Vaikka ikääntyneiden kokema yksinäisyys on vähentynyt viime vuodesta, erityisesti yksin asuvien ikääntyneiden yksinäisyys on edelleen yleistä.
Yksinäisyyden ehkäisy ja lievittäminen on järjestöjen keskeinen tehtävä. Maksuton toiminta tarjoaa mahdollisuuden kohdata muita ja kokea kuuluvansa joukkoon. Yhä useampi ikääntynyt löytää arkeensa seuraa ja merkityksellisiä kohtaamisia järjestöjen vapaaehtoistoiminnan kautta.
Miina Sillanpään Säätiön koordinoimassa SenioriKamu-toiminnassa on yhdistetty yksin kotona asuvia ikääntyneitä ja vapaaehtoisia toistensa ulkoilu- ja juttuseuraksi vuodesta 2023 lähtien. Toiminta on suunnattu erityisesti niille ikääntyneille, jotka eivät vielä ole raskaampien sote-palveluiden piirissä. Kyseessä on ns. väliinputoajien kohderyhmä, jonka hyvinvointia voidaan kuitenkin tukea ennaltaehkäisevästi.
Viikon tai kahden välein toteutuneet, ulkoilua ja yhdessäoloa sisältäneet tapaamiset ovat vahvistaneet ikääntyneiden sekä vapaaehtoisten hyvinvointia. Kahdeksan kymmenestä toimintaan osallistuneesta ikääntyneestä kokee yksinäisyytensä lievittyneen: ”Vapaaehtoisen kanssa keskustelu helpottaa valtavasti, kun saan vaihtaa ajatuksia jonkun muun kanssa välillä.” Kohtaamiset ovat lisänneet myös turvallisuuden tunnetta arjessa: ”Yksikseen en mielelläni lähde enää rollaattorinkaan kanssa ulos. Vapaaehtoisen kanssa uskaltaa.”
SenioriKamu-toiminta on lievittänyt myös vapaaehtoisten kokemaa yksinäisyyttä. Esimerkiksi eläköityessä oma rooli voi hämärtyä, mutta tunne tarpeellisuudesta ja omasta identiteetistä voivat löytyä uudelleen vapaaehtoisuuden kautta. Jopa 93 % vapaaehtoisista kertoo saaneensa toiminnasta merkityksellisyyden kokemuksia. ”Oli monta vuotta huono omatunto, etten tee mitään. Nyt se on helpottunut.”
SenioriKamu-toiminta perustuu ikääntyneiden ja vapaaehtoisten toiveisiin ja mielenkiinnon kohteisiin, jotka on kartoitettu ennakkoon ja huomioitu yksilöllisesti toiminnan järjestämisessä. Toiminta on tuonut yhteen ihmisiä, jotka eivät muutoin olisi tavanneet toisiaan. Kohtaamisista on kasvanut aitoja, vertaisuuteen perustuvia ystävyyssuhteita – jopa eri sukupolvien välille. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin kasvokkaiset kohtaamiset ovat aiempaa harvempia ja yksilökeskeinen elämäntyyli yleistyy. ”Olen nauttinut, kun joku muistaa minua, muutkin kuin omaiset.”
Toisen ihmisen seura voi olla voimavara, joka auttaa huolehtimaan paremmin omasta hyvinvoinnista ja osallistumaan aktiivisemmin yhteiskunnan toimintaan. Elämän viimeisinä vuosina ihmissuhteet vähenevät luonnollisesti. Silloin uudet tuttavuudet voivat olla korvaamattomia. ”En olisi uskonut enää saavani tällaista kaveria.”
https://www.miinasillanpaa.fi/kehittaminen-ja-toiminta/osallisuustyo/seniorikamu
