Luontoperustaisen ryhmätoiminnan aiheina ovat luonto, retket sinne ja erilaiset kontaktit luontoon. Toiminnassa sekä ryhmän vertaistuki että ryhmätoiminnan sisältö edistävät hyvinvointia ja terveyttä.
”Jo yhdeksän viikkoa kestävällä kerran viikossa tapahtuvalla ryhmätoiminnalla voidaan vähentää tutkittavien yksinäisyyttä, parantaa heidän untaan ja muistitoimintoja sekä luontoyhteyden tunnetta. Tutkimuksemme toi esille myös sen, että palvelutalojen ikäihmisten pitäisi päästä ulos ja luontoon nykyistä useammin”, sanoo professori, Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osaston tutkimusjohtaja Kaisu Pitkälä.
Hauraat ja yksinäisyyttä kokevat ikäihmiset hyötyivät luontoympäristöstä
Tutkijat yllättyivät, että tulokset olivat varsin hyviä huolimatta siitä, että tutkittavat olivat monisairaita ja olosuhteet luontoperustaiselle toiminnalle olivat välillä haastavat niin keliolosuhteiden kuin kuljetusten suhteen – kaikki tutkittavat jouduttiin viemään retkille pyörätuoleilla ja invatakseilla. Pitkälän mukaan tutkimuksen tulokset olisivat vahvistuneet yhdeksän viikkoa pidempikestoisesta toiminnasta.
Tutkijat kouluttivat 52 ryhmänohjaajaa Helsingin palvelutaloihin, jotka ovat vieneet luontoperustaisia toimintamenetelmiä eteenpäin.
”Haurailla ikäihmisillä on paljon voimavaroja, joita vahvistamalla tuemme heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Palvelutaloissa yli puolet asukkaista kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys on tupakan ja lihavuuden veroinen riskitekijä terveydelle ja muistitoiminnoille. Yksinäisyys ei näy päälle päin vaan siitä pitää ikäihmisiltä kysyä”, Pitkälä toteaa.
Ystäväpiiritoiminta on Vanhustyön keskusliiton toimintaa ja se on levinnyt yli 100 kuntaan ja yli 13000 ikäihmistä on osallistunut näihin ryhmiin. 65 prosenttia ryhmistä on jatkanut itsenäisesti sen jälkeen, kun virallinen ryhmätoiminta on ohi.
”Tutkimus on tärkeä askel lääkkeettömien hoitomuotojen alueella, sillä ympärivuorokautisessa hoidossa haurailla, muistitoiminnoiltaan heikentyneillä ikäihmisillä on tehty vain vähän lääkkeettömien hoitomuotojen tutkimuksia” summaa Pitkälä.
Tutkimukseen osallistui 319 yksinäisyyttä kokevaa palvelutaloissa asuvaa ikäihmistä, joiden keski-ikä oli 83 vuotta ja joista reilulla puolella oli muistisairaus. Heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen osallistui luontoperustaiseen ryhmätoimintaan.
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa selvitettiin palvelutaloissa ja tehostetussa palveluasumisessa asuvien ikääntyneiden yksinäisyyttä ja luontoperustaisen ryhmätoiminnan vaikuttavuutta. Tutkimus on osa RECETAS EU -hanketta, jossa Ystäväpiirin toimintamalli viedään erilaisiin kohderyhmiin kuudessa eri maassa ja ryhmien sisältönä on luontokokemukset.
