Terveydenhoito

Lähes 80 prosenttia suomalaisista kokee hoitoon pääsyn vaativan sinnikkyyttä

Suomalaisten luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista uskoo terveydenhuollon heikkenevän tulevaisuudessa entisestään; viidennes jopa merkittävästi. Jotta suomalaisten luottamus terveydenhuollon tulevaisuuteen voidaan palauttaa, on rajalliset resurssit kohdennettava kaikkien toimijoiden yhteistyössä tarkoituksenmukaisesti.

Mies lääkärin puheilla

Luottamus terveydenhuollon ammattilaisten osaamiseen on korkealla.

– kolmannes kokee jääneensä ilman tarvitsemaansa apua

Taloustutkimuksen tammikuussa toteuttaman Terveyspalvelut Suomessa 2026 -tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen terveydenhuolto heikkenee seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastaajista 22 prosenttia uskoo sen heikkenevän merkittävästi. Erityisesti heikkenemistä nähdään julkisessa terveydenhuollossa.

”Terveydenhuollon tila ja tulevaisuus Suomessa puhututtavat, mikä on ilmeistä, sillä se on meidän kaikkien yhteinen asia. Pidämme luottamuksen murentumista huolestuttavana ja uskomme sen kertovan muun muassa siitä, että kehitystyössä terveydenhuoltoa joudutaan katsomaan liian usein järjestelmän, ei yksilön, näkökulmasta. Varmaa on, että luottamuksen palauttamiseen tarvitaan kaikkien terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä”, Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi sanoo.

Avun saaminen vaatii oma-aloitteisuutta ja sinnikkyyttä

Terveyspalvelut Suomessa 2026 -tutkimuksen mukaan neljännes suomalaisista luottaa hoitoon pääsyyn ja viidennes siihen, että julkisissa terveyspalveluissa vastaanottoajan saa riittävän nopeasti. Tärkeimpinä terveydenhuollon kehityskohteina nähdään hoitoon pääsyn nopeuttaminen sekä julkisten palvelujen parempi saatavuus.

Vastaajista 79 prosentin mielestä avun saaminen vaatii oma-aloitteisuutta ja sinnikkyyttä, ja 30 prosenttia kokee, ettei ole saanut apua silloin, kun on sitä tarvinnut julkisessa terveydenhuollossa. Hieman alle puolet kokee tulleensa kuulluksi.

”Erityisen huolestuttavaa on se, että avun saamisen koetaan vaativan sinnikkyyttä. Terveydenhuollon pitäisi toimia päinvastoin: tunnistaa riskit ajoissa, ohjata hoitoon sujuvasti ja varmistaa, että ihminen tulee kuulluksi silloin, kun tarve on”, Riihijärvi sanoo.

”Reaktiivisesta ja suoriteperusteisesta hoidosta on viimeistään nyt siirryttävä ennakoivaan ja vaikuttavuusperusteiseen terveydenhuoltoon. Se tarkoittaa hoitoon pääsyn nopeuttamista silloin, kun on tarve, mutta myös parempaa resurssien kohdentamista”, hän jatkaa.

Luottamus järjestelmään murentunut – luotto ammattilaisiin kuitenkin vahva

Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan luottamus terveydenhuollon ammattilaisten osaamiseen on korkealla. Vastaajista 77 prosenttia luottaa henkilöstön ammattitaitoon yksityisessä ja 72 prosenttia julkisessa terveydenhuollossa.

”Luottamus alan ammattilaisiin on vahva, mutta itse järjestelmään heikko.

”Luottamus alan ammattilaisiin on vahva, mutta itse järjestelmään heikko. Suurimmat haasteet ovat järjestelmän rakenteissa ja hoitoon pääsyssä. Kun hoitoon on päästy, asiakaskohtaamisiin ja ammattilaisten toimintaan ollaan tyytyväisiä. Tämä vahvistaa sitä, että meillä on Suomessa maailman parhaat ammattilaiset. Kaikkien toimijoiden tulisi huolehtia siitä, että heille tarjotaan jatkossakin mahdollisuus tehdä työnsä jokaisen potilaan tarpeet huomioiden”, Riihijärvi toteaa.

Riihijärvi nostaa esimerkiksi 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun mukaiset palvelut.

”Pihlajalinnassa näiden palveluiden asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-luku on ollut korkea. Mielestämme tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että hoitoon on päästy nopeasti ja sujuvasti. Uskon, että kokeilu vahvistaa kansalaisten luottamusta suomalaiseen terveydenhuoltoon”, Riihijärvi kertoo.

Taloustutkimus toteutti Terveyspalvelut Suomessa 2026 -tutkimuksen internetpaneelissa tammikuussa 2026. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 183 vähintään 18-vuotiasta suomalaista aikavälillä 21.–26.1.2026. Pihlajalinnan toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten näkemyksiä terveyspalveluista ja hoitoon pääsystä. Lisätietoja tutkimuksesta täältä.

Lisää artikkeleita aiheesta

Testamentti

Yhä useampi suomalainen on laatinut testamentin

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n teettämän tutkimuksen mukaan 18 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin ja 40 prosenttia on harkinnut sen tekemistä.…

Kieli ja kulttuuri

”Varsinaiskarjala on sydämeni kieli”

Evakoilla on koko ajan vierauden tunne. Ihan kuin ei sopisi porukkaan, ja koko ajan on oltava liikkeessä. ”Isänikin mainitsi koko…

Kansanterveys

Paljon puhuttu kolesteroli

LDL-kolesteroli on kolesteroliaineenvaihdunnan pahis. Kun verenkierrossa kiertää sitä liikaa, alkaa sitä työntyä valtimon hennon ohuen solukon läpi valtimon seinämään. Rasvakertymän…