Mielen hyvinvointi

Rauhallinen suhtautuminen tukee psyykkistä kestävyyttä – epävarmuus kuormittaa mieltä

Epävarmuutta aiheuttava ja poikkeuksellinen uutisointi Suomen turvallisuustilanteesta ja lähialueiden geopoliittisesta kehityksestä voivat kuormittaa mieltä, vaikka ne eivät koskettaisikaan suoraan omaa arkea.

Tie kulkee synkän metsän läpi

Kaikki psyykkinen kuormitus ei ole hoidettavaa sairautta. Usein kyse on luontaisesta tavasta reagoida poikkeukselliseen tilanteeseen.

Lisääntynyt huoliajattelu, valppauden kohoaminen ja keskittymisen vaikeus ovat tavallisia ja inhimillisiä reaktioita tilanteissa, joissa tietoa on rajallisesti tai se muuttuu nopeasti. On myös yksilöllistä vaihtelua siinä, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa keskiössä olevaan tietotulvaan reagoi. 

Tilanteissa, jotka herättävät huolta, ahdinkoa tai enemmän kysymyksiä kuin selkeitä vastauksia, mieli pyrkii etsimään varmuutta. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ratkaista tai ymmärtää heti, vaikka ihmisellä on luontainen taipumus pyrkiä selittämään asiat nopeasti, yksinkertaistaen ja mustavalkoisestikin.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2025) määrittelee henkisen kriisinkestävyyden yhdeksi yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista ja tuo esiin sosiaali‑ ja terveydenhuollon roolin väestön psyykkisen toimintakyvyn tukemisessa osana kokonaisturvallisuutta. Myös Kansallinen mielenterveysstrategia (2020–2030) korostaa mielenterveyttä toimintakyvyn, osallisuuden ja arjen jatkuvuuden perustana sekä varhaisen tuen ja palvelujärjestelmän kuormituksen hallinnan merkitystä yhteiskunnallisissa muutostilanteissa. Näihin viitekehyksiin nojaten HUSin Psykiatria tukee erikoissairaanhoidon keinoin väestön psyykkistä kestävyyttä – rauhallisesti, ammatillisesti ja ihmistä kuunnellen.

Psyykkinen kuormitus ei tarkoita sairautta

”Kun ulkoisen ympäristön uhkakuvat korostuvat, ihmisen mieli pyrkii ennakoimaan ja varautumaan. Se kuluttaa mielen voimavaroja eriasteisesti ja herkästi kumuloituen, vaikka varsinainen uhka ei olisi läsnä omassa arjessa”, toteaa HUSin Psykiatrian hallinnollinen ylilääkäri Aissa Bah.

Kaikki psyykkinen kuormitus ei ole hoidettavaa sairautta. Usein kyse on luontaisesta tavasta reagoida poikkeukselliseen tilanteeseen. Yksilöllinen kokemus on silti todellinen ja ansaitsee tulla otetuksi vakavasti myös yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Nainen istuu kädet ristissä
Kun ulkoisen ympäristön uhkakuvat korostuvat, ihmisen mieli pyrkii ennakoimaan ja varautumaan.

Medialukutaito suojaa mieltä

Medialukutaito tarkoittaa kykyä suhtautua mediaan, kuten uutisiin, someen, mainoksiin ja muihin sisältöihin tietoisesti, arvioivasti ja harkiten, eikä ottaa kaikkea vastaan sellaisenaan. Medialukutaito on merkittävä psyykkisen hyvinvoinnin suojatekijänä. Uutistulva, sosiaalisen median väittämät sekä algoritmien käyttäjäprofiiliin, aiempaan käyttäytymiseen ja alustan painotuksiin perustuva sisällön tarjoaminen voivat lisätä stressiä erityisesti toistuvan kuormittaville sisällöille altistumisen kautta.

Bah muistuttaa, että omaa jaksamista saa ja kannattaa vaalia. Uutisvirtaa voi halutessaan rajata. Kaikkea ei tarvitse tietää heti, eikä kaikkeen tarvitse reagoida saman tien. Kaikkea ei myöskään ole tarkoitus kantaa yksin tai omilla harteillaan. Viranomaisilla ja kansalaisyhteiskunnalla on omat, toisiaan täydentävät roolinsa. Kokonaisuutena suomalainen yhteiskunta ja viranomaisjärjestelmä on rakennettu kestämään ja kehittymään, ja siihen voi luottaa.

”Psyykkinen selviytyminen ei ole pikajuoksu vaan maraton”, kertoo Bah.

Keskeistä on riittävä palautuminen, rutiinit ja perustarpeista huolehtiminen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa, kuten uni, ravinto, liike ja sosiaaliset kontaktit. Pitkittyneessä epävarmuudessa tärkeintä on, ettei kuluta itseään loppuun jatkuvalla varuillaanololla. Psyykkinen kestävyys rakentuu ja tulee ylläpidettäväksi pienistä, toistuvista arjen teoista.

Milloin kannattaa hakea apua?

Jos ahdistus, pelko tai ylivirittyneisyys alkaa selvästi heikentää toimintakykyä, unta tai kykyä hoitaa arkea, on hyvä hakea tukea. Usein matalan kynnyksen keskusteluapu ja omahoidon keinot riittävät. Tarvittaessa voi olla yhteydessä terveydenhuoltoon, joka arvioi jatkotuen tarpeen.

  • HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme. HUSissa saa vuosittain hoitoa 700 000 potilasta. HUSissa työskentelee 26 500 ammattilaista potilaiden parhaaksi. HUS vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi HUSiin on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito. 

Lisää artikkeleita aiheesta

Hyvinvointi

Hyvinvointia datalla ja digillä: Miten tukea haavoittuvassa asemassa olevia?

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella tutkitaan uusia keinoja pohjoissavolaisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen hyvinvointialueen ja yliopiston yhteisessä mielen hyvinvoinnin PREWELL-hankkeessa. Sote-uudistuksen…

Ikäihmiset

Omaishoitajat – yhteiskunnan merkittävät auttajat

Omaishoitotilanne saattaa muodostua hiljalleen, kun läheisen avun tarve pikku hiljaa kasvaa. ”Joskus tilanne taas alkaa yhtäkkiä esimerkiksi läheisen vammautuessa”, kertoo…

Hyvinvointi

Paulus- pojan löytämä elämän palo ilahduttaa äitiä, Silja Arajuurta

Arajuuren perheessä lapset ovat kasvaneet siihen, että jos elämässä on jotakin, mitä todella rakastaa, sen voi ottaa tavoitteekseen ja mennä…