Moni Silmäaseman silmälääkäri ja optikko on huomannut niin lasten, nuorten kuin aikuisten silmä- ja päänsärkyjen, niska-hartiaseudun särkyjen ja näköhäiriöiden lisääntyneen voimakkaasti kuluneina vuosina. Suurena tekijänä on älylaitteista johtuva lähinäkötyöskentelyn kasvu.
Kun ihminen katsoo kaukaisuuteen, silmien mukauttajalihakset lepäävät. Lähelle katsottaessa lihakset ovat jännitystilassa, ja lisääntyneen lähikatselun myötä ne voivat jäädä jopa jumiin, kuten mikä tahansa muukin lihas. Pitkään jatkuneen lähikatselun jälkeen silmälihakset eivät välttämättä enää rentoudu, ja katsetta on vaikea tarkentaa kauas.
Paras neuvo silmien rentouttamiseen on katsoa säännöllisesti kaukaisuuteen.
”Paras neuvo silmien rentouttamiseen on katsoa säännöllisesti kaukaisuuteen. Hyvä muistisääntö on nostaa silmät ruudusta 20 minuutin välein, vähintään 20 sekunniksi kerrallaan. Eri ikäisten näkemisen haasteisiin on saatavilla monipuolisia ratkaisuja, mutta helppo ja täysin ilmainen keino tilanteen helpottamiseksi on katsella välillä kauas. Tilannetta on hyvä selvittää myös silmälääkärin tai optikon vastaanotolla, mutta usein jo pienet muutokset omassa arkikäyttäytymisessä helpottavat. Myös erilaisista näönkorjauksen ratkaisuista voi olla apua”, sanoo Silmäaseman johtava optikko Petri Eskola.
Lasten silmien suojeleminen on erityisen tärkeää, sillä lapsen silmämuna kasvaa 10–12-vuotiaaksi asti. Jatkuva, lähelle kohdistamista vaativa älylaitteiden katselu rasittaa silmiä ja pahimmillaan kiihdyttää likinäköisyyden kasvua.
”Ruudun ääressä lähelle katsottu aika vaikuttaa lapsen näön kehitykseen ja sitä on syytä rajoittaa. On mahdotonta sanoa, mikä määrä ruutuaikaa on lapselle turvallista, joten absoluuttisen aikamääreen antamisen sijaan ohjaisin kannustamaan ulkona liikkumiseen ja leikkimiseen ja tasapainottamaan siten ruudun ääressä vietettyä aikaa”, sanoo Silmäaseman johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen.
Lähikatselun määrä räjähtää
Silmän taittovoima muuttuu iän myötä. Moni tunnistaa ikänäön, jolla tarkoitetaan 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä. Näkemisessä ja silmän ominaisuuksissa tapahtuu kuitenkin muutoksia jo paljon aikaisemmin, koko elämän ajan.
”Kun ihminen kasvaa, silmän taittovoima muuttuu. Pienen lapsen silmät palautuvat lähikatselusta nopeasti, mutta jo teini-ikään tultaessa silmät eivät enää mukaudu yhtä nopeasti. Lukioikään ja edelleen akateemiseen maailmaan siirtyessä ruutuajan ja muun lähikatselun määrä kasvaa usein erittäin paljon ja siksi myös lapsuuden jälkeen ruutuaikaa kannattaa pyrkiä vapaa-ajalla rajoittamaan. Työelämään siirtyessä nämä oireet saattavat helpottua, jos työ ei sisällä runsaasti lähikatselua. Kun silmä jatkaa ikääntymistään ja vauhdittuu nelikymppisenä, oireet iskevät usein takaisin”, Eskola kuvailee.
Lähes kaikki yli 40-vuotiaat kokevat digitaalisten laitteiden aiheuttamia oireita, kuten päänsärkyä, niskasärkyä, silmien kirvelyä yms. Näitä aiheuttavat erityisesti älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet – television edessä vietetty ruutuaika ei rasita silmiä yhtä paljon.
”Moni ei tiedä, että näitä yleisiä oireita voidaan vähentää tuntuvasti näköä korjaamalla. Tutkimusten mukaan oireet vähenevät jopa yli 80 prosentilla ihmisistä*, kun näkö tutkitaan ja korjataan kullekin henkilölle optimaalisella tavalla”, Eskola kertoo.
Uudenlainen haaste voi tulla eteen myös uutta autoa ajaessa, kun auton suuri ruutu hohtaa autossa etenkin pimeällä ajaessa.
”Kun katselet autoa ajaessasi kauas, on erityisesti pimeällä ajaessa pupilli hyvin suuri, jotta näkö toimisi mahdollisimman optimaalisesti. Kun katse siirtyy auton näyttöön, joutuu silmä mukautumaan sekä katselun etäisyyden että katseltavan kohteen kirkkauden vuoksi, mikä väsyttää silmiä entisestään. Tämäkin on eräänlaista ruutuaikaa, mikä kannattaa huomioida. Suosittelen kääntämään auton näytön kirkkautta himmeämmäksi, jolloin muutos ei ole aivan yhtä suuri, eikä silmä rasitu samalla tavalla”, sanoo Eskola.
Kaihi on kuin likainen linssi
Tilastokeskuksen vuosina 2020-2021 toteuttaman ja vuonna 2023 julkaistun ajankäyttötutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaan suomalaisen ruutuaika yhdeksän minuuttia vähemmän kuin väestön keskimääräinen ruutuaika. Ruutuaika on perinteisesti negatiivisesti latautunut käsite, mutta usein suuri osa käytetystä ruutuajasta voi liittyä sosiaalisten suhteiden ylläpitoon, mikä voi olla erityisesti ikääntyneille erittäin tärkeää.
”Vielä ei ole olemassa vuosikymmeniä kestäneitä tutkimuksia lisääntyneen ruutuajan vaikutuksista nykyihmisen silmiin, joten tällainen arviointi on vielä liian aikaista. Iäkkäiden osalta niin ruutuaika kuin muukin tarkkaa näköä vaativa toiminta voi paljastaa ongelmia silmäterveydessä, kuten kaihin tai glaukooman. On hyvä muistaa, että kaihi kehittyy ennen pitkää jokaiselle: se on ikääntymiseen kuuluva muutos, joka hoidetaan leikkauksella. Kaihileikkaus on aiheellinen silloin, kun kaihimuutokset alkavat häiritä normaalia elämää, joten tilanne kannattaa arvioida aina silmälääkärin vastaanotolla”, Järvinen kertoo.
