Hyvinvointi, Liikunta

Liikuntaharjoittelun vaikutukset vaihtelevat ikääntyneillä yksilöllisesti

Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus vahvistaa, että liikuntasuosituksien mukaisella harjoittelulla voi ehkäistä lihasvoiman ja –massan katoa vielä yli 70-vuotiaana. Harjoittelun vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta parhaat tulokset saadaan kuntosaliharjoittelulla. Myös henkilöt, joilla on monia sairauksia voivat saada harjoittelulla hyviä tuloksia.

Piirroskuva iloisesti vesijumppaavasta naisesta

Liikuntasuositusten mukaisella harjoittelulla voi ehkäistä lihasvoiman ja –massan katoa vielä yli 70-vuotiaana.

Terveystieteiden maisteri Onni Hämäläinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan liikkumissuositusten mukaisen harjoittelun vaikutuksia ikääntyneillä esiintyvään sarkopeniaan eli lihasvoiman ja –massan katoon sekä fyysisen toimintakyvyn muuttujiin.

Erityisesti tutkimuksessa selvitettiin yksilöiden välisiä eroja liikunnan vaikutuksissa ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui yli 65-vuotiaita lonkkamurtumasta kuntoutuvia ja 70–85-vuotiaita kotona asuvia, vähän liikkuvia henkilöitä.

Liikuntaharjoittelun vaikutukset ovat yksilöllisiä

Tutkittavista sarkopeniaa esiintyi vain kolmella prosentilla. Lonkkamurtumasta kuntoutuvilla sarkopenian riski oli koholla, ja heistä lähes puolella lihasvoima oli alhainen. Alhainen fyysinen aktiivisuus ja korkeampi ikä olivat yhteydessä sarkopeniaan.

Ryhmätasolla havaittiin, että liikuntaharjoittelu paransi lihasvoimaa ja kävelykykyä, mutta lihasmassassa ei havaittu muutoksia keskimäärin. 

Erot liikuntaharjoittelun vaikutuksissa näkyivät kuitenkin selkeästi yksilöiden välillä: 

“Osalla voimatasot nousivat harjoittelun ansiosta lähes kaksinkertaisiksi, kun taas toisilla muutoksia ei haivattu lainkaan. Lisäksi osalla myös lihasmassa kasvoi merkittävästi”, sanoo väitöskirjatutkija Onni Hämäläinen.

Kuntosaliharjoittelulla parhaat tulokset

Harjoittelun myönteisiä vaikutuksia selittivät nuorempi ikä, alhaisempi kehon painoindeksi ja korkeampi sitoutuminen kuntosaliharjoitteluun. Yllättäen myös monisairastavuus oli yhteydessä parempiin tuloksiin.

Yksilöiden väliset erot harjoittelun vaikutuksissa osoittavat, että sama harjoittelu ei ole yhtä tehokasta kaikilla. 

“Tämä korostaa yksilöllisten lähestymistapojen tarvetta harjoittelussa. Kuntosaliharjoittelun merkitystä ei myöskään voi sivuuttaa, sillä siihen sitoutuminen oli yhteydessä parempiin vasteisiin”, kertoo Hämäläinen.

Aineistoina tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja gerontologian tutkimuskeskuksen toteuttamia ProMo- ja PASSWORD- liikuntatutkimuksia.

hymyilevä tummatukkainen viiksekäs mies
”Yksilöiden väliset erot harjoittelun vaikutuksissa osoittavat, että sama harjoittelu ei ole yhtä
tehokasta kaikilla”, toteaa Onni Hämäläinen väitöstutkimuksessaa. Jyväskylän yliopisto

Lisää artikkeleita aiheesta

Ikäihmiset

Omaishoitajat – yhteiskunnan merkittävät auttajat

Omaishoitotilanne saattaa muodostua hiljalleen, kun läheisen avun tarve pikku hiljaa kasvaa. ”Joskus tilanne taas alkaa yhtäkkiä esimerkiksi läheisen vammautuessa”, kertoo…

Uncategorized

Liikuntapelko on yleistä sydänsairailla

Sydänliitto selvitti sydänsairaiden kokemuksia liikuntapelosta. Liikuntapelkoisille sydänsairaille suunnattuun kyselytutkimukseen vastasi yli 1 000 henkilöä. Liikuntapelkoa kokevista vastaajista kolmanneksella pelko ei…

Hyvinvointi

Hyvinvointia datalla ja digillä: Miten tukea haavoittuvassa asemassa olevia?

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella tutkitaan uusia keinoja pohjoissavolaisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen hyvinvointialueen ja yliopiston yhteisessä mielen hyvinvoinnin PREWELL-hankkeessa. Sote-uudistuksen…