”Yksinäisyyteen ja sosiaaliseen eristäytyneisyyteen liittyvät terveysriskit ovat verrattavissa tupakointiin ja ylipainoon”, toteaa sosiaalitieteiden tohtori Siiri-Liisi Kraav, joka tarkasteli aihetta väitöstutkimuksessaan.
Vaikka yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyminen ovat yhteydessä moniin fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin, näiden yhteyksien väliset mekanismit ovat epäselviä. Lisäksi aiemmat tutkimukset on toteutettu useimmiten poikkileikkausasetelmissa tai seuranta-ajat ovat olleet suhteellisen lyhyitä.
Sosiaalinen eristäytyneisyys viittaa vähäiseen ihmiskontaktien määrään, kun taas yksinäisyys tarkoittaa henkilön subjektiivista kokemusta sosiaalisten kontaktien ja ihmissuhteiden niukkuudesta tai heikosta laadusta. Kraav selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytyneisyyden terveysvaikutukset näkyvät ikääntyvien itäsuomalaisten miesten terveydessä KIHD (Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study) -tutkimusaineistossa 23–29 vuoden seurannassa.
Syöpiäkin enemmän
Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys olivat yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen. Yksinäisyys ennusti korkeampaa syöpä- ja sydäntautikuolleisuutta, kun taas sosiaalinen eristäytyneisyys oli yhteydessä kohonneeseen onnettomuuskuolleisuuteen. Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys olivat lisäksi yhteydessä korkeampaan syöpien ilmaantuvuuteen ja erityisesti yksinäisyys oli yhteydessä kohonneeseen keuhkosyövän ilmaantuvuuteen.
Parisuhteessa oleminen oli yhteydessä pienempään syöpäkuolleisuuteen syöpään sairastuneilla. Masennuksen huomattiin välittävän yksinäisyyden yhteyttä kuolleisuuteen. Yksinäisyyden ja masennuksen ilmaantuvuuden välillä havaittiin vahva suora yhteys, ja mitkään terveyteen tai elämäntapoihin liittyvät muuttujat eivät välittäneet tätä yhteyttä.
”Nämä löydökset vahvistavat aiempia havaintoja yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytyneisyyden haitallisista terveysvaikutuksista. Sekä yksinäisyydellä että sosiaalisella eristäytyneisyydellä on haitallisia vaikutuksia, mutta ne vaikuttavat jossakin määrin eri asioihin ja mahdollisesti erilaisten mekanismien kautta”, toteaa Kraav.
”Olisi hyödyllistä, jos sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin paremmin tunnistaa yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä. Se saattaisi mahdollistaa monien haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemisen erilaisten yksinäisyysinterventioiden avulla.”
”Olisi hyödyllistä, jos sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin paremmin tunnistaa yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä.”
