Vaihdevuosioireiksi tunnistetaan kyllä hikoilu ja kuumat aallot, mutta psyykkiset ja kognitiiviset oireet voivat jäädä diagnosoimatta. Niinpä univaikeuksia tai mielialan vaihtelua valittavalle vaihdevuosi-ikäiselle naiselle voidaan tarjota mieliala- ja unilääkkeitä. Diagnoosiksi voi tulla virheellisesti masennus tai uupumus. Ongelmien todellinen syy voi kuitenkin olla estrogeenin puute.
Nykyihmisen kronologinen ikä on kasvanut. 50-vuotispäivän jälkeen arvokasta aikuista elämää voi olla vielä saman verran edessä kuin on jo takana. Elämänlaadun vuoksi on tärkeää tiedostaa, että vaihdevuosioireet voivat kestää pitkään ja heikentää naisten elämänlaatua voimakkaasti.
Onneksi yhteiskunta alkaa herätä myös siihen, että menopaussi-ikäiset ja sen ohittaneet naiset ovat arvokasta pääomaa niin työelämässä kuin yhteiskunnan tukipilareinakin.
”Onneksi yhteiskunta alkaa herätä myös siihen, että menopaussi-ikäiset ja sen ohittaneet naiset ovat arvokasta pääomaa niin työelämässä kuin yhteiskunnan tukipilareinakin, esimerkiksi isovanhemmuudessa ja vapaaehtoistyössä. Vaihdevuosioireiden hoitoon ollaankin pikku hiljaa kiinnitetty enemmän huomiota”, toteaa naistentautien ja synnytysten dosentti, kognitiivis-integratiivinen psykoterapeutti Katja Kero.
Estrogeeni eli naishormoni on tunnetusti tärkeä aivojen toiminnan ja mielialan säätelyn kannalta, ja sen puute voi vaikuttaa negatiivisesti sekä mielialaan että uneen. Kun oireita ei tunnisteta ja hormonikorvaushoitoja mahdollisesti pelätäänkin, monien naisten elämänlaatu huononee aivan turhaan.
”Monet vaihdevuosi-ikäiset naiset saattavat kärsiä mieliala- ja unihäiriöistä ilman, että saavat asianmukaista hoitoa, joka perustuisi siihen, että otetaan huomioon mahdollisia vaihdevuosioireita. Estrogeenin puute voi olla monen naisen mieliala- ja unihäiriöiden taustalla, erityisesti vaihdevuosia lähestyvillä tai ne jo kokeneilla naisilla.”
Estrogeenivajauksesta johtuvia oireita voi tulla jo ennen menopaussia. Ne voivat myös jatkua pitkään sen jälkeen.
”Keskimäärin vaihdevuosioireet kestävät seitsemän vuotta, toisilla pidempäänkin – jopa 15–20 vuotta. Muut vaihdevuosioireet yleensä helpottavat ajan kuluessa, mutta emättimen limakalvovaivat lisääntyvät.”
Keskimäärin vaihdevuosioireet kestävät seitsemän vuotta, toisilla pidempäänkin, jopa 15–20 vuotta.
Vajaus vaikuttaa psyykeen
”Estrogeenin puute on tunnistettu yhdeksi tärkeäksi tekijäksi erityisesti vaihdevuosien aikana ilmenevissä mielialaoireissa”, toteaa Kero.
Estrogeenin rooli aivojen toiminnassa on monivaiheinen, ja se vaikuttaa muun muassa mielialan säätelyyn, stressireaktioihin ja kognitiivisiin toimintoihin. Ennen kaikkea estrogeenin puute heikentää unta.
Estrogeeni vaikuttaa myös aivojen välittäjäaineisiin, kuten serotoniiniin ja dopamiiniin, jotka ovat tärkeitä mielialan säätelyssä. Estrogeenin puute voi johtaa mielialan laskuun, ärtyneisyyteen ja jopa masennusoireiden ilmestymiseen.
”Monet naiset kokevat voimakkaita mielialan vaihteluita ärtyneisyydestä itkuisuuteen ja melankoliaan. Erityisesti esivaihdevuosissa voi olla suurta vuoristorataa.”
Estrogeeni vaikuttaa aivojen alueisiin, jotka säätelevät muistia, oppimista ja kognitiivisia kykyjä. Estrogeenin väheneminen voi heikentää näitä toimintoja, ja naiset voivat kokea aivosumua. Oireita voivat olla muun muassa muistihäiriöt, kuten unohtaminen, vaikeus muistaa tärkeitä tietoja tai tapahtumia, keskittymisvaikeudet, kuten jatkuva häiriintyminen ja vaikeus pitää mielessä useita asioita kerralla. Myös hidas ajattelu ja vaikeus tehdä nopeita päätöksiä sekä yleinen epätarkkuus ajattelussa ja henkinen väsymys kuuluvat oireisiin.
Masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta esiintyy joidenkin tutkimusraporttien mukaan jopa puolella vaihdevuosi-ikäisistä naisista.
”On kuitenkin muistettava, että kaikki vaihdevuosi-ikäisten ongelmat eivät aina johdu estrogeenin puutteesta. Muut sairaudet ja kuormittava elämäntilanne voivat aiheuttaa samanlaisia oireita, sanoo Kero.
Vaihdevuosi-ikään voidaan liittää varsinaiset ”ruuhkavuodet”, joihin liittyy usein kuormittavina tekijöinä työstressi, lapsenlapsien hoito, omien vanhempien vanheneminen ja hoitovastuu.”
Estrogeeni on mukana myös unirytmin säätelyssä ja unenvaiheiden hallinnassa.
”Estrogeenin puute voi johtaa univaikeuksiin, kuten unettomuuteen, heräilyihin yöllä tai levottomaan uneen. Unen laatu heikkenee, sillä heräämiset häiritsevät normaalin unen vaiheita. Tämä puolestaan voi vaikuttaa mielialaan ja yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin”, toteaa Katja Kero.
Yöhikoilu ja kuumat aallot ovat yleisiä vaihdevuosioireita, jotka voivat häiritä unta ja johtaa väsymykseen, mikä puolestaan voi pahentaa psyykkisiä oireita, kuten masennusta ja ahdistusta.
Vaihdevuosioireiden erotusdiagnostiikassa pitää ottaa huomioon myös monet sairaudet, kuten ylipaino, kilpirauhasen toimintahäiriöt, uniapnea ja ahdistus, jotka vaikuttavat usein uneen ja muun muassa lisäävät yöhikoilua.
Estrogeenin lasku voi aiheuttaa myös jatkuvaa väsymystä ja energian puutetta. Silloin ei jaksa tehdä päivittäisiä toimia, mikä puolestaan voi vaikuttaa mielialaan ja lisätä psyykkistä kuormitusta.
Hormonihoitoa kannattaa kokeilla
Vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa kannattaa kokeilla, jos ei ole vasta-aiheita. Vasta-aihe tarkoittaa lääketieteessä jotakin sairautta tai tilaa, joka estää jonkin hoidon tai tutkimuksen käytön.
”Hormonihoito tulisi aloittaa silloin, kun oireita alkaa tulla. Kun menopaussista eli viimeisistä luonnollisista kuukautisista on yli viisi, saatikka jo kymmenen vuotta, hoitoa ei pitäisi enää tukosriskin vuoksi aloittaa”, toteaa Katja Kero.
Jokaisen naisen kohdalla haetaan yksilöllistä estrogeenitasoa. Hormonia voidaan ottaa tabletteina tai ihon kautta laastarina, suihkeena tai geelinä. Hoito aloitetaan yleensä pienillä annoksilla, joita voidaan kasvattaa tarpeen mukaan.
Veritukosriskin suhteen ihon kautta annostelu on turvallisempaa.
”Jos naisella on kohtu tallella, hän tarvitsee keltarauhashormonin kohdun limakalvon suojaksi. Jos keltarauhashormonia ei käytä, pelkkä estrogeeni altistaa kohtusyövän synnylle. Keltarauhashormonia voidaan annostella tablettina tai hormonikierukassa. Joihinkin laastareihin on estrogeenin lisäksi liitetty suoraan keltarauhashormoni.”
Käyttöä pidempäänkin
Jos naisella ei ole lääketieteellisiä esteitä, kuten rintasyöpää, gynekologisia hormoniriippuvaisia syöpiä, sydän- ja verisuonitauteja tai syvän laskimotukoksen riskiä, hormonikorvaushoitoa voidaan käyttää tarvittaessa pidempäänkin.
”Elämäntavat vaikuttavat hoidon turvallisuuteen. Hoikka tai normaalipainoinen, tupakoimaton, liikkuva nainen, jonka kolesterolitasot ja verenpaine ovat normaalit, voi käyttää estrogeenia turvallisesti pidempään. Alkoholinkäytön kohtuullisuus on myös tärkeää”, sanoo Katja Kero.
Sukurasitus on myös otettava huomioon. Naisen on hyvä käydä läpi sukuriskit rintasyövän ja veritukosten suhteen ennen pitkäaikaista hormonikorvaushoitoa. Sukurasitus voi vaikuttaa hoidon valintaan ja keston arviointiin.
”Yli 65-vuotiailla naisilla on jo itsessään suurempi veritukosriski, ja estrogeenin käyttö lisää tätä riskiä edelleen. Tässä iässä hormonikorvaushoitoa harkittaessa on tärkeää arvioida veritulppariskit.”
”Jos oireet eivät helpota ilman hoitoa ja nainen haluaa jatkaa hormonikorvaushoitoa, hoitoa tulee seurata säännöllisesti ja arvioida, onko se edelleen tarpeellista ja turvallista ottaen huomioon mahdolliset riskit ja hyödyt.”
Kaikille ei tule oireita
Kaikille naisille estrogeenin väheneminen ei aiheuta oireita, tai oireet ovat vähäisiä, eivätkä haittaa elämää.
”Suojaavia tekijöitä psyykkisille ja kognitiivisille oireille ovat geneettiset tekijät, elämäntavat ja stressinhallinta, psykologinen resilienssi ja tukiverkostot, varhainen hoito ja muiden terveysongelmien vähäisyys”, toteaa Kero.
”Terveelliset elämäntavat, kuten liikunta, hyvä ruokavalio, riittävä uni ja stressinhallintatekniikat, esimerkiksi meditaatio ja jooga, voivat lievittää oireita ja tukea aivojen hyvinvointia.”
Muut sairaudet, kuten kilpirauhasen häiriöt, voivat pahentaa hormonivajeen oireita. Yksilöllinen herkkyys hormonivaihteluille vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaita ja pitkittyneitä oireet ovat.
Estrogeeni voi suojata osteoporoosilta ja sydänsairauksilta, mutta se voi myös kohottaa lievästi rintasyövän riskiä, erityisesti pitkäaikaisessa käytössä. Estrogeenihoitoa ei kuitenkaan pidä pelätä liikaa.
”Tärkeää on kartoittaa vasta-aiheet ja sekä kiinnittää huomio rintasyövän muihin riskeihin, kuten ylipainoon, tupakointiin, alkoholiin ja liikkumattomuuteen.”
Kohonnut syöpäriski on erityisesti naisilla, joilla on perinnöllinen alttius rintasyövälle, tai niillä, jotka käyttävät estrogeenia pitkään ja ilman muita suojaavia tekijöitä.
Syöpäriskiä voi kontrolloida tarkistamalla perinnölliset riskitekijät, käymällä säännöllisissä mammografiatarkastuksissa ja keskustelemalla lääkärin kanssa hoitovaihtoehdoista.
”Hormonikorvaushoito tulee aina räätälöidä yksilöllisesti ja pyrkiä mahdollisimman pieneen hormoniannokseen, jolla saadaan vielä vaikutusta oireisiin, ottaen huomioon naisen henkilökohtaiset riskitekijät, kuten ikä, perinnöllisyys ja elämäntavat.”
Hormonipositiivisen syövän sairastaneille naisille systeeminen estrogeenihoito on vasta-aiheinen. Systeeminen tarkoittaa sitä, että lääkeaine kulkeutuu verenkierron välityksellä koko elimistöön.
Paikallisestrogeenia emättimeen sen sijaan voidaan usein käyttää rintasyöpähoitojen jälkeen, jos käytössä ei ole aromataasinestäjiä, jotka poistavat estrogeenin tuotannon kudoksista syövän uusiutumisen estämiseksi, mutta jotka jättävät estrogeenireseptorin auki estrogeenin vaikutukselle. Niidenkin aikana saatetaan kuitenkin harkita paikallisestrogeenin käyttöä, jos hormonittomat valmisteet eivät sovellu. Syövän sairastaneiden kannattaa kokeilla myös hormonittomia valmisteita emättimen kuivuuteen ja liukuvoiteiksi.
Elämäntapahoidot avuksi
”Jos hormonikorvaushoitoa ei voida tai haluta käyttää – tai halutaan muuta hoitoa niiden lisäksi – myös elämäntapahoidoista, seksuaalineuvonnasta, psykoterapiasta tai mielialalääkkeistä voi olla apua”, Kero toteaa.
Psyykkisiin oireisiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen, voidaan tarjota tukea psykoterapian, kuten kognitiivisen käyttäytymisterapian, avulla. Tämä voi auttaa hallitsemaan oireita ja parantamaan elämänlaatua.
Hormonikorvaushoidon lisäksi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon voidaan käyttää mielialalääkkeitä, kuten SSRI-lääkkeitä eli selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä, jotka voivat lievittää psyykkisiä oireita.
”Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni voivat merkittävästi parantaa sekä psyykkistä että kognitiivista hyvinvointia. Liikunta voi vähentää stressiä ja parantaa mielialaa.”
Kognitiivisia oireita, kuten muistihäiriöitä ja keskittymiskyvyn ongelmia, voidaan lievittää kognitiivisella harjoittelulla, kuten muistiharjoituksilla ja aivovoimistelulla, jotka auttavat aivojen toimintakyvyn tukemisessa. Meditaatio, mindfulness ja rentoutusharjoitukset voivat vähentää stressiä, parantaa keskittymistä ja edistää mielenrauhaa. Ne voivat tukea psyykkistä ja kognitiivista hyvinvointia erityisesti vaihdevuosioireiden aikana.
”Lempeä puhe itselle ja keholle on tärkeää. Levon ja latautumisen tarve korostuvat aikuisella iällä”, muistuttaa Katja Kero.
