Ikäihmiset

Seniorin synkkä salaisuus

Ikäihmisiin kohdistuva väkivalta on yhä tabu, josta ei haluta puhua. Ikääntyneisiin kohdistuvaa, monentyyppistä väkivaltaa on kuitenkin paljon, ja siksi on löydettävä keinoja puuttua siihen.

Nainen kyljellään sängyllä mieli maassa.

Väkivallalla on aina seurauksia, jotka saattavat nopeuttaa ikääntymisprosessia ja pahentaa perussairauksia, jotka vaikuttavat ikäihmisen toimintakykyyn ja elämänhallintaan heikentävästi.

Ikäihmisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden.

Kaltoinkohtelu tapahtuu usein läheisessä ihmissuhteessa. Tekijä voi olla ikääntyneen puoliso, nykyinen tai entinen kumppani, lapsi, lapsenlapsi, muu sukulainen tai hoitaja. Kaltoinkohtelu voi ilmetä hoitosuhteessa myös huonona ja epäeettisenä kohteluna.

”Väkivalta saatetaan mieltää vain fyysiseksi väkivallaksi, mutta väkivalta voi olla myös esimerkiksi henkistä tai taloudellista”, toteaa Seniorin salaisuus – vapaaksi väkivallasta -hankkeen projektipäällikkö Katriina Bredberg Suvanto ry:stä.

”Jos on silmä mustana, ymmärretään, että kyse on väkivallasta, mutta muiden väkivallan muotojen kohteeksi joutunut ei aina edes itse tunnista, että kyseessä on väkivalta. Mutta väkivallasta on kyse aina, kun joutuu tekemään asioita vastoin tahtoaan.”

Seniorin salaisuus on Suvanto ry:n ja Pääkaupungin turvakoti Oy:n yhteinen hanke, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus STEA. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa, tavoittaa ja auttaa ikääntyneitä väkivallan kokijoita, tekijöitä ja heidän läheisiään sekä luoda kestäviä keinoja väkivaltaan puuttumiseksi.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii Katriina Bredberg Suvanto ry:stä, ja Pääkaupungin turvakoti Oy:stä mukana on asiantuntija Kirsi Lamminaho.

Suvanto ry on valtakunnallisesti toimiva järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan, kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön ehkäiseminen.

Uhrilla huoli tekijästä

”Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on todella iso tabu, joka kytkeytyy häpeään. Usein väkivallan kokija sulkeutuu, eikä kerro kaltoinkohtelusta kenellekään. Mitä läheisempi tekijä on, sitä vaikeampaa ikääntyneen on kertoa lähisuhdeväkivallasta tai läheisen aiheuttamasta uhasta”, kertoo Katriina Bredberg.

”Tilanne on uhrille raskas, kun siihen liittyy usein vielä se, että jos tekijä on oma lapsi tai lapsenlapsi, uhri tuntee edelleen myös rakkautta tekijää kohtaan. Lisäksi uhrilla on hirveä huoli siitä, miten tämä läheinen pärjää, ja uhri kokee, että hänen täytyy auttaa.”

”Auttaminen on tietysti kaunis asia, mutta jos se tapahtuu painostettuna, kyseessä on väkivalta.”

On paljon tapauksia, ettei ikääntyneellä enää riitä raha ruokaan tai omiin välttämättömiin lääkkeisiin, kun hän rahoittaa hyväksikäyttäjäänsä. Tilanteessa voi myös olla sellainen käänteinen asia, että uhri tarvitsee hyväksikäyttäjäänsä. Tekijä saattaa huolehtia uhrin asioista, esimerkiksi kuljettaa kauppaan tai antaa apua vaikka tietotekniikan käytössä.

Uhri tuntee usein syyllisyyttä epäonnistumisesta vanhempana ja haluaa suojella lasta. Häpeä, syyllisyys ja pelko estävät uhria hakemasta apua ja tukea. Ikääntynyt kantaa huolta tekijästä pitkälle tulevaisuuteen, jopa oman elinaikansa kantamattomiin.

Tyypillinen tilanne on, että aikuinen lapsi ei sitoudu hakeutumaan tarvitsemiensa palveluiden piiriin, kieltäytyy osallistumasta elämisen kuluihin, omien laskujensa maksuun ja omasta terveydestään huolehtimiseen.

Ikääntynyt vanhempi haluaa suojella lastaan viimeiseen asti ja avun hakeminen tapahtuu usein vasta pakon edessä.

”Avun piiriin hakeutuessaan ikääntyneet ensisijaisesti toivovat, että heidän lapsensa saisi apua tilanteessaan, huolimatta siitä, että ikääntyneen oma jaksaminen on äärirajoilla.”

Suvanto ry saa joka viikko yhteydenottoja iäkkäiltä, joka pyytävät apua itselleen ja aikuiselle lapselleen tai lapsenlapselleen.

Huumeet lisänneet hyväksikäyttöä

Sekään ei ole tavatonta, että aletaan ikään kuin jakaa perintöä etukäteen.

”Ajatellaan, ettei meidän äiti enää tarvitse uutta imuria tai uusia silmälaseja. Ikääntynyt ei enää saakaan käyttää omia rahojaan omiin tarpeisiinsa”, valaisee Katriina Bredberg

Huumeiden lisääntynyt käyttö näkyy myös.

”On paljon tapauksia, että lapsi tai lapsenlapsi hankkii vaatii rahaa päihteisiin vanhemmaltaan tai isovanhemmaltaan.”

Usein taustalla on aikuisen lapsen tai lapsenlapsen elämän kriisi tai elämänhallinnan pulmat: mielenterveyden häiriö, riippuvuudet päihteistä ja huumeista, peliriippuvuus tai velkaantuminen.

Lapsi tai lapsenlapsi on ongelmiensa vuoksi voinut menettää asuntonsa, ja yhtäkkiä hän majoittuukin äidin luokse tai mummolaan.

”Silloin ikääntyneen asunto on vallattu, ja hänen elämänsä päihderiippuvaisen kanssa on sietämätöntä.”

Väkivalta on ikääntyvän ihmisen identiteettiä ja ihmisoikeuksia kohtaan loukkaus, joka horjuttaa minäkuvaa.

Aiemmat kriisit taustalla

Ikääntyneen elämänhistoria ja aiemmat väkivaltakokemukset kulkevat mukana elämässä. Väkivaltaan voivat vaikuttaa myös ylisukupolviset kokemukset: yksilöiden, perheiden ja sukujen historia.

”Parisuhteessa väkivalta kulkee mukana mahdollisesti vuosikymmenten mittaiselta ajalta. Aiemmat parisuhdekriisit ja käsittelemättömät ristiriidat saattavat olla niin sementoituneita, että ne ovat läsnä myös nykyisyydessä, ja silloin vuosikymmenten riitely voi muuttua väkivallaksi”, toteaa Bredberg.

Vuosien saatossa lähisuhdeväkivalta voi normalisoitua eikä sitä edes tunnisteta lähisuhdeväkivallaksi.

Väkivallasta huolimatta parisuhteessa on ollut myös onnellisia ja rakkaita hetkiä. Juuri siksi sen esille tuominen on monille hyvin vaikeaa. Väkivallan tekijää, läheistä ihmistä, ei haluta loukata ja satuttaa siitä huolimatta, että hän loukkaa ja satuttaa uhria.

”Väkivallan kokijan ja tekijän välillä on pitkäkestoinen tunneside, jota ikääntyneen ei ole helppo rikkoa tai katkaista.”

Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti voi olla myös tahatonta, passiivista. Tällöin ikääntyneen kaltoinkohtelu tai laiminlyönti johtuu esimerkiksi läheisauttajan, hoitajan tai muun hoidosta vastaavan henkilön osaamattomuudesta, tiedonpuutteesta tai uupumuksesta. Tällöin hoitaja ei uupumuksensa tai tietojen tai taitojen puutteen vuoksi ymmärrä vaarantavansa hoidettavansa hyvinvointia ja turvallisuutta.

Väkivalta ei ole yksityisasia

Lähisuhdeväkivallalle altistavia tekijöitä ovat muun muassa väkivaltainen parisuhde- tai perhehistoria, mustasukkaisuus, yksinäisyys, eristäytyneisyys, ikääntyneen tai hänen puolisonsa toimintakykyä ja elämänhallintaa heikentävät sairaudet, kuten mielenterveyden häiriöt ja muistisairaus, riippuvuussuhde väkivallan tekijään, ikääntyneen, hänen puolisonsa päihteiden väärinkäyttö ja läheisauttajan uupuminen, mikäli parisuhteessa toinen toimii läheisauttajan roolissa.

”Erityistä huomiota on kiinnitettävä iäkkäiden pariskuntien lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja tunnistamiseen muun muassa omaishoitotilanteessa”, sanoo projektipäällikkö Katriina Bredberg.

Väkivalta ei ole yksityisasia. Myös lainsäädäntö velvoittaa puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan. Asiaa koskevat monet lait perustuslaista alkaen, sekä useat kansainväliset sopimukset.

Vanhuspalvelulaki velvoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiset ja sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa olevat ilmoittamaan sosiaalihuollon viranomaiselle, jos havaitaan, että iäkäs henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.

Kenellä tahansa on oikeus salassapitosäännösten estämättä tehdä sosiaaliviranomaisille huoli-ilmoitus tällaisessa tilanteessa olevasta iäkkäästä henkilöstä. Sosiaaliviranomaisten velvollisuus on selvittää tilannetta ja tarjota ikääntyneen tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Ikääntyneellä on myös oikeus siirtyä turvakotiin.

Nainen sininen huppari päällä.
”Erityistä huomiota on kiinnitettävä iäkkäiden pariskuntien lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja tunnistamiseen muun muassa omaishoitotilanteessa”, sanoo projektipäällikkö Katriina Bredberg.


Väkivallan muotoja

Fyysinen väkivalta

– kivun ja vahingon aiheuttaminen kehoon lyömällä, tönimällä, tukistamalla, repimällä tai ravistelemalla

– kiinni pitäminen tai sitominen

– hoidon tai lääkityksen laiminlyönti tai ylilääkitseminen

Henkinen väkivalta

– psyykkisen hyvinvoinnin vahingoittaminen haukkumalla, vähättelemällä, nöyryyttämällä

– alistaminen, eristäminen, kontrollointi, oman tahdon mukaisesti toimimisen tai tunteiden ilmaisun rajoittaminen,

itsemurhalla uhkaaminen

– auttamisen lopettamisella kiristäminen

– vainoaminen, seuraaminen

Taloudellinen väkivalta

– taloudellisen itsemääräämisen loukkaaminen tai rajoittaminen

– rahan käytön kontrollointi

– rahan tai muun omaisuuden myyminen tai hävittäminen ilman lupaa

– hyväntahtoisuuden, avun tarpeen,luottamuksen tai alentuneen arviointikyvyn hyväksikäyttö rahanpyynnöissä

– kiristäminen ja uhkailu taloudellisen hyödyn saamiseksi

– taloudellisesta vastuunotosta kieltäytyminen

Hengellinen väkivalta

– uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen

– uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu

– väkivallalla uhkailu tai sen käyttö uskontoon viittaamalla

Digitaalinen väkivalta

– vaino, kontrollointi ja tarkkailu hyödyntäen teknologiaa, kuten älypuhelinta, sähköpostia ja sosiaalista mediaa

Seksuaalinen väkivalta

– seksuaalista identiteettiä loukkaavaa käyttäytymistä, ahdistelua, raiskaus tai sen yritys, seksuaalinen koskettelu vastoin tahtoa tai muu teko, joka loukkaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta

Lisää artikkeleita aiheesta

Ikäihmiset

”Seniorin pitää varautua tulevaan”

Helsingin entinen kaupunginjohtaja, ylipormestari Eva-Riitta Siitonen viihtyy asunnossaan Helsingin kantakaupungissa, mutta silti hän on alkanut pohtia senioritaloon muuttoa. ”Minusta ikääntyvän…