Aivoverenkierron häiriö eli AVH voi olla aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lievempi TIA-kohtaus. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat vauriot jäävät pienemmiksi, jos sairastunut saadaan nopeasti hoitoon sairaalaan. Käytännässä tämä tarkoittaa aina soittoa numeroon 112. Sairaalassa hoitohenkilökunnan ensimmäinen tavoite on selvittää, onko aivoverenkiertohäiriössä kyse aivoinfarktista vai aivoverenvuodosta. Niiden oireet voivat olla hyvin samankaltaisia, mutta hoito ei. Selvyys häiriön laadusta saadaan kuvantamalla potilaan aivot tietokonetomografialla. Akuuttihoidosssa liuotetaan tai poistetaan mekaanisesti aivoinfarktin aiheuttanut aivoveritulppa ensimmäisten tuntien aikana. Liuotushoidossa sairastunut saa laskimoon lääkettä, joka alkaa hajottaa hyytymää. Liuotushoitoa voi antaa, jos oireiden alusta on vähemmän kuin 4,5 tuntia. Jos oireet johtuvat ahtautuneesta kaulavaltimosta, voidaan tarvita leikkaushoitoa, jossa suoni puhdistetaan. Aivoverenvuodoissa veri vuotaa aivoissa väärään paikkaan, joten hoidon tavoite on lopettaa verenvuoto. Hoitoon vaikuttaa vuodon sijainti ja suuruus. Pienissä aivoverenvuodoissa aika yleensä hoitaa vuodon, ja aivoihin valunut veri imeytyy itsekseen aivoista pois.
Tukkeuma tai repeämä
Aivoinfarktissa eli aivoverisuonitukoksessa osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Joskus tukkeuma johtuu ahtautuneessa valtimossa syntyneestä verihyytymästä, mutta useimmiten syynä on etäämmältä, esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta, lähtenyt hyytymä. Sinustromboosi eli aivolaskimoiden tukos on paljon harvinaisempi kuin aivovaltimotukos. Sairautta esiintyy erityisesti nuorilla naisilla. Aivoverenvuodossa verisuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineeseen tai lukinkalvon alaiseen tilaan. Lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon aiheuttaa useimmiten aivojen pinnalla olevan valtimon synnynnäisen pullistuman repeäminen. TIA eli transient ischemic attack on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, joka kestää yleensä alle tunnin, tyypillisimmin 2-15 minuuttia. TIA:n oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta korjaantuvat, eikä pysyviä vaurioita aiheudu. TIA-kohtaus on varoitussignaali, ja ilman hoitoa hoitoa ensimmäisen TIA:n saaneista 10-20 prosenttia saa aivoinfarktin 90 vuorokauden kuluessa kohtauksesta. Jopa puolet infarkteista ilmaantuu kahden vuorokauden kuluessa TIA:sta.
Tunnista oireet!
Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet kehittyvät huippuunsa muutamissa minuuteissa tai harvemmin tunneissa. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa kudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Koska hoitoon on kiire, on tärkeää tunnistaa aivoverenkierron häiriön oireet. Aivoverenkiertoon viittaavia oireita ovat usein toispuoliset halvausoireet, suupielen roikkuminen, puhehäiriä, näkähäiriä ja tasapainohäiriä. Oireet ovat useimmiten kivuttomia. Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan. Aivoverenvuotoon voi kuitenkin liittyä äkillinen ja kova päänsärky.
Yksilölliset seuraukset
Aivot säätelevät ihmisen toimintaa. Siksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Kaikille sairastuneille aloitetaan uusien tukkeutumien ehkäisy joko veritulpan syntyä estävillä tai veren hyytymistaipumusta vähentävillä lääkkeillä. Useimmiten tarvitaan myös verenpaine- ja kolesterolilääkitystä sekä elintapamuutoksia. AVH:n seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Aivoverenkiertohäiriö voi tuottaa pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriäitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa. AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Kolmen kuukauden kuluttua aivoinfarktista noin 50-70 prosenttia sairastuneista on toipunut päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimiseksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. Aivoverenkiertohäiriöihin sairastaneita on Suomessa arvioitu olleen noin 100 000. Aivoinfarktin saa vuosittain noin 15 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 4 000 suomalaista. Noin 2 500 henkilällä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän TIA-kohtauksen saa noin 6 000 henkilöä. Yhteensä vuosittain 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 5 000 henkilöä. Aivoinfarkti ei suinkaan ole ainoastaan eläkeikään ehtineiden sairaus. Vuosittain Suomessa aivoinfarktin alle 50-vuotiaana saa 500-600 henkilää. Jopa parikymppisiä nuoria sairastuu, mutta heidän lukumääränsä vuodessa jää muutamiin kymmeniin tapauksiin. Riski kasvaa jyrkästi iän myötä.
Riskitekijöihin voi vaikuttaa
Tärkein jo ennalta hoidettavissa oleva aivoinfarktin riskitekijä on kohonnut verenpaine. Riskejä aiheuttavat myäs koholla olevat kolesteroliarvot. Tupakointi suurentaa aivoinfarktin riskiä, samoin alkoholin käyttä ja epäterveellinen ruokavalio lisäävät tukostaipumusta. Ylipaino, keskivartalolihavuus ja vähäinen liikunta ovat riski myös aivoverisuonille. Muita aivoinfarktin vaaraa lisääviä tekijöitä ovat muun muassa ikä, miessukupuoli, sydänsairaudet, diabetes, perinnölliset tekijät ja naisilla estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit tai hormonikorvaushoito. Lähteet: Duodecim: Käypä hoito, aivoliitto.fi
