Tutkimuksen mukaan suurin osa eli 69 prosenttia itsehoitolääkkeisiin liittyvistä vaaratilanteista liittyi asiakkaan omaan toimintaan. Näistä kuitenkin 80 prosenttia oli läheltä piti -tilanteita, joissa apteekin henkilökunnan antama neuvonta esti virheen etenemisen.
Tyypillisiä itsehoitolääkkeiden käyttöön liittyviä vaaratilanteita olivat lääkkeen valinta väärään vaivaan, haitalliset yhteisvaikutukset sekä lääkkeiden päällekkäinen käyttö. Yli puolessa asiakkaan toimintaan liittyvistä vaaratilanteista kyse oli korkean riskin itsehoitolääkkeistä, kuten tulehduskipulääkkeistä, joita ovat esimerkiksi ibuprofeeni ja asetyylisalisyylihappo.
Yli puolessa asiakkaan toimintaan liittyvistä vaaratilanteista kyse oli korkean riskin itsehoitolääkkeistä.
Tutkimus osoittaa, että apteekkien lääkeneuvonta esti valtaosan virheistä ennen lääkkeen ostoa. Yleisimmin farmasian ammattilainen esti virheen arvioimalla lääkkeen tarpeen, tunnistamalla haitalliset yhteisvaikutukset, korvaamalla sopimattoman lääkkeen sopivammalla sekä tarvittaessa kieltäytymällä myynnistä. Neuvonta oli ratkaisevaa erityisesti tulehduskipulääkkeisiin liittyvissä tilanteissa. Tutkimuksen mukaan yli puolet väärin valituista tulehduskipulääkkeistä vaihdettiin apteekissa parasetamoliin.
Myös farmasian ammattilaisten toimintaan liittyi vaaratilanteita. Näitä oli 31 prosenttia tapauksista, ja useimmiten kyse oli väärän tai sopimattoman itsehoitolääkkeen myymisestä epähuomiossa asiakkaalle. Tilanteissa korostui ulkonäöltään ja nimeltään toisiaan muistuttavien lääkkeiden sekoittuminen.
Merkittävin yksittäinen riskitekijä vaaratilanteiden taustalla oli asiakkaan puutteellinen tieto, esimerkiksi väärät käsitykset itsehoitolääkkeistä, muiden käytössä olevien lääkkeiden unohtaminen ja virheellinen itsearvio vaivan syystä.
”Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että apteekkien lääkeneuvonta on kriittinen turvamekanismi itsehoitolääkkeiden käytössä. Erityisesti korkeaan riskiin liittyvien itsehoitolääkkeiden turvallinen käyttö edellyttää farmasian ammattilaisten osaamiseen perustuvaa ohjausta”, toteaa tutkimuksen erikoistumiskoulutuksen projektityönään toteuttanut proviisori Anna Häyrinen.
Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa analysoitiin 316 itsehoitolääkkeisiin liittyvää lääkitysturvallisuuspoikkeamaa, jotka oli raportoitu valtakunnalliseen HaiPro-järjestelmään vuosina 2021–2023 avohuollon apteekeissa.
