Suuren vastaajajoukon, 12 436 vastaajan, tulokset osoittavat, että suuri joukko eläkeläisiä elää jo nyt äärimmäisen niukoilla tuloilla – ja että julkinen keskustelu eläkkeiden leikkaamisesta koetaan sekä epäoikeudenmukaisena että loukkaavana.
Kyselyyn vastanneista yli puolet kertoi toimeentulovaikeuksista, ja lähes 15 prosenttia joutuu tinkimään päivittäisistä välttämättömyysmenoista kuten ruoasta, lääkkeistä ja asumisesta. Neljänneksellä ei ole lainkaan säästöjä, ja 42 prosenttia on joutunut turvautumaan säästöihinsä viimeisen vuoden aikana.
“Eläke menee asumiseen ja lääkkeisiin – harrastuksista ja sosiaalisesta elämästä on pitänyt luopua.”
Leikkauspuhe aiheuttaa huolta ja kokemus loukatuksi tulemisesta on laaja
Kysely osoittaa, että eläkkeiden leikkaamista koskevalla julkisella puheella on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden hyvinvointiin.
80 prosenttia koki että eläkeläisiä kohdellaan huonosti tai on vähätelty poliitikkojen kannanotoissa. 73 prosenttia koki, että eläkeläisiä kohdellaan huonosti tai on vähätelty tiedotusvälineissä. Sosiaalisessa mediassa huonoa tai vähättelevää kohtelua koki 70 prosenttia.
80 prosenttia vastaajista kertoo olleensa huolestunut leikkausvaatimuksista. Kolmannes on ollut huolissaan lähes päivittäin. Moni kuvaa tuntevansa itsensä “toisen luokan kansalaiseksi” ja “yhteiskunnan taakaksi”.
“Olemme rakentaneet tämän maan. Nyt meitä pidetään rasitteena.”
Vain neljä prosenttia vastaajista katsoo, että eläkeläiset itse ovat riittävästi edustettuna eläkejärjestelmää koskevassa julkisessa keskustelussa. Tämä viittaa vahvaan aliedustettuna olemisen kokemukseen ja kokemukseen vaikutusmahdollisuuksien puutteesta.
”Ihmisarvon alentumisen kokemus, osattomuus ja poliittisen kuulluksi tulemisen puuttuminen ovat yhteiskunnallinen demokratiakokemuksen haaste”, toteaa Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo.
Eläkeläiset ovat jo osallistuneet säästöihin – ja kovin seurauksin
Kysely kumoaa väitteen, että eläkeläiset olisivat jääneet sopeutustoimien ulkopuolelle. Vuosien 2024–2026 päätökset ovat kohdistuneet voimakkaasti erityisesti heihin. Eläketulon verotusta on kiristetty ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja nostettu sekä lääkkeiden omavastuita ja arvonlisäveroa nostettu. Asumistuen ehtojen kiristymisen ja indeksijäädytyksen myötä tuhannet eläkeläiset ovat pudonneet pois asumistuen piiristä.
”Julkisen talouden säästötoimilla on ollut eläkeläisten kannalta vakavia ja ihmisarvoa heikentäviä seurauksia”, kuvailee Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo.
Kyse ei ole ainoastaan koetusta epävarmuudesta, vaan tilanteista, joissa palvelujen riittämättömyys uhkaa vaarantaa terveyden ja turvallisuuden.
”Vanhusten tilanne Suomessa tällä hetkellä hävettävän huonossa kunnossa. Laitospaikat vähennetty ja mihinkään ei pääse hoitoon. Huonokuntoiset kotona heitteillä, ei paljon auta jos kotihoito käväisee.”
Leikkauksilla olisi kielteisiä vaikutuksia koko kansantalouteen
Eläkkeet kohdentuvat lähes täysimääräisesti kotimaiseen kulutukseen ja verotuloihin. Heikennyksillä olisi siten laajempia seurauksia ostovoimaan mikä vaikuttaisi yritysten kysyntään ja verokertymään. Todennäköistä myös olisi, että eläkeläisten tarve muille tukimuodoille kasvaisi.
Eläkeliitto muistuttaa, että eläkeläisten maksama veropotti oli vuonna 2022 lähes 7,5 miljardia euroa, mikä tekee eläkeläisistä merkittävän osan julkisen talouden rahoituspohjaa.
Eläkeliitto peräänkuuluttaa vastuullista ja faktapohjaista keskustelua eläkkeistä sekä ymmärrystä eläkeläisten nykyisestä taloudellisesta tilanteesta.
Eläkeläiskentän viesti päättäjille
Eläkeliitto peräänkuuluttaa vastuullista ja faktapohjaista keskustelua eläkkeistä sekä ymmärrystä eläkeläisten nykyisestä taloudellisesta tilanteesta.
”Eläkkeitä ei tule leikata. Monet eläkeläiset elävät jo nyt toimeentulon äärirajoilla, eikä lisäheikennyksiä ole mahdollista kestää. Myös pelkkä leikkauspuhe murentaa luottamusta ja ihmisarvoa”, Irene Vuorisalo muistuttaa.
Kursiivit lainaukset ovat kyselyn avovastauksista.
