. Marjametsään tai kalaan lähtökään ei enää kiinnostanut, vaikka hän aikaisempina vuosina liikkui mielellään sekä vesillä että metsässä. Ei ollut energiaa oikein mihinkään.
”Tunsin kyllä, että olen usein väsynyt, mutta en pitkään aikaan ymmärtänyt, että minulla voisi olla jokin sairaus”, sanoo Mikko sanoo, kun lääkärissä on käyty ja päivärutiineihin yhtäkkiä kuuluukin aika monen pillerin ottaminen.
Verenpaine todella korkea
Mikko ajatteli vain, että on varmaan ylirasittunut, on ollut työpaineitakin. Eihän tässä mitään, kyllä tämä menee ohi. Mutta ei se mennyt.
Mikko oli jatkuvasti väsynyt ja torkahteli sohvalle aina, kun vähänkään mahdollista. Nukkui silti yönsä huonosti, iltaisin pyöri sängyssä pitkään, ennen kuin sai unta. Heräsi sitten vessaan useamman kerran yössä, eikä aamuöisten havahtumisien jälkeen uni tahtonut enää tulla. Energiataso ei myöskään ollut entisensä.
Lopulta vaimo patisti hänet lääkäriin.
”Kun monet vaivat ovat sellaisia, joita ei sinänsä näe eikä tunne, vaikka yleisvointi on huono, lääkärärikäynti tuppaa lykkääntymään, ja sitten saattaakin tietämättään olla yllättävän sairas”, toteaa Mikko nyt.
Kun lääkärin mittauksessa Mikon verenpaineen yläpaine oli melkein 200, Mikko oli aivan ällistynyt. Eihän tämä olla totta!
Kun verenpaine oli viimeksi mitattu, se oli ollut optimaalisella tasolla – mutta siitä oli kulunut yli kymmenen vuotta. Sen jälkeen liikunta oli jäänyt vähemmälle, ja myös paino oli noussut pikku hiljaa.
Öisiä vessajuoksuja
Lääkärin haastattelussa tulivat esille väsymys ja univaikeudet, kuorsaaminen ja yölliset vessajuoksut.
Mikon ikäiselle tyypillinen vaiva, yöllisten vessajuoksujen ainakin yksi aiheuttaja eli eturauhasen liikakasvu, selvisi vastaanotolla heti lääkärin tutkimuksessa, ja siihen hän sai reseptin saman tien. Se olikin ainoa vaiva, jonka Mikko etukäteen tiesi tai ainakin arveli itsellään olevan.
Eturauhasen liikakasvu voi aiheuttaa tihentyneen virtsaamistarpeen erityisesti yöllä, virtsaamisen aloituksen vaikeutumisen, heikentyneen virtsasuihkun ja tunteen, ettei rakko tyhjene kunnolla.
Lisäksi tuli lähete laboratoriokokeisiin ja sydänfilmiin, ohje mitata verenpaine kotona päivittäin kahden viikon ajan, ja kehotus hakeutua uniapneatutkimuksiin. Uniapneaan viittasivat asiaan liittyvän kyselyn pisteet, kuorsaaminen, ylipaino ja korkea verenpaine, ja osaltaan myös yölliset vessajuoksut.
Lääkäri lähetti Mikon laboratoriokokeisiin ja sydänfilmiin. Verenpainetta piti sitten seurata kotona viikko ja kirjata tulokset muistiin.
Ihan niin korkea kuin lääkärin mittaamana Mikon verenpaine ei sentään kotimittauksissa ollut, mutta varsin huolestuttavalla tasolla kuitenkin: lukemat olivat jatkuvasti noin 180/90.
Puhelinkonsultaatiossa lääkärin kanssa tuli sitten verenpainelääkkeen resepti, ja Mikko seurasi jälleen verenpainetta kotona. Ensimmäisellä lääkkeellä verenpaine laski hieman, mutta ei riittävästi. Muutaman viikon päästä Mikolle lisättiin toinen lääke ensimmäisen lisäksi. Kahden lääkkeen yhdistelmällä verenpaine laski siedettäviin lukemiin, mutta ei kuitenkaan vielä optimaaliselle tasolle. Seuranta jatkuu ja tarvittaessa lääkitystä korjataan.
Elämäntapamuutokset edessä
Korkea verenpaine ei yleensä tunnu miltään, ei myöskään korkea kolesteroli. Ne voidaan todeta vain mittauksilla. Kakkostyypin diabetestakin moni sairastaa tietämättään.
Uniapneaakaan ei aina itse tunnisteta, sillä sen oireet voivat olla moninaiset ja sopia moneen muuhunkin vaivaan. Usein sen huomaa kanssanukkuja, joka havahtuu kumppanin yöllisiin hengityskatkoksiin. Uniapnean oireita ovat päiväväsymys, katkonainen uni, unenaikaiset hengityskatkokset, usein kuorsaus, aamupäänsärky ja suun kuivuminen.Oireita voi olla myös yöllinen hikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve, levottomuus ja heräily tukehtumisen tunteeseen.
Laboratoriokokeista kävi ilmi, että myös Mikon kolesteroli oli koholla. Verensokerikin oli lähellä ylärajaa – ei siis diabetestä, mutta vaara siihen oli olemassa. Puhutaan myös esidiabeteksestä.
Elämäntapamuutokset olivat myös tarpeen. Mikko tiesi itsekin, että käyttää suolaa yli suositusten, ja korkean verenpaineen vuoksi sen vähentämisestä oli hyvä aloittaa. Kolesteroliarvojen alentamiseksi kova rasva vaihtui pehmeään. Ylipaino alistaa myös monille sairauksille, joten painonhallintaan oli panostettava. Ruokavalion kokonaisvaltainen korjaaminen ja liikunnan lisääminen ovat siis nyt ohjelmassa.
Kokeista ei ilmennyt muuta huolestuttavaa, ja sydänfilmikin osoitti sydämen normaalia toimintaa. Jotain hyvää sentään.
Miehillä lyhyempi elinikä
Suomalaisten kroonisina kansantauteina pidetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mielenterveyden häiriöitä, allergioita, muistisairauksia, syöpäsairauksia, diabetesta sekä astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia. Nykyisin listaan voisi lisätä myös lihavuuden.
Yleisimpiä sydän- ja verisuonisairauksia ovat verenpainetauti, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt ja rasva-aineenvaihduntahäiriöt. Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat yhä merkittävän osan työikäisten kuolemista. Miesten kuolleisuus niihin on suurempi kuin naisten.
Naiset myös elävät pidempään kuin miehet – tyttöjen elinajanodote on 84 vuotta, mutta poikien 79 vuotta. Suomessa oli vuoden 2023 lopussa 1 153 yli satavuotiasta, joista 979 oli naisia ja vain 174 miehiä.
Valitettavan monet sairaudet ovat sellaisia, etteivät niiden oireet välttämättä tunnu eivätkä näy, alkuvaiheessa varsinkaan. Kun oireet vielä tulevat vähitellen, ei niitä itse aina huomaa, kun johonkin oireeseen on jo niin tottunut, että pitää sitä ihan normaalina olotilana.
Tyypillisesti monet kansansairautemme alkavat varttuneemmassa iässä, usein eläkeiän kynnyksellä, kuten Mikollakin.
60-vuotiaan miehen terveystarkastus
60-vuotiaan miehen terveystarkastus sisältää tyypillisesti laboratoriotutkimuksia, kuten veriarvojen mittaamista, eturauhasspesifin PSA-arvon ja testosteronitason seurantaa, sekä lääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen, johon kuuluu verenpaineen mittaus ja yleisen terveydentilan arviointi.
PVK eli perusverenkuva
kertoo verisolujen eli punasolujen, valkosolujen ja verihiutaleiden määrän sekä tietoa punasolujen laadusta. Peruskoe, jota käytetään useiden sairauksien ja yleisen terveydentilan arvioimiseen.
Lipidit
kertovat veressä kulkevien rasva-aineiden määrästä. Tuloksena raportoidaan veren kokonaiskolesteroli, LDL eli huono kolesteroli, HDL eli hyväkolesteroli ja triglyseridit. Lipidiprofiili auttaa arvioimaan sydän- ja verisuonitautien riskiä.
CRP eli C-reaktiivinen proteiini
on tulehduksen merkkiaine veressä, joka nousee monien tulehdustilojen yhteydessä, kuten infektioissa ja autoimmuunisairauksissa.
HbA1c eli glykosoitu hemoglobiini
on pitkäaikaissokeri. Se mittaa keskimääräistä verensokeritasoa viimeisten 2-3 kuukauden aikana. Tämä testi on tärkeä erityisesti diabeteksen toteamiseksi ja sen seurannassa.
Krea eli kreatiini
on kuona-aine, jota munuaiset suodattavat pois verestä. Sen määrä veressä kertoo kuinka hyvin munuaiset kykenevät tehtäväänsä veren puhdistajana.
Alat eli alaniiniaminotransferaasi
on maksaentsyymi, jonka kohonneet arvot voivat viitata maksan soluvaurioon esimerkiksi maksan rasvoittumisen seurauksena.
D-25 eli D-vitamiini 25-hydroksikolekalsiferoli
mittaa– D-vitamiinin määrää veressä. D-vitamiini on tärkeä luuston terveydelle ja immuunijärjestelmän toiminnalle. Alhainen D-vitamiinitaso voi altistaa erilaisille terveysongelmille, kuten luuston haurastumiselle ja heikentyneelle vastustuskyvylle.
Ferritiini
on proteiini, joka varastoi rautaa kehossa. Ferritiinitaso kertoo kehon raudan varastojen määrästä. Alhainen ferritiini voi viitata raudan puutteeseen.
TSH
on hormoni, joka säätelee kilpirauhasen toimintaa. Kohonnut TSH-arvo voi viitata kilpirauhasen vajaatoimintaan eli hypotyreoosiin, ja matala TSH-arvo voi viitata liikatoimintaan eli hypertyreoosiin.
S-Testo
mittaa testosteronin määrää veressä. Alhainen pitoisuus voi kertoa mieshormonin puutteesta.
B12-TC2
mittaa B12-vitamiinin määrää veressä ja sen kuljetusta kehossa. Alhainen taso voi viitata B12-vitamiinin puutokseen, joka voi aiheuttaa muun muassa anemiaa eli alhaista hemoglobiinia.
PSA eli prostataspesifinen antigeeni
on verikoe, joka mittaa eturauhasen spesifistä antigeenia. Kohonneet arvot voivat viitata eturauhassairauksiin kuten eturauhasen liikakasvuun.
Lähteet: puhti.fi, www.terwe.fi
