Hyvinvointi, Kansanterveys

MIELI Kriisipuhelimessa jälleen ennätysvuosi: yli 111 000 vastattua puhelua

Yhä useampi soittaja haki apua itsetuhoisuuteen. Yhteydenottajille keskustelut tuovat toivoa, konkreettisia ratkaisuja ja kuulluksi tulemisen tunteen.

värikäs piirros päätään pitelelevästä miehestä

Apua tarvitsevalle yhteydenotto on monella tapaa helpotus. Hän saa toivoa ja myötätuntoa omaan tilanteeseensa.

MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa on rikottu ennätyksiä aiempiin vuosiin verrattuna. Edellisen vuoden 100 000 vastatun puhelun ennätys rikkoutui 11 000:lla, kun vastattuja puheluita oli yli 111 000. Myös vastausprosentti saatiin nostettua 35:een, kun se edellisenä vuonna oli 26 prosenttia. Soittajalle se merkitsee sitä, että hän tavoittaa päivystäjän useammin ensimmäisellä soittoyrityksellä eikä tarvita monia yrityksiä. Uusintasoiton tarpeen vähentäminen on tärkeää, jotta akuutissa tilanteessa olevat, esimerkiksi itsetuhoiset soittajat tavoittavat päivystäjän mahdollisimman nopeasti.  

Apua tarvitsevalle yhteydenotto on monella tapaa helpotus. Hän saa ensinnäkin toivoa ja myötätuntoa omaan tilanteeseensa. Päivystäjän kanssa voidaan yhdessä miettiä konkreettisia keinoja tilanteen parantamiseksi. Kolmas tärkeä asia on kuulluksi tuleminen ja keskusteleminen. 

”Saamamme palautteen perusteella keskustelut auttavat ihmisiä eteenpäin. Moni soittaja kertoo konkreettisista suunnitelmista, esimerkiksi ajan varaamisesta jatkokeskusteluun kriisivastaanotolle tai vaikkapa alkoholin käytön vähentämisestä. Se, että saa puhua ahdistavasta asiasta on monelle erityisen tärkeää. Ihmiset kaipaavat kuulluksi tulemisen tunnetta ja sen he saavat kriisipuhelussa”, avaa MIELI ry:n puhelin- ja verkkokriisitoiminnan päällikkö Susanna Winter.  

Paha olo ja itsetuhoisuus yhteydenottojen syynä yleisiä 

Useimmiten yhteydenoton syynä on paha olo, erityisesti ahdistuneisuus, haasteet ihmissuhteissa sekä arjessa selviytymisen ongelmat. Talousongelmista kuten maksuvaikeuksista on keskusteltu selvästi aiempaa enemmän.  

Itsetuhoisten keskustelujen MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa määrä nousi vuonna 2025 ennätykseensä; itsetuhoisia yhteydenottajia on näissä kanavissa keskimäärin 26 vuorokaudessa. Itsetuhoisuudesta kertovat selvästi eniten 18–29-vuotiaat naiset.  

”On tärkeää, että itsetuhoisten ajatusten kanssa ei jää yksin. Keskusteluapua löytyy puhelimitse, kirjoittaen ja kasvokkain. Kriisipuhelin on auki myös yöllä, joten apua saa mihin vuorokauden aikaan tahansa”, muistuttaa Winter. 

Selkeä parannus vointiin 

MIELI Kriisichatissa ja -puhelimessa seurataan keskustelun merkitystä ja ihmisen omaa kokemusta voinnin muutoksesta. Vuoden 2025 lopussa tehdyssä lyhyessä seurannassa 84 prosenttia yhteydenottajista kertoo, että vointi on ollut ennen yhteydenottoa huono tai erittäin huono. Keskustelun myötä vointi parani selvästi: erittäin huono tai huono vointi oli enää 14 prosentilla. Voinnin muutos asteikolla yhdestä viiteen oli parannus 1,8:sta 3,5:een.  

”Vaikka yhteydenottajan tilanne on usein hyvinkin haastava keskustelun alussa ja ongelmat monimuotoisia, yksikin keskustelu helpottaa yleensä oloa. Kriisissä on valtavan tärkeää saada keskusteluapua nopeasti”, Winter tähdentää. 

Tilastokooste MIELI Kriisipuhelimesta ja -chatista 

Vuosi 2025 

  • Vastatut puhelut: 111 373 
  • Soittoyritykset: 318 219  
  • Vastatut chat-yhteydenotot: 4954 
  • Yhteydenottoyritykset: 10 853 

”Olen soittanut kolme kertaa tämän syksyn kriisitilanteen vuoksi tänne teidän [Kriisi-]puhelimeen. Olen saanut ihan valtavan paljon apua ja tukea teiltä.”  – soittajan palaute vuodelta 2025 

MIELI ry:n valtakunnalliset kriisiavun kanavat 

MIELI Kriisipuhelin (suomeksi): 09 2525 0111 (24/7) 
Muunkieliset linjat: mieli.fi/kriisipuhelin-eri-kielilla 

MIELI Kriisichat: mieli.fi/kriisichat 
Auki ma-to klo 15–21 (uudet, laajennetut aukioloajat) 

MIELI Kriisimeili ja MIELI Tukisuhde: tukinet.fi 
Keskusteluapua saman henkilön kanssa useaan kertaan

Lisää artikkeleita aiheesta

Ikäihmiset

Omaishoitajat – yhteiskunnan merkittävät auttajat

Omaishoitotilanne saattaa muodostua hiljalleen, kun läheisen avun tarve pikku hiljaa kasvaa. ”Joskus tilanne taas alkaa yhtäkkiä esimerkiksi läheisen vammautuessa”, kertoo…

Kieli ja kulttuuri

”Varsinaiskarjala on sydämeni kieli”

Evakoilla on koko ajan vierauden tunne. Ihan kuin ei sopisi porukkaan, ja koko ajan on oltava liikkeessä. ”Isänikin mainitsi koko…

Hyvinvointi

Hyvinvointia datalla ja digillä: Miten tukea haavoittuvassa asemassa olevia?

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella tutkitaan uusia keinoja pohjoissavolaisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen hyvinvointialueen ja yliopiston yhteisessä mielen hyvinvoinnin PREWELL-hankkeessa. Sote-uudistuksen…