Tutkimus selvitti

Sydäninfarkti iskee usein ilman varoitusta – uusi tutkimus etsii vastauksia geeneistä ja yksittäisistä soluista

Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt 2,8 miljoonaa euroa tukea sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. Professori Minna Kaikkonen-Määtän työryhmälle myönnettiin yksi suurimmista apurahoista, 140 000 euroa, ja dosentti Konsta Teppo saa nuoren tutkijan Soisalo-palkinnon.

Sydäntutkija Minna Kaikkonen-Määttä

Professori Minna Kaikkonen-Määtän johtama tutkimushanke yhdistää ensimmäistä kertaa tiedon yksittäisten verisuonisolujen toiminnasta ja ihmisen perimästä.

Joka kolmas suomalainen kuolee sydän- tai verisuonitautiin, ja monelle ensimmäinen oire on infarkti tai aivohalvaus. Professori Minna Kaikkonen-Määtän johtama tutkimushanke Itä-Suomen yliopistossa yhdistää ensimmäistä kertaa tiedon yksittäisten verisuonisolujen toiminnasta ja ihmisen perimästä.

Tuhansien potilasnäytteiden avulla tutkijat kehittävät uudenlaisen riskimittarin, joka pyrkii tunnistamaan korkean riskin henkilöt vuosia aiemmin – ja kohdentaa hoidot juuri niitä eniten tarvitseville. Onnistuessaan hanke voi vähentää ennenaikaisia kuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua ja tuoda merkittäviä säästöjä terveydenhuoltoon Suomessa ja kansainvälisesti.

Sydäntutkimussäätiö myöntää professori Pauli Soisalon muistorahaston 12 000 euron tunnustuspalkinnon lupaavalle nuorelle sydän- ja verisuonisairauksien tutkijalle. Soisalo-palkinnon saa tänä vuonna Turun yliopiston dosentti Konsta Teppo.

Tepon tutkimus keskittyy yleisiin sydänsairauksiin, erityisesti eteisvärinään ja sydäninfarktiin. Hänen merkittävin löydöksensä FinACAF-tutkimushankkeessa on ollut se, että aiemmin naissukupuoleen liitetty suurentunut aivoinfarktin riski eteisvärinäpotilailla on pienentynyt. Nykyisin riski on käytännössä samalla tasolla kuin miehillä. Tämän vuoksi eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin ehkäisy voidaan toteuttaa nykypäivänä yhtenäisten periaatteiden mukaisesti ilman sukupuolen perusteella tehtäviä eroja.

Säätiö tukee tänä vuonna 113 sydäntutkijaa tai tutkimusryhmää. Apurahoista suurin osa myönnettiin 1–2-vuotisille tutkimushankkeille, yhteensä 33 apurahaa ja yli 1,8 miljoonaa euroa.  Laajojen tutkimushankkeiden lisäksi tuetaan väitöskirjatyöskentelyä (53 apurahaa) sekä sen jälkeisiä post doc -tutkimustöitä (27 apurahaa).

Lisää artikkeleita aiheesta

Kansanterveys

Tuhannet suomalaiset sairastavat tietämättään periytyvää kolesterolihäiriötä

LDL-kolesteroli on kolesteroliaineenvaihdunnan pahis. Kun verenkierrossa kiertää sitä liikaa, alkaa sitä työntyä valtimon hennon ohuen solukon läpi valtimon seinämään. Rasvakertymän…

Aivoverenkiertohäiriö

Äskettäiset infektiot voivat moninkertaistaa nuorten aikuisten aivoinfarktin riskin

Nuorilla aikuisilla aivoinfarktin syy jää usein tuntemattomaksi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin salasyntyisiä aivoinfarkteja eli tilanteita, joissa sairastumisen taustalta ei löydy selkeää…

Kansanterveys

Sadan vuoden tutkimus käynnistyy – seuraa kokonaista ikäluokkaa perheineen

Suomessa on kattavat kansalliset rekisterit, vahva tutkimusinfrastruktuuri ja pitkä perinne väestöpohjaisesta tutkimuksesta. Nämä vahvuudet tekevät mahdolliseksi kokonaisen ikäluokan ja heidän…