Puolen tunnin saunominen, jonka välissä oli lyhyt vilvoittelu kylmässä suihkussa, nosti kaikkien valkosolutyyppien määriä veressä. Kahden immuunipuolustukselle keskeisen valkosolutyypin eli neutrofiilien ja lymfosyyttien määrät palasivat lähtötasolleen puolessa tunnissa.
”Tämä voi kertoa siitä, että saunominen mobilisoi lisää valkosoluja verenkiertoon kudoksista, minne ne varastoituivat takaisin saunomisen jälkeen. Valkosolujen jaksottainen vapautuminen verenkiertoon on hyväksi, sillä varastoista poistuessaan ne voivat tarkkailla ja reagoida taudinaiheuttajiin paremmin”, kertoo akatemiatutkija Ilkka Heinonen Turun yliopistosta.
Valkosolujen vapauttaminen verenkiertoon, mitä tapahtuu myös esimerkiksi liikunnan yhteydessä, on elimistön keino parantaa niiden tarkkailutehtävää koko kehossa ja tehostaa immuunipuolustusta.
Immuunisolujen lisäksi tutkimuksessa mitattiin myös lukuisien immuunipuolustukseen osallistuvien välittäjäaineiden, sytokiinien, pitoisuuksia. Saunominen ei keskimäärin juurikaan muuttanut niiden pitoisuuksia veressä.
”Kiinnostavaa kuitenkin oli, että useiden sytokiinien pitoisuudet muuttuivat sen mukaan, mitä enemmän kehon lämpötila nousi saunoessa. Valkosolumuutoksilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä kehon lämpötilan muutokseen”, sanoo tutkimusta johtanut professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta.
Säännöllisellä saunomisella on havaittu useita terveysvaikutuksia, ja uudet tulokset voivat osaltaan selittää näiden vaikutusten syntymistä elimistössä. Tutkijat kuitenkin tähdentävät, että tutkimus rajoittui yhteen saunomiskertaan ja välittömiin vaikutuksiin eikä sen perusteella voi tehdä varmoja johtopäätöksiä pidempiaikaisten terveysvaikutusten kehittymisestä.
Tutkimukseen osallistui 51 aikuista, joiden ikä oli keskimäärin 50 vuotta. Tulokset on julkaistu lämpövaikutuksiin keskittyvässä Temperature -tiedelehdessä.
