Väitöstutkimus

Punkkipankki-puutiaiskeräys on lähtenyt ryminällä käyntiin

Suomalaiset ovat lähettäneet kevään aikana jo lähes 3000 puutiaista tutkittavaksi Turun yliopistoon. Etenkin taigapunkkeja tuntuu olevan paljon liikkeellä, mutta niiden aktiivisuuden odotetaan laskevan juhannuksen jälkeen. Tutkijat toivovat lisää näytteitä etenkin Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta ja Satakunnasta vielä ennen kesäkuun loppua.

Punkki mikroskoopissa

Mikroskoopissa näkyvä Siperianpuutiainen eli taigapunkki (Ixodes persulcatus). Kuva: João Fonseca Lucas Turun yliopisto

Vuoden alussa käynnistetty Turun yliopiston Punkkipankki-keräyshanke on lähtenyt vauhdilla käyntiin.
Vuoden 2026 loppuun asti kestävän keräyksen aikana kansalaisia pyydetään lähettämään löytämiään puutiaisia Turun yliopistolle kirjeitse. Ilmoituksia ja kirjeitä on alkanut tulla enenevissä määrin maaliskuun loppupuolelta lähtien. Punkkipankkiin on tallennettu jo lähes 3000 puutiaista.

”Tähän mennessä tulokset puutiaislajien esiintymisestä vastaavat pääpirteissään vuoden 2015 kansalaiskeräyksen tuloksia, joskin pienemmän mittakaavan muutokset selviävät vasta tarkempien tutkimusten jälkeen. Etenkin taigapunkkeja on ollut paljon liikkeellä ja niiden esiintymisessä on mahdollisesti tapahtunut muutoksia. Etelän puutiaiset heräävät vähän hitaammin kevääseen, joten niiden suhteen niin sanotut pahimmat ajat ovat vielä edessä”, toteaa puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen.

Punkkipankkiin on tullut kasapäin kirjeitä
Suomalaiset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan puutiaiskeräykseen. Lähetyksiä toimitetaan yliopistolle kahdesti viikossa, ja torstaiaamuna 7.5. yliopistolle saapui käsiteltäväksi kevään tähänastinen ennätys, 163 punkkilähetystä. Kuva: João Fonseca Lucas Turun yliopisto

Suomessa tavataan taigapunkkeja ja puutiaisia, jotka levittävät samoja taudinaiheuttajia. Lajien aktiivisuuskausissa on kuitenkin havaittu eroja. Taigapunkit lähtevät liikkeelle heti lumien sulettua, mutta niiden aktiivisuus vähenee merkittävästi juhannuksen jälkeen, kun päivät lähtevät lyhenemään. Puutiaiset sen sijaan aktivoituvat vasta vähän korkeammissa lämpötiloissa keväisin, mutta jatkavat aktiivisuuttaan aina syys-lokakuulle.

kartta siitä mistä päin Suomea punkkipostia on tullut
Suomalaiset ovat lähettäneet puutiaisia tutkijoille eri puolilta maata. Punaiset pisteet kuvaavat tutkijoille lähetettyjä taigapunkkeja ja niiden runsas määrä voi viitata lajin levinneisyydessä tapahtuneisiin muutoksiin. Kuva: Turun yliopisto

Esimerkiksi Punkkilive-havaintopalveluun on ilmoitettu tämän vuoden aikana jo yli 14 000 havaintoa Pohjois-Pohjanmaan taigapunkkialueelta, kun taas Uudenmaan puutiaisalueelta havaintoja on noin 4000. Tilanne kuitenkin yleensä kääntyy päinvastaiseksi kesän edetessä syksyyn, kun puutiaiset jatkavat aktiivisuuttaan syys-lokakuulle eteläisessä Suomessa.

Punkkipankki-keräys on lähtenyt hyvin käyntiin valtaosassa maata, mutta joiltakin alueilta havaintoja on kertynyt odotettua vähemmän.

Tutkijat toivovatkin lisää näytteitä erityisesti Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta sekä Satakunnasta. Myös Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa asuvien toivotaan osallistuvan vielä kevään ja alkukesän aikana keräykseen.

Tutkija avaamassa lähetettyjä punkkikuoria
Projektitutkija Janne Sulku avaa kirjekuoret ja kerää niiden sisältämät puutiaiset mikroskoopin alle lajitunnistusta varten. Kuva: Turun yliopisto

Etenkin taigapunkkien osalta on tärkeää saada mahdollisimman paljon näytteitä ennen kesäkuun loppua, sillä myöhemmin ne eivät enää ole liikkeellä.

”Vähemmän ilmoituksia tuottaneiden maakuntien osalta on vaikea sanoa, onko kyse siitä, ettei puutiaisia ole havaittu, vai siitä, ettei keräys ole ihmisten tiedossa. Joka tapauksessa, toivomme aktiivista osallistumista etenkin niiltä alueilta, joilta ilmoituksia ei vielä hirveästi ole, jotta saamme myös taigapunkkien ja niiden kantamien taudinaiheuttajien esiintymisen kartoitettua mahdollisimman tarkasti”, Sormunen sanoo.

Ohjeet Punkkipankki-keräykseen löytyvät osoitteesta punkkipankki.fi. Keräys on käynnissä vuoden loppuun saakka. Punkkipankki-hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

Mies soittaa kirjeestä tullutta punkkia
Väitöskirjatutkija João Fonseca Lucas säilöö kerätyt puutiaiset myöhempiä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteistä analysoidaan niiden mahdollisesti kantamia taudinaiheuttajia. Näyteputkilossa näkyvä puutiainen on poikkeuksellisen kookas ja selvästi verta imenyt. Kuva: Turun yliopisto

Lisää artikkeleita aiheesta

Kasvohermohalvaus

Annelin kasvohermohalvauksessa puheen muutos oli ensimmäinen oire

”Siinä vaiheessa ei vielä näkynyt, eikä muitakaan oireita ollut”, kertoo 82-vuotias Anneli Kemppainen. Hän sai kasvohermohalvauksen syyskuussa 2025. Annelista tuntuu,…

Ikäihmiset

”Seniorin pitää varautua tulevaan”

Helsingin entinen kaupunginjohtaja, ylipormestari Eva-Riitta Siitonen viihtyy asunnossaan Helsingin kantakaupungissa, mutta silti hän on alkanut pohtia senioritaloon muuttoa. ”Minusta ikääntyvän…

Aivojen hyvinvointi

Elina sai massiivisen aivoinfarktin: ”Henkeni oli hiuskarvan varassa”

Paraisilla, Turun saaristossa asuva Elina Lehtilä sai 42-vuotiaana massiivisen laaja-alaisen aivoinfarktin, joka melkein vei hänen henkensä. Hän on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä…