Yleisimpiä syöpiä olivat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhasen syöpä, toisena oli molemmilla sukupuolilla paksu- ja peräsuolisyöpä.
Naisten tavallisin uusi syöpä vuonna 2023 oli rintasyöpä, joita todettiin 5 173. Seuraavaksi yleisin oli paksu- ja peräsuolisyöpä, 2 070 uutta tapausta, ja kolmanneksi yleisin keuhko- ja henkitorvisyöpä, 1 217 tapausta.
Eturauhassyöpä oli miesten tavallisin uusi syöpä, 5 631 uutta tapausta. Seuraavaksi yleisimpiä olivat paksu- ja peräsuolisyöpä, 2 467, sekä keuhko- ja henkitorvisyöpä, 1 663 tapausta.
Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa on tapahtunut muutos – se on nyt miehillä keuhkosyövän edellä.
”Paksu- ja peräsuolisyövän yleistymisen taustalla on lihavuuden ja epäterveellisen ruokavalion yleistyminen. Lisäksi suolistosyövän seulonnan ansiosta näitä syöpiä havaitaan nyt varhaisemmin ja enemmän kuin havaittaisiin ilman seulontaohjelmaa”, toteaa tutkimuspäällikkö Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä.
”Suolistosyövän seulonnassa tehdään myös paksusuolen tähystyksiä, joissa havaitaan adenoomia, jotka eivät ole vielä kehittyneet syöviksi. Kun niitä tähystyksen yhteydessä poistetaan, on odotettavissa, että suolistosyövissä nähdään tulevaisuudessa jonkin verran vähenemistä, vaikka tässä seulonnan alussa näkyykin piikki ilmaantuvuudessa.”
Haima- ja maksasyövissä suuri kuolleisuus
Syöpäkuolemia aiheutti eniten keuhko- ja henkitorvisyöpä, 2 195 kuolemaa, paksu- ja peräsuolisyöpä, 1 537, ja haimasyöpä, 1 365.
Eniten naisten syöpäkuolemia aiheutti keuhko- ja henkitorvisyöpä, 889 kuolemaa. Seuraavaksi eniten naisia kuoli rintasyöpään, 865, ja paksu- ja peräsuolisyöpään, 699.
Miehiä kuoli eniten keuhko- ja henkitorvisyöpään, 1 306 kuolemaa. Seuraavaksi eniten oli eturauhassyövästä aiheutuneita kuolemia, 1 012, sekä paksu- ja peräsuolisyöpäkuolemia, 838.
”Tappavimpia suhteellisen yleisistä syövistä ovat haimasyöpä ja maksasyöpä, joissa 5-vuotiselossaololuvut ovat todella matalia, haimasyövässä seitsemän prosenttia ja maksasyövässä noin kymmenen. Myös keuhkosyövässä luku ovat alhainen, naisilla noin 25 ja miehillä noin 15 prosenttia.”
”Alhaiset luvut on myös harvinaisemmilla sappirakon ja sappiteiden syövillä, ruokatorvisyövällä ja mahasyövällä. Toki sitten on myös monia pahanlaatuisia aivokasvaimia, joissa 5-vuotiselossaoloprosentti on pieni.”
Viiden vuoden elossaoloennuste ei kuitenkaan kerro koko totuutta kaikkien syöpien kohdalla. Esimerkiksi rintasyöpä voi uusiutua vuosien tai vuosikymmenienkin jälkeen, joten ei voida sanoa, että kaikki sairastumisen jälkeen viisi vuotta elossa olleet olisivat parantuneet pysyvästi. Rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 naista, ja siihen kuolee vajaa tuhat.Samoin eturauhassyövässä moniasyöpäkuolemia tapahtuu viiden vuoden tilastoajan jälkeen. Useissa muissa syövissä sen sijaan syövän aiheuttama kuolleisuus on hyvin pientä ensimmäisen viiden vuoden jälkeen.
Kasvua väestön ikääntyessä
Suomen Syöpärekisterin tuore tilastoraportti osoittaa, että syöpäkuolleisuus ei ole kasvanut, vaikka syöpien määrä lisääntyy.
”Pääsyy syöpien määrän kasvuun on väestön ikääntyminen, sillä kasvu kohdistuu yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan, jossa riski sairastua syöpään on kaikkein suurin.
”Elintavoista useiden syöpien syntyyn vaikuttaa eniten tupakointi.
”Kun tupakointi on miehillä vähentynyt jo pitkään, ja naisillakin alkaa vähentyä, se näkyy keuhkosyöpien määrässä, mutta on toki muitakin tupakkaan liitettävissä olevia syöpiä.”
”Muita syöpien syntyy vaikuttavia elintapavalintoja ovat alkoholinkäyttö,ravitsemus ja liikunta. On selkeää näyttöä siitä, että ylipaino lisää riskiä sairastua esimerkiksi suolistosyöpään, ja sillä on vaikutuksensa muihinkin syöpiin.”
” Useimmissa syöpätaudeissa on monia sairastumisriskiin vaikuttavia elintapoja.Sitten on muutamia syöpätauteja kuten ihosyövät, joissa yksi tietty riskitekijä aiheuttaa valtaosan syövistä. UV-säteily ja erityisesti ihon polttaminen auringossa toistuvasti altistaa melanoomalle.”
Alueellisia eroja
Yleisimpien syöpien ilmaantuvuudessa ja niiden aiheuttamassa kuolleisuudessa on huomattavia eroja hyvinvointialueiden kesken.
”Merkittävimmät erot olivat eturauhassyövän ja rintasyövän ilmaantuvuudessa sekä keuhkosyövän kuolleisuudessa”, Karri Seppä kertoo.
Eturauhassyövän ilmaantuvuus oli korkeinta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla ja matalinta Uudellamaalla. Rintasyövän ilmaantuvuus oli suurinta Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ja pienintä pohjoisemmassa.
”Rintasyövän ilmaantuvuuteen vaikuttaa paljon se, onko naisella lapsia, montako lasta on, ja missä iässä lapset on hankittu. Varhainen ensisynnytysikä ja suuri lapsiluku pienentävät riskiä sairastua rintasyöpään. Rintasyöpää esiintyy muuta maata vähemmän Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, joissa perheet ovat perinteisesti suuria.”
”Riski on myös kytköksissä koulutukseen. Jos nainen on opiskellut pitkään ja luonut uraa, ja perustanut perheen vasta myöhemmällä iällä, rintasyöpäriski suurenee. Rintasyöpää on enemmän Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla isojen kaupunkikeskusten ympärillä.”
Eturauhassyöpää puolestaan todetaan joillakin alueilla enemmän kuin toisilla. Taustalla voi olla se, että joillakin alueilla ja joissakin väestöryhmissä hakeudutaan herkemmin PSA-testeihin.
”Keuhkosyöpää on miehillä eniten Lapissa ja naisilla sekä Lapissa että Helsingin ja Uudenmaan alueella. Tämä liittynee edellisten vuosikymmenten tupakointitottumuksiin.”
Keuhkosyövän kuolleisuus oli naisilla korkeinta Lapissa ja Helsingissä, miehillä puolestaan Lapissa ja Kymenlaaksossa.
Eroja koulutuksen mukaan
Syövän ilmaantuvuus ja syöpäkuolleisuus olivat kokonaisuutena tarkastellen korkeimpia perusasteen koulutustasolla ja matalimpia korkeakoulutetuilla.
Naisilla koulutusastekohtaiset erot syöpäilmaantuvuudessa olivat suhteellisesti suurimmat keuhko- ja henkitorvisyövässä, jonka ilmaantuvuus perusasteen koulutustasolla oli yli kaksinkertaista korkea-asteen ilmaantuvuuteen verrattuna.
Ihomelanooman ilmaantuvuudessakin erot olivat suuria, mutta päinvastaisesti. Ilmaantuvuus oli korkeinta korkea-asteen koulutustasolla ja alhaisinta perusasteella korkeakoulutettuihin verrattuna. Myös rintasyöpä oli yleisempää korkea-asteen koulutuksen saaneilla kuin perusasteella.
Miehillä suurimmat koulutusasteiden väliset erot syöpäilmaantuvuudessa olivat keuhko- ja henkitorvisyövässä. Keuhko- ja henkitorvisyövän ilmaantuvuus oli perusasteen koulutustasolla yli 2,5-kertaista korkeasti koulutettujen ilmaantuvuuteen verrattuna.
Myös maksa-, rakko-, haima- ja munuaissyöpien ilmaantuvuudet olivat korkeimpia perusasteen koulutuksen saaneilla ja matalimpia korkea-asteella.
Ihomelanooma, ihon okasolusyöpä ja eturauhassyöpä sitä vastoin olivat perusasteen koulutustasolla harvinaisempia kuin korkea-asteella.
Erot paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa perusasteen ja korkea-asteen koulutustasojen välillä olivat pieniä eivätkä tilastollisesti merkitseviä.
Kuolleisuudessakin koulutuseroja
Myös syöpäkuolleisuudessa oli koulutusasteittaisia eroja. Naisilla kuolleisuus oli yleisesti suurinta perusasteen koulutustasolla.
Suurin, tilastollisesti merkitsevä ero todettiin kohdunkaulan syövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla yli 3,5 kertaa suurempaa kuin korkeakoulutetuilla. Keuhko- ja henkitorvisyövässäkin oli 2,5-kertainen ja maksa- ja mahasyöpäkuolleisuudessa yli 1,5-kertainen ero perusasteen ja korkea-asteen koulutettujen välillä.
Rintasyöpäkuolleisuudessa ei ollut eroja eri koulutusryhmien välillä.
Miehillä kuolleisuus oli korkeinta perusasteen ja alhaisinta korkea-asteen koulutustasolla kaikissa tarkastelluissa syöpätaudeissa. Erityisen suuri ero oli keuhko- ja henkitorvisyövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä yli 2,5 -kertaista korkea-asteen koulutuksen saaneisiin verrattuna.
Yhä useampi elää syövän kanssa
Väestön yhä ikääntyessä syöpien määrä kasvaa merkittävästi. Vuonna 2040 uusia syöpiä arvioidaan todettavan 48 800, mikä on neljänneksen enemmän kuin nyt. Kasvu kohdistuu erityisesti yli 75-vuotiaisiin.
Syöpään kuolee vuonna 2040 ennusteen mukaan 15 800 ihmistä, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Samalla kuitenkin syöpäkuolleisuuden ikävakioitu taso laskee, mikä kertoo hoitojen ja varhaisen toteamisen tehostumisesta. Laskevan kuolleisuuden taustalla on myös tupakoinnin vähentymisellä saavutettava syöpien ehkäisy.
Syöpään sairastuneiden määrä kasvaa myös elossa olevien osalta. Vuoden 2023 lopussa syövän joskus sairastaneita oli elossa yli 330 000, eli noin kuusi prosenttia Suomen väestöstä. Vuonna 2040 määrä nousee 460 000:een, joista 140 000 on sairastunut viimeisen viiden vuoden aikana.
”Syövästä on tullut yhä useammin krooninen sairaus, jonka kanssa eletään pitkään. Tämä asettaa kasvavia vaatimuksia terveydenhuollolle ja potilaiden tukipalveluille”, Syöpärekisterin johtaja Janne Pitkäniemi toteaa.
