Omaishoitotilanne saattaa muodostua hiljalleen, kun läheisen avun tarve pikku hiljaa kasvaa.
”Joskus tilanne taas alkaa yhtäkkiä esimerkiksi läheisen vammautuessa”, kertoo Omaishoitajaliiton Pohjois-Suomen aluevastaava Liisa Riekkinen.
Omaishoitajaliitto toimii asiantuntijana omaistaan tai läheistään hoitavien henkilöiden yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi, eli se on omaishoitajien edunvalvonta- ja tukijärjestö. Liitossa on tällä hetkellä henkilöjäseniä noin 10 600 ja siihen kuuluu 59 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.
”Yleisimmin omaishoitajia askarruttavat oma ja perheen hyvinvointi, vapaapäivien järjestelyt, palveluiden löytyminen ja taloudelliset seikat.”
Omaishoitajat kamppailevat tällä hetkellä siitä, saavatko he hoitotyönsä tueksi riittävästi muita hyvinvointialueen tukipalveluita.
”Hyvin usein omaishoitajat unohdetaan eikä muisteta, että he kuuluvat tärkeänä osana yhteiskuntamme hoivakokonaisuuteen”, tietää Riekkinen.
Palveluissa alueellisia eroja
Omaishoitaja jää helposti yksin arkisten asioidensa ja haasteidensa kanssa. Omat tarpeet voivat unohtua ja jäädä taka-alalle, kun päivät rytmittyvät toisen huolenpidosta ja tarpeista.
”Omaishoitajalle kuuluu hoivatyönsä tueksi lakisääteisinä palveluina vapaapäiviä 2-3 vuorokautta kuukaudessa. Samoin kuin oman hyvinvointialueen järjestämät omaishoitajien valmennukset sekä hyvinvointi- ja terveystarkastukset”, valaisee Riekkinen.
”Lisäksi hän voi saada myös muita arjen tukipalveluita, riippuen omaishoidettavan terveydentilanteesta ja iästä.”
Ikäihmisille tärkeitä tukimuotoja ovat muun muassa koti- ja kotisairaanhoidon palvelut. Olennaisia ovat myös päivätoiminta ja kuljetuspalvelut, unohtamatta turva- sekä ateriapalveluita.
”Palveluiden saamisessa on hyvinvointialuekohtaisia eroja. Valitettavasti pienentyneet euromäärät hyvinvointialueilla näkyvät myös omaishoitajille suunnattujen tukipalveluiden saatavuudessa”, harmittelee Riekkinen.
Taloudellinen tuki on hyvinvointialueen maksama omaishoidon palkkio. Yleisin saatu omaishoidon tuen määrä on vuonna 2025 ollut 472,15 euroa kuukaudessa. Tuon palkkion lisäksi sosiaaliturvaetuutena voi olla muun muassa Kelan hoitotuki tai vammaistuki.
Omalla aktiivisuudella hyvinvointia
”Omaishoitajien hyvinvointi on täysin kiinni siitä, miten aktiivinen hän on itse hoitamaan omaa hyvinvointiaan ja huolehtimaan sen toteutumisesta”, selventää Liisa Riekkinen.
”Lähipiirin tuella on suuri merkitys, eli miten omaishoitajaa kannustetaan lähtemään pois kotoaan ja virkistäytymään sekä tarjotaan siihen mahdollisuutta.”
Omaishoitajayhdistykset järjestävät omilla alueillaan hyvinvointia tukevaa toimintaa, kuten erilaisia ryhmiä, tilaisuuksia ja tapahtumia.
”Yhdistysten toimintaan sekä kursseille osallistumiseen ei tarvitse olla omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja. Kaikki ovat tervetulleita mukaan meidän tilaisuuksiimme.”
Kelan kautta on haettavissa Omaishoitajien kuntoutuskursseja, jotka ovat maksuttomia kuntoutuksia omaishoitoperheille. Loma ja Terveys ry järjestää yhteistyössä Omaishoitajaliiton kanssa tuettuja lomia omaishoitajille ja hoidettavan läheisille.
”Lisäksi hyvinvointialueet järjestävät sopimuksen tehneille omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Niissä hyvinvointikysymyksiä tulisi ottaa esille ja tarttua niistä nouseviin epäkohtiin, kuten esimerkiksi uupumiseen.”
”Lainsäädännön puolella on tapahtunut kehitystä, vaikkakin se on ollut melko hidasta. Vielä on paljon tehtävää esimerkiksi siinä, että hyvinvointialue tukisi tarpeeksi myös sopimuksettomia omaishoitajia”, toteaa Riekkinen.
Aikaa omille tarpeille
Omaishoitajan olisi hyvä vaalia omaa jaksamistaan. Tähän tarkoitukseen sopii lakisääteisten vapaiden käyttäminen.
”Omaishoitajaliiton vuonna 2024 tekemän kyselyn mukaan sopimusomaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteutuneet toiveiden mukaisesti. Sopimusomaishoitajista 60 prosenttia jätti pitämättä lakisääteisiä vapaitaan”, sanoo Riekkinen.
”Omaishoitaja ei saisi unohtaa omia tarpeitaan, kuten harrastuksia, liikuntaa, riittävää unta ja hyvää ravitsemusta. Pienillä teoilla on suuri vaikutus hyvinvointiin ja jaksamiseen.”
Sosiaalinen elämä voi joskus näivettyä, kun elämä keskittyy hoidon ympärille. On kuitenkin hyvä pitää kiinni itselle tärkeistä ihmissuhteista.
”Omaishoitajan on tärkeä saada omaa aikaa tai hyvää seuraa, mistä voi ammentaa itselleen jaksamista ja hyvinvointia. Ei kannata jäädä yksin, vaan rohkeasti lähteä esimerkiksi omaishoitajayhdistyksien toimintoihin ja vertaisryhmiin mukaan”, kannustaa Riekkinen.
Omaishoito on edullisinta
Sen lisäksi, että omaishoito on inhimillistä, on se myös moninkertaisesti edullisempaa kuin vastaavantasoinen hoito jollakin muulla tavalla järjestettynä.
”Hyvinvointialueet ja yhteiskunta eivät selviä ilman läheis- ja omaishoitoa. Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisivat kestämättömästi”, painottaa Riekkinen.
”Tutkimuksen mukaan pelkästään iäkkäiden hoidon vaihtoehtoiskustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 miljardia euroa enemmän vuodessa.”
Kotihoito, jossa on kolme käyntiä päivässä maksaa kolme kertaa enemmän kuin omaishoito. Ympärivuorokautinen palveluasuminen kustantaa viisi kertaa enemmän kuin omaishoito.
”Omaishoito on myös osaratkaisuna ammattihenkilöstöpulaan ja kasvavaan hoivan tarpeeseen”, toteaa Omaishoitajaliiton aluevastaava Liisa Riekkinen.
Omaishoitajuus lukuina
Suomessa on tällä hetkellä noin 350 000 henkilöä, jotka ovat pääasiallisessa vastuussa läheisensä huolenpidosta.
Virallisia omaishoitajia, jotka ovat tehneet omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on tilastojen mukaan Suomessa noin 50 000.
Suurin osa hoivatyöstä on läheisten vastuulla.
Läheis– ja omaishoitajista on 70 prosenttia naisia.
Muutos alkoi automatkasta
Leskelät päätyivät omaishoitajuuteen, koska he ovat luvanneet toisilleen asuvansa yhdessä ja omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
”Toimin omaishoitajana 87-vuotiaalle puolisolleni. Hänen elämäänsä vaikeuttavat useat eri sairaudet ja nopeasti edennyt muistisairaus”, kertoo 83-vuotias Terttu Leskelä.
”Tilanne alkoi kolme vuotta sitten, kun hänen muistinsa alkoi selvästi heikentyä. Havaitsin tämän, kun olimme autoilemassa eikä puolisoni löytänyt enää oikeaa reittiä kotiin.”
Leskelän puoliso pääsi muistitutkimuksiin ja samalla selvitettiin kokonaisterveydentila. Paluuta terveisiin päiviin ei enää ollut.
”Puolisoni tarvitsee apua kaikissa toiminnoissaan ympäri vuorokauden. Tällaisia ovat esimerkiksi liikkuminen, peseytyminen, lääkehoito, ruokailu, vaatteiden vaihtaminen ja nukkumaan meneminen. Enää ei ole sellaisia toimia, joista hän pystyisi itsenäisesti suoriutumaan”, summaa Leskelä.
Enemmän aikaa kotona
”Päädyin omaishoitajuuteen, koska hoitajan rooli oli minulle tuttua työelämästä. Lisäksi olen luvannut puolisolleni, että asumme yhdessä niin pitkään kuin se on mahdollista”, tarkentaa Leskelä.
Puolison muutto ympärivuorokautiseen hoivakotiin tuntui vieraalta ajatukselta. Samalla se käytännössä merkitsisi eroa. Omaishoitajuus oli tälle pariskunnalle selkein ratkaisu.
”Toki tilanne sitoo minua entistä enemmän kotioloihin. Puolisoni heikon kunnon vuoksi liikkumisemme kodin ulkopuolella on selkeästi vähentynyt.”
Leskelän puoliso liikkuu pääsääntöisesti pyörätuolilla ja kodin ulkopuolella tarvitaan kolmatta henkilöä avuksi.
”Omaishoitajana olen kuitenkin saanut arkeeni tukea ja apua. Tämä näkyy esimerkiksi omaishoidon vapaiden aikaisella tuella. Nyt olemme saaneet lisäksi kotihoidon palveluita.”
Ajatusten vaihtaminen tärkeää
Terttu Leskelä saa arkeensa piristystä muista ihmisistä, niin kasvokkain kuin puhelimitse.
”Minulle on tärkeää, että kotonamme käyvät kyläilemässä lapsemme ja heidän perheensä. Tämä tuki on ollut välttämätöntä omaishoitajuudelle, sillä pelkän hyvinvointialueen tuen varassa en olisi selvinnyt.”
”Puhelinsoitot tuovat valoa arkeen. Monet ystävistämme ovat jo kovin iäkkäitä, joten heillekin kodin ulkopuolella liikkuminen on haasteellista. On tärkeää, että saa vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. Osa ystävistämme pystyy myös kyläilemään luonamme.”
Musiikki antaa voimaa, joten Leskelä soittaa pianoa ja laulaa. Tärkeää omalle jaksamiselle ovat erityisesti käsityöt.
”Teen paljon käsitöitä, se on minulle merkittävää. Jokaisella kauppareissulla ostan lankoja, jotta aina on jotakin kudottavaa, kuten vaikkapa hanskoja tai sukkia. Olen aivan hurahtanut uuteen harrastukseeni – käyn kerran viikossa käsityöpiirissä pitsinnypläyksessä.”
Yksin ei tarvitse pärjätä
”Omaishoitajaksi alkavalle toivotan tsemppiä. Kannustan kokeilemaan omaishoitajuutta, mikäli se tuntuu sopivalta ratkaisulta ja on itse siihen valmis”, rohkaisee Leskelä.
”On hyvä muistaa, että omaishoitajuuden kautta oma aika vähenee ja joskus joutuu olemaan pidempiäkin aikoja yksin. Lisäksi hoitotyö saattaa olla raskasta etenkin meille ikääntyneille, kun itselläkin on terveydellisiä haasteita.”
Terttu Leskelä kannustaa pyytämään aina apua, sillä yksin ei tarvitse pärjätä.
”On hyvä ammentaa itselleen energiaa pienistäkin arjen asioista, kuten kaupassa käynneistä ja ulkoilemisista.”
