Kävelykyky ja sen ylläpitäminen on tärkeää itsenäisen elämän kannalta. Kävelyn mukauttaminen, esimerkiksi vauhtia hidastamalla tai apuvälineillä, voi ennakoida toimintakyvyn heikkenemistä, mutta se myös tukee itsenäistä arkea.
Pitkäkestoisen kävelyn rasittavuutta iäkkäillä henkilöillä on kuitenkin tutkittu vain vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten iäkkäiden henkilöiden kokemat kävelyvaikeudet ja kävelyn mukauttaminen ovat yhteydessä kävelyn kestoon ja nopeuteen.
Hitaampikin kävely voi kuormittaa
Tutkimuksessa havaittiin, että kävelyvaikeudet ja kävelyn mukauttaminen eivät vaikuttaneet kävelyn kestoon ja kävelyn aiheuttamaan rasitustuntemukseen.
Tutkimukseen osallistuvat kävelivät sellaista vauhtia, joka tuntui heille hieman rasittavalta. Kävelyn jatkuessa rasitustuntemus ja syke nousivat kaikilla riippumatta kävelynopeudesta.
“Tämä viittaa siihen, että myös hitaampi pitkäkestoinen kävely voi tuntua kuormittavalta”, sanoo väitöskirjatutkija Heli Peltomaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Iäkkäät henkilöt, jotka mukauttivat kävelyään, kävelivät yhtä nopeasti ja pitkään kuin he, jotka eivät kokeneet vaikeuksia kävelyssä.
”Havainto oli yllättävä, sillä kävelynopeuden hidastaminen tai kävelyn keston lyhentäminen ovat tyypillisiä kävelyn mukauttamisen keinoja.”
Kävelyn intensiteettiä tulisi arvioida yksilöllisesti
Peltomaa korostaa, että liikunnan intensiteettiä tulisi arvioida suhteessa yksilön kuntoon ja toimintakykyyn – erityisesti silloin, kun kyseessä ovat iäkkäät henkilöt, joiden kävelykyky on heikentynyt.
“Iäkkäälle henkilölle kävely voi tuntua raskaalta, vaikka se olisi hidasta. Jos liikunnan intensiteettiä arvioidaan kaikille samalla tavalla, saatetaan aliarvioida iäkkään henkilön todellista ponnistusta. Hidas kävely ei välttämättä rekisteröidy aktiivisuudeksi liikemittarissa, vaikka se tuntuisi rasittavalta.”
Tarve mukauttaa kävelyä tai kävelyvaikeudet eivät tarkoita liikkumisen lopettamista.
“Iäkkäiden henkilöiden kannattaa jatkaa kävelyä – omaan tahtiin ja omilla ehdoillaan”, muistuttaa Peltomaa.
Tutkimus kuuluu Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaan AGNES-hankkeeseen. Laboratoriossa suoritettuun 30 minuutin kävelytestiin osallistui noin sata 78–90-vuotiasta miestä ja naista. Kävelyn aikana mitattiin muun muassa sykettä ja askeltiheyttä puettavilla sensoreilla sekä seurattiin koettua rasitustuntemusta. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään henkilöiden itse raportoimien kävelyvaikeuksien, kävelyn mukauttamisen ja ei kävelyvaikeuksia perusteella.
