Uncategorized

Liikuntapelko on yleistä sydänsairailla

Sydänsairaat kaipasivat selkeitä ohjeita siitä, mitä liikuntaa voi harrastaa ja missä määrin.

Sydänliitto selvitti sydänsairaiden kokemuksia liikuntapelosta. Liikuntapelkoisille sydänsairaille suunnattuun kyselytutkimukseen vastasi yli 1 000 henkilöä.

Liikuntapelkoa kokevista vastaajista kolmanneksella pelko ei ollut helpottanut ajan myötä. Tulokset nostavat esiin vakavan ja usein vaietun ilmiön.

Kyselyn tulosten mukaan erityisesti sepelvaltimotautia, eteisvärinää ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat kokevat liikuntapelkoa.

”Moni pelkää, että liikunta pahentaa sairautta tai aiheuttaa kohtauksen. Tieto ja ohjaus voivat kuitenkin lievittää pelkoa merkittävästi”, kertoo sairastuneen tuen ja kuntoutuksen asiantuntija Pirjo Suomalainen Sydänliitosta.

Selkeitä ohjeita

Säännöllinen liikunta on keskeinen osa sairauden hoitoa valtaosassa sydänsairauksista. Se parantaa osaltaan sairauden ennustetta, arjessa jatkamista ja elämänlaatua. Liikunnan tulisikin olla päivittäinen osa arkea, teholtaan sopivaa ja hyvien kokemuksien kautta säännölliseen liikuntaan kannustavaa.

”Tiedon puute nousi toistuvasti esiin. Vastaajat kaipasivat selkeitä ohjeita siitä, mitä liikuntaa voi harrastaa ja missä määrin”, tiivistää liikuntaasiantuntija Annukka Alapappila Sydänliitosta.

Liikuntapelosta on mahdollista päästä eroon. Sydänliitto tarjoaa tukea liikuntapelon voittamiseen monella tapaa, kuten kursseilla ja verkosta saatavilla sisällöillä. Myös paikallisten sydänyhdistysten toiminnasta löytyy lääkkeitä rohkaistua liikkumaan sydänsairaudesta huolimatta.

”On ollut palkitsevaa huomata, miten alueemme sydänyhdistysten luontokuntosaliryhmien kävijät ovat saaneet lisää rohkeutta liikkumiseen. Kävijäpalautteissa on kehuttu ryhmien miellyttävää ja kannustavaa tunnelmaa sekä koettu ohjatut liikkeet hyviksi. Toiminta on saanut ihmiset rohkeasti ulos liikkumaan”, iloitsee terveydenedistäjä Päivi Ronkainen Sydänliitto Etelä-Suomen alueelta.

Lisää artikkeleita aiheesta

Ikäihmiset

Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet

Hyvä näkö- ja kuuloaisti tukevat itsenäistä arkea, kommunikointia sekä liikkumista ikääntyessä. Aistivaikeudet voivat heikentää arjessa selviytymistä sekä lisätä tuen tarvetta.…

Kansanterveys

Professori Pekka Puska: Nyt tarvittaisiin lihavuusprojekti

Emäntä vastasi: ”No siihen rojektiin”, kun häneltä tiedusteltiin, mihin sairauteen puoliso oli menehtynyt. Hän tarkoitti infarktia, mutta Pohjois-Karjalan takamailla vierasperäiset…