024 030HE526

24 HHy väy vä EElämälämä O sa tapauksista muuttuu pit- käaikaiseksi eli kroonistuu, ja silloin kirurginen hoito voi olla ainoa parantava hoito. Käsi on myös tyypillinen paikka nivelrikolle, joka ei parane itsestään, mutta saattaa olla pitkään – kin oireeton tai vähäoireinen. Jännevaivat, rannekanavaoireyhtymä ja ranteen jännetuppitulehdus ilmaantuvat useimmin siihen käteen, jota käytetään enem- mäntodennäköisesti juuri kuormituksesta johtuen. Tärkeimpiä työhön liittyviä riskite- kijöitä ovat samanlaisina toistuvat työliik- keet, sellaiset työtehtävät, joissa täytyy käyt- tää suurta puristusvoimaa sekä työasennot, joissa ranteen pitää olla taivutettuna ja ran – nekanavaoireyhtymän osalta myös tärinä. Kun nämä tekijät esiintyvät yhdessä, ne vielä voimistavat toistensa vaikutusta. Käden rasitussairauksilla tarkoitetaan ranteen ja käden kiputiloja, jotka liittyvät usein kuormitukseen. Näitä ovat jännevaivat, ahtauttavat jännetuppi- tulehdukset ja rannekanavaoireyhtymä. Valtaosa käden ja kyynärvarren rasitussairauksista parantuu muutamissa viikoissa, mutta niiden toistuminen on tavallista. Tekstit: Tarja Pitkänen Käden kiputilat voivat kroonistua Käsi on ihmiselle hyvin tärkeä kaikessa tekemisessä, ja kun sitä toisinaan rasitetaan niin työssä kuin vapaa-ajallakin liiallisesti, syntyy monenlaisia kiputiloja ja vammoja. HHy väy vä EElämälämä 25 → N ivelrikkoa esiintyy eniten ikäänty- vässä väestössä. ”Ennen ajateltiin, että nivelrikko on puhtaasti kulumasairaus, mutta ny- kyisin tiedetään, että se on hyvin paljon mo- nimutkaisempi koko nivelen sairaus, jossa ruston ohenemisen lisäksi saattaa olla myös muita muutoksia nivelessä, kertoi dosentti, käsikirurgian erikoislääkäri”, LT Eero Waris Mehiläisen webinaarissa. Lopputulema on kuitenkin aina se, että ni- velruston toiminta joutuu epätasapainoon ja sitä kautta sitten syntyy nivelrikko. Nivelrikkoa esiintyy monessa kohtaa eli – mistössä, kuten lonkassa, polvessa ja selkäran- gassa, mutta käsi on tyypillisimpiä paikkoja. ”Käden nivelistä nivelrikkoa on tyypil- lisimmin peukalon kämmennivelessä sekä sormien kärkinivelissä, ja myös sormien kes- kinivelissä, mutta niissä hiukan harvemmin kuin kahdessa yleisemmässä.” Peukalon kämmennivel aivan peukalon tyvessä on nivel, jonka kautta peukaloa lii – kutetaan. Esimerkiksi pinsettiote perustuu pitkälti tämän nivelen toimintaan. NAISILLA ENEMMÄN KUIN MIEHILLÄ Nivelrikon esiintyvyys lähtee nousuun vii- denkymmenen ikävuoden jälkeen, erityisesti naisilla menopaussin jälkeen. Iän karttuessa se edelleen yleistyy. Nivelrikon riskitekijöistä ikääntyminen onkin tärkein. Naisilla nivelrikkoa on enem- män kuin miehillä. Perimä voi myös vaikut- taa, ja pitkäaikainen, toistuva käsiä kuorimit- tava työ on riski. Erilaiset nivelten sairaudet, kuten yliliikkuvuus, altistavat nivelrikolle, samoin jossain määrin ylipaino. Ylipaino altistaa eniten polven ja lonkan ni- velrikolle, mutta ylipainoisilla esiintyy myös käsien nivelrikkoa enemmän kuin muilla. ”Nivelrikko voi syntyä myös jonkun tu – lehduksen, murtuman tai muun vamman jäl- keen. Silloin se on tautina hiukan erilainen.” Nivelrikon tyypillisiä oireita ovat kipu, tur- votus ja nivelen jäykkyys. Niveleen voi myös kehittyä luiden ympärille luukyhmyjä sormi- en kärkinivelissä ja peukalon kämmennive- Nivelrikko on yksi yleisimmistä kipua aiheuttavista käden ongelmista. Niverikko aiheuttaa käteen erilaisia vaivoja ja haittaa monella lailla toimintaa ja arkielämää. Käsi on tyypillinen paikka nivelrikolle ”Kun nivelruston toiminta joutuu epätasapainoon, syntyy nivelrikko”, toteaa käsikirurgian erikoislääkäri Eero Waris. Kuva: Mehiläinen lessä. Virheasennot ovat tyypillisiä nivelri- kon edetessä. Käden voima voi myös heiketä. ”Nivelrikko saattaa kuitenkin olla myös oireeton tai vähäoireinen, vaikka röntgen – kuvissa näkyisi edennyt nivelrikko, tai oireet saattaavat aaltoilla.” KUORMITUS PIENEMMÄKSI ”Ei-kirurgisista hoidoista nivelrikossa ensisi- jaista on, että pyritään vähentämään kuormi- tusta ja toteutetaan hyvää ergonomiaa. Eri- laisia tukia, apuvälineitä ja fysioterapiaa voi käyttää”, toteaa Waris. ”Mitä paremmassa kunnossa ympäröivät li- hakset ovat, sitä enemmän ne tulevat nivelri- kon heikentämää niveltä. Kättä on myös pyrit- tävä käyttämään niin paljon kuin kipu sallii.” ”Jos on paljon kipuja, kipulääkettä otetaan tarpeen mukaan, parasetamolia ja/tai tuleh- duskipulääkkeitä. Kun kädessä ihonalainen rasva on melko ohut, monet kokevat saavan- sa apua kipuvoiteista.” Tarjolla on myös erilaisia tukia sekä ran – teille, peukalonivelelle että sormien kärkini- velille. On tyypillistä, että kipua on enem- 26 HHy väy vä EElämälämä Käden nivelrikon diagnostiikka on varsin selkeä. Nivelrikon näkee yleensä helposti ilman röntgenkuviakin. Nivelrikko yleistyy iän myötä, naisilla sitä on enemmän kuin miehillä. Michelangelon omakuvan kädestä näkee, että taiteilijalla oli nivelrikko peukalon tyvessä. män silloin, kun nivel on kuormituksessa. Kun niveliä tuetaan, kuormitus vähenee ja silloin kipukin vähenee. LÄÄKKEISTÄ EI SUURTA APUA Fysioterapialla pyritään parantamaan liike- laajuutta ja vahvistamaan lihasvoimia. ”Varsinaista näyttöä näiden hyödystä ei ole, mutta joillekin niistä on ollut apua. Eri – laisista fysikaalisista hoidoistakaan ei ole tie- teellistä näyttöä, mutta monet ovat kokeneet saaneensa apua esimerkiksi lämpöhoidoista”, toetaa Eero Waris. Apuvälineitä on tarjolla moniin arjen toi – mintoihin. Esimerkiksi veistä, jossa on pys- tymallinen kahva, on usein helpompi käyttää nivelrikkoisilla käsillä kuin tavallisia veitsiä. On myös pullojen ja purkkien avaajia, helppo- käyttöisiä saksia ja vaikkapa nappikoukkuja. lNivelrikon hoitoon on kehitetty erilaisia lääkkeitä, mutta valitettavasti käden nivelri- kossa näistä ei tutkimusten mukaan ole apua, eikä myöskään erilaisista luontaistuotteista, joten en kovin paljon suosittele näiden käyt- töä. Jotkut ovat kuitenkin kokeneet saaneen- sa niistä apua.” On myös erilaisia pistoshoitoja. ”Erityisesti kortisonipistos kivuliaaseen niveleen auttaa usein kipuun, mutta lyhy – taikaisesti. Muutaman kuukauden kuluttua kipua yleensä palaa ennalleen.” Nivelnestettä muokkaavien hyaluronipis- tosten tehosta käden nivelrikossa ei myös- kään ole näyttöä. Jos konservatiivisesta hoidosta ei ole riittä – vää apua, ja potilaalla on hankalat kivut, voi- daan miettiä kirurgisia hoitoja. ”Ensisijainen indikaatio kirurgiselle hoi – dolle on kivun hoito.” Erilaisista menetelmistä ja hoitomuodois- ta valitaan potilaalle sopivin. Ratkaisuun vai- kuttavat monet tekijät: potilaan ikä, hänen ar- kielämänsä tarpeet, mikä nivel on kyseessä, ja miten laajalti nivelrikkoa on eri sormissa. ”Kärkinivelten nivelrikon yleisin kirurgi – nen hoitomuoto on nivelen jäykistäminen ruuveilla tai piikeillä. Silloin siitä jää liike kokonaan pois eli nivel ei liiku ollenkaan, mutta kipu jää myös pois. Myös keskinivel voidaan jäykistää.” Wariksen mukaan on olemassa myös te – koniveliä ja proteeseja, mutta niiden käytös- sä on joitakin rajoitteita. ”Peukalon kämmennivel on ehkä yleisin käden nivel, jota hoidetaan kirurgisesti.” Jos potilaalla on peukalon tyvessä hankala nivelrikko ja vaikeaa kipua, voidaan poistaa peukalon tyvestä nivelrikkoinen monikul – maluu. Tilalle rakennetaan keinotekoinen valenivel, jonka avulla peukalon tyvi jää liik- kuvaksi, mutta kipu lievittyy. Eri vaihtoehdoista keskustellaan aina po – tilaan kanssa. HHEE HHy väy vä EElämälämä 27 J änne yhdistää lihaksen luuhun ja sitä kautta liikuttaa niveliä. Jännetuppi on tunnelimainen rakenne jänteen ym- pärillä. Sen tarkoitus on ohjata jänteen liikettä niin, että nivel koukistuu tai liikkuu siihen suuntaan, mihin sen on tarkoituksen- mukaista liikkua. Jänteen pinta on liukas. Käytännössä siinä ei ole kitkaa, koska jänteen on tarkoitus liik- kua sujuvasti jännetupessa ja sen muodosta- massa tunnelissa. Käsien alueella jännetuppeja on rantees – sa, kämmenselän puolella ojentajajänteessä sekä sormien alueella kaikkien sormien kou- kistajajänteissä. ”Jännetuppitulehdukseksi sanotaan tilaa, jossa jänteen liukas liike muuttuu. Tulee kitkaa, turvotusta ja kipua, tunneli ahtau – tuu ja jänteen liike siellä vaikeutuu. Tarvitaan enemmän voimaa liikuttamiseen”, kertoo kä- sikirurgian erikoislääkäri Lotta Jussila Me – hiläisestä. Tästä voi syntyä kierre, eikä jännetuppi lähde paranemaan, vaan se turpoaa ja ah – tautuu entistä enemmän. Jännetuppitulehdus siis ei aiheudu bak – teerista, kuten monet tulehdukset, vaan se syntyy kudosärsytyksestä ja mekaanisen han- kauksen aiheuttamasta kudosreaktiosta ah- taassa tunnelissa. NAPSUSORMI EI SUORISTU Yksi jännetuppitulehduksen muoto käden alueella on napsusormi. Napsusormi syntyy hankauksesta sormien koukistajajänteiden tupessa. Syntyyn saattaa vaikuttaa pitkäaikainen rasitus. Kun napsusormi lähtee kehittymään, sor- meen siihen tulee kitkaa ja jänne turpoaa niin, ettei se enää mahdu liukumaan jänne – tuppeen, jonne sen olisi tarkoitus mennä, Jännetuppitulehduksen taustalla ylikuormitus Jänteet ja jännetupet saattavat kipeytyä kenellä tahansa, mutta yleensä nämä vaivat menevät levolla ihan itsestään ohi. Joskus vaiva kuitenkin pitkittyy eikä helpotakaan itsestään. ”Yleensä jännetuppitulehduksen taustalla on jonkilainen ylikuormitus, eli tapahtuu toistuvasti samaa liikettä”, kertoo käsikirurgian erikoislääkäri Lotta Jussila. jotta sormi koukistuisi ja suoristuisi normaa- listi. Sormi saattaa silloin jäädä koukkuun, eikä sitä pysty suoristamaan, tai suoristami – nen suuremmalla voimalla aiheuttaa kipua ja kuuluu napsahdus, josta vaiva on saanut ni- mensä. Napsumista ei kuitenkaan aina kuulu, vaan sormessa voi olla vain kipua ja hiukan vaikeuksia liikutella sitä. TOISTUVA LIIKE KUORMITTAA Toinen jännetuppitulehduksen paikka kä- dessä on ranteessa peukalon puolella. Silloin ranteen ja peukalon liikkeet muuttuvat ki- vuliaiksi. ”Pinsettiote ja kynällä kirjoittaminen vai- keutuvat. Tällöin on kyseessä värttinäluun puikkolisäkkeen jännetuppitulehdus”, Lotta Jussila. Yleensä jännetuppitulehduksen taustal – la on jonkilainen ylikuormitus, eli tapahtuu toistuvasti samaa liikettä vaikkapa työn tai harrastuksen parissa. Joskus uudenlaisen työn tai harrastuksen aloittaminen voi ai – heuttaa ylikuormituksen. Se voi olla esimer- kiksi jonkin soittimen soittaminen. Käsi ei ole vielä tottunut uudenlaiseen, toistuvaan → Jännetuppitulehdus syntyy kudosärsytyksestä ja mekaanisen hankauksen aiheuttamasta kudosreaktiosta. 28 HHy väy vä EElämälämä liikkeeseen, ja kiputila pääsee kehittymään. Tyypillisiä vaivan aiheuttajia ovat muun muassa erilaiset työkalut, jotka tärisevät. Ras- kaan fyysisen työn lisäksi toimistotyökin voi olla melko kuormittavaa. Vaikka se ei ole luonteeltaan niin raskasta kädelle, se voi olla hyvin pitkäkestoista hiiren käyttöä ja näppäi- mistöllä kirjoittamista, ja silloin usein tulee jännetuppivaiva. ”On myös joitakin sisäsyntyisiä, yksilölli – siä syitä, jotka vaikuttavat aineenvaihdunnan kautta. Esimerkiksi diabetes, reumasairaudet, nivelrikko, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa siihen, että saa herkemmin jännetuppituleh- duksia. Myös ulkopuoliset vammat voivat vaikuttaa tulehduksen syntyyn.” LEPO JA LASTA AUTTAVAT ”Jännetuppitulehdukseen on erilaisia hoito- keinoja. Kun taustalla on yleensä jokin kä- dellä tekeminen, ja on tullut liikarasitusta, tärkeintä on välttää kipua aiheuttavaa käden käyttöä ja antaa sille lepoa.” Jussilan mukaan alkuvaiheessa voi kokeil- la myös kylmäpakkausta, joka vähentää tur- votusta. Myös kipulääkkeitä voi käyttää rau- hoittamaan kipua. ”Lasta on ranteen jännetuppitulehduksessa oikein hyvä. Löytyy hyviä tehdasvalmisteisia lastoja, joissa peukaloakin on hyvin tuettu. Näitä voi kokeilla viikon tai kahden ajan, sillä niiden avulla hankaus vähenee tehokkaasti ja tulehdus saattaa parantua.” Napsusormi on hiukan hankalampi lastoit- taa, koska kättä on sitten hankalampi käyt- tää, mutta siihen sopivia lastojakin löytyy. ”Jos tilanne pitkittyy, fysioterapiasta voi olla apua.” Jännetuppitulehdusta on myös mahdollista hoitaa kortisonilla. Kortisoni on tehokas tu- lehdusreaktiota ja kudosärsytystä rauhoitta- va lääke, joka vähentää turvotusta ja voi sitä kautta auttaa jännettä paranemaan. ”Kortisoni on näissä aika hyvä hoito, sillä paranee suurin osa eli noin 80 prosenttia käden jännetuppitulehduksista. Se voidaan laittaa vastaanotolla. Sitä kannattaa kokeilla ennen kuin ajatellaan leikkaushoitoa.” Kortisoni vaikuttaa melko pitkään, ja pis – toksen voi tarvittaessa uusiakin. ”Jos mikään ei ole auttanut, ja oireet edel – leen pitkittyvät, on mietittävä leikkaushoi- toa.” Leikkauksessa avataan ahtautunut kohta pitkittäin. Hankaus saadaan siten helpotta – maan ja jänne pääsee paranemaan. Leikkaus on pientoimenpide, joka voidaan tehdä paikallispuudutuksessa. Leikkauksen jälkeen kädessä on isompi sidos muutamia päiviä, ja sitten kättä saa jo alkaa kevyes – ti käyttää. Tikit poistetaan yleensä kahden viikon kuluttua, jolloin kättä saa alkaa käyt – tää normaalisti. HHEE Erilaiset tuet ovat usein avuksi käden särkeville paikoille. HHy väy vä EElämälämä 29 O n melko yleinen tilanne, että kädet puutuvat yöllä niin, että se voi he- rättää nukkujan. Rannettakin ehkä särkee, ja kipu voi säteillä myös sor- menpäihin,” toteaa käsikirurgian erikoislää- käri, LT Antti Sommarhem . ”Aamuisin sitten tuntuu siltä, ettei mikään muu auta kuin käsien ravisteleminen, ja tun- nottomiksi puutuneet sormet pitää jumpa- ta liikkeelle.” Kun vaiva alkaa, monella ensimmäinen ajatus on, että on tullut nukuttua joten – kin huonossa asennossa käden päällä. Toki joskus voi niinkin olla, mutta yleensä nuk – kuma-asennosta ei ole kysymys, vaan oireet ovat tyypillisiä rannekanavaoireyhtymälle. Rannekanavaoireyhtymässä sormiin tuntoa vievä hermo jää puristuksiin ranteen alueelle ja aiheuttaa puristuskohtaan kipua sekä tuntopuutteita sormissa. Särkylääkkeet tehoavat vaivaan huonosti. TOISTOTYÖT ALTISTAVAT Rannekanavaoireyhtymä on yleisin hermo- pinne. Sitä esiintyy sekä työikäisillä että ikäihmisillä. Iän myötä esiintyvyys lisään – tyy. Naisilla sairaus on yleisempi kuin miehil- lä. Suomalaisen tutkimusaineiston mukaan joka 20. nainen kärsii vaivasta jossain elä – mänsä vaiheessa. Rannekanava on keskellä rannetta sijaitse- va rakenne, jossa kulkevat sormiin menevä keskihermo ja jänteet. Tiivis kanava muo – dostaa ahtaan tilan, johon keskihermo saat- taa jäädä puristuksiin. Altistavia syitä oireyhtymälle on useita. ”Näyttöpäätetyö saattaa rasittaa. Samoin erilaiset tehdastyöt, vaikka toistotyöt ovat – kin nykyisin vähäisempiä kuin joskus aikai- semmin. Keittiö- ja siivoustyö, ja esimerkiksi kampaajan työ voivat altistaa rannekanavaoi- reyhtymälle. Rakennusmiehillä erityisesti tä- rinäkoneet vaikuttavat. Myös raskauden aikana oireita voi tulla, kun raskauden aikana syntyy turvotusta ja ranteen hermo ärsyyntyy. Tällöin oireet kui- tenkin poistuvat synnytyksen jälkeen. Myös jotkut sairaudet altistavat. Tällai – sia ovat muun muassa diabetes, kilpirauha- sen vajaatoiminta ja nivelreuma sekä monet muut tulehdussairaudet. ”Yksi syy on ylipaino. Lisäksi joillakin on geneettisesti ahtaampi rannekanavaon sukuja, joissa rannekanavat on leikattu mo – nilta. Rannekanavaoireyhtymässä sormiin tuntoa vievä hermo jää puristuksiin ranteen alueelle ja aiheuttaa puristuskohtaan kipua sekä tuntopuutteita sormissa. Rannekanavaoireyhtymä puuduttaa käden öisin Rannekanavaoireyhtymä on vaiva, jonka oireita ovat tyypillisesti ranteen särkeminen ja käsien puutuminen yöllä. Särky voi säteillä sormenpäihin asti, ja usein vaiva herättää kesken unien. → Rannekanava Poikittainen rannesideKeskihermo Sormien koukistajajänteet Ranneluut Ranne- kanava Sormien koukistaja- jänteetRanne- kanava Keskihermo Poikittainen ranneside 30 HHy väy vä EElämälämä Oireet, puutuminen ja pistely, ovat tavalli- sempia yöaikaan kuin päivisin. ”Tyypillinen tilanne, joissa oireilua on päi – visin, on moottoripyöräily tai polkupyöräily, ja jollakulla saattaa autoa ajaessakin sormet puutua niin, että pitää välillä irrottaa ote ja ravistella sormia”, kertoo Antti Sommarhem. Kipu on yleensä ranteen alueella, jossa puris- tuskohta on, mutta joskus kipu voi myös säteil- lä kyynärvarteen ja kyynärpäähänkin saakka. Kun vaiva on ehtinyt pidemmälle, voi mukaan tulla mukaan myös puristusvoiman heikkeneminen ja hienomotoriikan huonone – minen. Pahimmillaan hankala puristustila voi johtaa lihasten surkastumiseen. ”Hyvin tavallinen oire on, että tavaroita putoaa käsistä. Kun putoileminen johtuu ran – nekanavaoireyhtymästä, tilanteeseen ei vält- tämättä liity kipua, vaan tavara vain putoaa.” ”Rannekanavaoireyhtymän oirekuva on usein niin tyypillinen, että diagnoosi syntyy jo vastaanottotilanteessa. Sitä voidaan myös tutkia provokaatiotesteillä, eli esimerkiksi kään- netään rannetta tiettyihin asentoihin, jotka pro- vosoivat hermon puutumista.” Hermon puutumisoireita voi periaatteessa tulla myös jostain muualta, kuten ylempää kau- larangasta, mutta sellaiset hermopinteet ovat huomattavasti harvinaisempia. RASITUSTA KEVENNETTÄVÄ Kun hermopinneoireita on, ja on kysymys ran- nekanavaoireyhtymästä, ensimmäinen hoito on yölasta, jos potilas kärsii yöaikaisesta puu – tumisesta. ”Rannelastassa on jokin kovike sisällä, ja sen tarkoituksena on estää ranteen pääsy koukkuun öisin. Useinhan nukahtamisen jälkeen ihminen menee sikiöasentoon ja silloin myös koukistaa ranteita. Asento altistaa puristukselle, provosoi hermoa ja aiheuttaa puutumisoireen.” Jos epäilee rannekanavaoireyhtymää, voi Sommarhemin mukaan keventää kuormitus – ta päivisin ja kokeilla turvallisin mielin yölastaa kuukauden pari ja katsoa, rauhoittuuko tilanne.  ”Jos ei, niin sitten on hyvä hakeutua käsiki- rurgin vastaanotolle, hoitoon hakeutumista ei kannata pitkittää.” Myös päiväaikaisen rasituksen vähentäminen helpottaa usein tilannetta. Joskus rasitus on ti- lapäinen, kuten esimerkiksi jokin remontti tai pihatyö, ja silloin oireetkin helpottavat kunhan työ. on tehty. Myös rannekanavaoireyhtymälle altistavat jotkut sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhas – sairaudet. ”On myös erilaisia hermon liu’utushoitoja, elinfysioterapiaa, jossa joissa rannetta, kyynär- päätä ja sormia käännellään tiettyihin asentoi- hin, mutta näistä hoidoista ei ole paljon tieteel- listä näyttöä. Osa potilaista kuitenkin saa näistä apua.” Rannekanavaan voidaan myös pistää korti – sonipistoksia. ”Ne eivät ole kovin suosittuja käsikirurgien keskuudessa, koska hoidon teho on yleensä lyhy- taikainen. On myös varottava pistämästä korti- sonia hermoon, jotta ei synny hermovaurioita.” TOIPUMISENNUSTE HYVÄ Jos oireisto on niin hankala, että päädytään miettimään leikkaushoitoa, diagnoosin varmis- tus tehdään hermoratatutkimuksella. Hermo- ratatutkimuksessa käteen laitetaan elektrodeja, joiden läpi johdetaan pieni sähkövirta. Lääkäri pystyy tällöin havaitsemaan hermoratahäiriön. Käytännössä leikkaushoitoa harkitaan, jos yölasta ei riitä hoitamaan oireita, tai yölastan pois jättämisen jälkeen oireet palaavat. ”Jos oireet ovat hyvin hankalat, leikkaushoi- toon voidaan päätyä jo varhaisessa vaiheessa. Tai jos on nähty ja hermoratatutkimuksessa to- dettu, että hermopinne eli puristustila rantees- sa on hyvin vahva-asteinen, ei ole odotettavis- sa, että tilanne korjaantuisi muulla tavoin kuin vapauttamalla hermo kirurgisesti. Toimenpiteessä tehdään paikallispuudutuk- sessa pari kolme senttiä pitkä viilto rannekana- van kohdalle, siis kämmenen puolelle rannet- ta. Ranteen poikittainen nivelside halkaistaan. Luiden ja nivelsiteen muodostama tunneli muut- tuu avoimeksi tilaksi, jolloin paine helpottaa ja hermo vapautuu. Kun kanava on leikattu, käden voi ottaa heti normaaliin käyttöön. ”Ainoa kielto, jonka annan potilailleni, on se, että kannattaa välttää uimista ja saunomis – ta noin kymmenen vuorokautta eli niin kauan, että haava on hyvin kiinni ja ompeleet on pois- tettu tai sulaneet”, toteaa Antti Sommarhem. Normaaliin arkeen voi siis palata saman tien, mutta kovin raskasta kuormitusta on kuitenkin syytä ensimmäisten parin viikon aikana. Pientä kipua voi tuntua alkuun, ja samoin voiman puu- tetta ja painoarkuutta haavan ympäristössä, mutta nämä oireet häviävät itsestään. ”Jos rannelanavaoireyhtymä hoidetaan ajois- sa ja asianmukaisesti, ennuste on erittäin hyvä. Puutumisoireet ja säryt helpottavat pian leik- kauksen jälkeen. Jos on ollut kunnon alenemis- ta ja lihasvpiman heikkoutta, niistä toipuminen vie pidempää, jopa kuukausia.” Kun rannekanavaoireyhtymä on kerran leik- kauksella hoidettu, käytännössä se ei juuri kos- kaan uusiudu. HHEE ”Jos hermopinne on hyvin vahva-asteinen, ei ole odotettavissa, että tilanne korjaantuisi muulla tavoin kuin vapauttamalla hermo kirurgisesti”, sanoo käsikirurgian erikoislääkäri Antti Sommarhem. Kuva: Mehiläinen