Tutkimuksessa selvitettiin camelinaöljyn sekä rasvaisen ja vähärasvaisen kalan käytön vaikutuksia kolesterolia kuljettavien lipoproteiinien kokoon ja koostumukseen. HDL-lipoproteiini tunnetaan yleisesti ”hyvänä kolesterolina”, mutta tarkkaan ottaen HDL-hiukkasten hyödyllisyys näyttää riippuvan niiden koosta ja koostumuksesta.
Suurten HDL-hiukkasten on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin, kun taas pienet HDL-hiukkaset voivat lisätä sairastumisriskiä. IDL-lipoproteiini puolestaan on ”pahana kolesterolina” tunnetun LDL:n esiaste. Kalan sisältämien pitkäketjuisten omega-3-sarjan rasvahappojen on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan suotuisasti lipoproteiinien kokoon ja koostumukseen. Camelinaöljy taas sisältää kasviperäistä omega-3-sarjan rasvahappoa, alfalinoleenihappoa, jonka vaikutuksia lipoproteiineihin ei juurikaan ole tutkittu.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 79 iältään 40–72-vuotiasta miestä ja naista, joilla oli heikentynyt sokeriaineenvaihdunta. Tutkittavat jaettiin 12 viikon ajaksi satunnaisesti neljään ryhmään: camelinaöljy, rasvainen kala, vähärasvainen kala ja vertailuryhmä.
Kalaryhmissä tutkittavia ohjeistettiin käyttämään neljästi viikossa joko rasvaista tai vähärasvaista kalaa ja camelinaöljyryhmässä tutkittavien tuli käyttää päivittäin 30 millilitraa camelinaöljyä. Vertailuryhmässä kalaa sai syödä kerran viikossa, eikä camelinaöljyä tai muita alfalinoleenihappoa sisältäviä öljyjä, kuten rypsiöljyä, saanut käyttää.
Rasvaisen kalan käytön havaittiin muuttavan edullisesti HDL-hiukkasten kokoa ja rasvakoostumusta, kun taas camelinaöljyn käyttö pienensi haitallisten IDL-hiukkasten pitoisuutta. Näillä muutoksilla voi olla edullinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Vähärasvaisen kalan käytöllä ei havaittu vaikutuksia lipoproteiinihiukkasten määrään, kokoon tai koostumukseen. Tulokset julkaistiin Molecular Nutrition & Food Research-tiedelehdessä.
